Koronarokotteen mahdolliset haitat eivät juuri paina rokotuspäätöksessä, kertoo kysely – Teemu Kiljander sai rokotteesta rajun reaktion, mutta on valmis seuraavalle kierrokselle

Kansalaispulssi-kyselyllä selvitettiin tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet päätökseen ottaa tai olla ottamatta koronarokote. Kyselyn perusteella terveysviranomaisten suosituksilla ja rokotteen antamalla suojalla oli iso merkitys.

Teemu Kiljander kertoo hoitavansa työssään immuunipuutteisia ja haluaa suojella heitä rokottautumalla. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Koronarokotteiden mahdolliset haittavaikutukset ovat vaikuttaneet suhteellisen vähän rokotuspäätökseen, selviää tuoreimmasta Kansalaispulssi-kyselystä (siirryt toiseen palveluun).

Selvästi yli puolet vastanneista, 67 prosenttia, oli sitä mieltä, että rokotteen mahdolliset haittavaikutukset eivät vaikuttaneet lainkaan tai vain vähän päätökseen ottaa tai olla ottamatta koronarokote. Noin 13 prosenttia vastaajista katsoi mahdollisten haittavaikutusten vaikuttaneen melko tai erittäin paljon.

Kansalaispulssi-kyselyllä selvitettiin kansalaisten näkemyksiä koronarokotteesta ja muista ajankohtaisista asioista. Kyselyn toteutti Tilastokeskus ja sen on tilannut Valtioneuvoston kanslia. Kysely toteutetaan kolmen viikon välein verkkokyselynä. Tämän kertainen kysely tehtiin 6.–11. lokakuuta. Kyselyyn vastasi reilut 1 200 Manner-Suomessa asuvaa 15–74-vuotiasta ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tuoreimmassa kyselyssä on kysytty tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet päätökseen ottaa tai olla ottamatta koronarokote. Kyselyssä on nostettu esiin etenkin viranomaissuositukset, rokotteen mahdolliset haittavaikutukset, rokottautumisen vaivattomuus, tartuttamisriski ja rokotteen suojaava vaikutus.

Rokotteen ottaminen ei huolettanut Kuopiossa

Rokotteen kolmannen kerran ottanut Teemu Kiljander kertoo, että rokotteesta mahdollisesti saatavat haittavaikutukset eivät ole vaikuttaneet hänen päätökseensä ottaa koronarokote.

– Hoidan työssäni immuunipuutteisia ja haluan ennen kaikkea suojella heitä, mutta koen rokotteen ottamisen myös kansalaisvelvollisuutena. Sain kohtalaisen rajun kuumeisen reaktion kolmannesta rokotteesta, mutta otan neljännenkin, jos tarve tulee, hän sanoo.

Rosa Vanninen on miettinyt, kuinka tarpeellinen koronarokote hänelle itselleen on. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Myös Rosa Vanninen kertoo, ettei hänellä ole ollut erityisiä huolia rokotteen suhteen. Hänen suurin syynsä ottaa rokote oli matkustaminen ja sen mahdollistaminen. Yleinen ohjeistus ja rokotteesta saatu tutkimustieto auttoivat hänen mukaansa päätöksenteossa.

– Ei rokotteeseen liittynyt huolia. Lähinnä mietin sen tarpeellisuutta ja kuinka tarpeellinen se on minulle itselleni.

Rokotteiden ottaminen oli vaivatonta

Kuopiolaisen Pekka Kinnusen mukaan rokotteiden ottaminen sujui vaivattomasti. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Kyselyn perusteella myös terveysviranomaisten antamilla suosituksilla näyttäisi olevan suuri vaikutus suomalaisten rokotuspäätöksiin. Valtaosa, lähes 80 prosenttia, kyselyyn vastanneista katsoi terveysviranomaisten suosituksen vaikuttaneen rokotuspäätökseen erittäin tai melko paljon. Noin 11 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, ettei terveysviranomaisten suosituksilla ollut lainkaan tai vain vähän vaikutusta.

Kansalaispulssi-kyselyssä kysyttiin myös rokottautumisen vaivattomuudesta. Puolet vastanneista katsoi, että rokottautumisen vaivattomuus vaikutti päätökseen melko tai erittäin paljon. Selvästi pienempi osa, noin 33 prosenttia vastanneista, oli sitä mieltä, että vaivattomuudella ei ollut lainkaan tai vain vähän vaikutusta.

Kuopiolainen Pekka Kinnunen kertoo ottaneensa molemmat koronarokotteet. Hänen mukaansa rokotteiden ottaminen sujui vaivattomasti. Hän myös arvostaa terveysviranomaisten antamia suosituksia.

– Vanhalla miehellä alkaa olemaan sairauksia, joten täytyy maksimoida tai ainakin yrittää maksimoida, ettei sairastuisi, Kinnunen selvittää syitä rokotteen ottamiselle.

Rokotteen antama suoja vaikutti monen päätökseen

Valtaosa Kansalaispulssi-kyselyn vastaajista katsoi rokotteen antaman suojan vakavaa tautia vastaan vaikuttaneen vahvasti rokotuspäätökseen. Vastaajista noin 87 prosenttia oli sitä mieltä, että suoja vaikutti erittäin tai melko paljon. Vajaat neljä prosenttia katsoi, ettei sillä ollut vaikutusta päätökseen lainkaan.

Suurella osalla vastaajista rokotuspäätökseen vaikutti myös pienentynyt riski tartuttaa koronavirusta eteenpäin. Vastaajista 80 prosenttia oli sitä mieltä, että se vaikutti päätökseen melko tai erittäin paljon. Vajaat yhdeksän prosenttia vastanneista katsoi, ettei sillä ollut juurikaan merkitystä.

93 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi saaneensa ainakin yhden koronarokoteannoksen.

Päivittyvään koronavirusseurantaan pääset tästä.

Uutista korjattu 19.10.2021 klo 17.27: Grafiikkaa päivitetty ja poistettu osuus, jossa on kysytty huolesta sairastua koronaan. Kysymys ei ollut osa rokotteen ottamiseen liittyvää osiota.

Lue myös: