Intiaaninainen korvaa Kolumbuksen Meksikon pääkaupungin paraatipaikalla – myytti Kolumbuksesta kolonialismin hyvänä heppuna murenee Amerikoissa

Joe Biden on ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka on asettunut avoimesti sille kannalle, että syksyn juhlapäivä kuuluu alkuperäiskansoille Amerikkojen eurooppalaisasutuksen alkamisen sijasta.

Amajacin patsaan esikuva oli ehkä jumalatar mutta todennäköisemmin hallitsija tai vähintäänkin yhteisönsä eliitin jäsen, sanovat arkeologit. Kuva: Méxicon kaupunginhallinto

Hidalgo Amajacissa Kaakkois-Meksikossa sijaitsevassa sitruunatarhassa tehtiin viime uudenvuodenpäivänä maatöitä. Hommat keskeytyivät odottamattomaan löytöön. Maan uumenista katseli tyhjin silmin miltei kaksimetrinen kalkkikivinainen.

Amerikkojen alkuperäisasukkaan patsas, joka nimettiin Amajacin nuoreksi naiseksi, lienee tehty 1400-luvun lopulla tai 1500-luvun alun parina ensimmäisenä vuosikymmenenä. Juuri tuohon aikaan espanjalaiset olivat valtaamassa Amerikkoja niiden alkuperäisasukkailta.

Vaatteidensa perusteella nainen oli huasteekki, jonka kulttuurissa oli vaikutteita muualtakin nykyisen Meksikon alueelta. Muualta tullut idea olivat myös patsaan silmiksi asetellut obsidiaani- tai muut pikkukivet. Niistä kuitenkin kertovat enää syvät silmäkuopat.

Huasteekkien jäljiltä löydetyt naispatsaat on ollut tapana tulkita hedelmällisyyden jumalattariksi, mutta asu ja asento ovat saaneet arkeologit päättelemään, että Amajacin nuori nainen saattoi olla hallitsija.

Ranskalaistaiteilija Charles Cordierin vuonna 1877 veistämä Kolumbuksen patsas on tässä vielä vanhalla paikallaan. Tuleva paikka on Parque Américan puistossa varakkaalla asuinalueella, jossa ei ole tapana osoittaa mieltä. Kuva: MJ Photography / Alamy / AOP

Meksikon pääkaupungin Méxicon parhaalla paikalla on puolentoista vuosisadan ajan seisonut Kristoffer Kolumbuksen patsas. Se on muistuttanut Amerikkojen eurooppalaisasutuksen alusta korkealta jalustaltaan Paseo de la Reforman puistokadulla.

Nyt historian näkökulma muuttumassa: Kolumbuksen jalusta on tyhjä, ja pian sille nousee Amajacin nuori nainen. Sitä ennen hän saa lisää mittaa. Méxicon antropologisessa museossa (siirryt toiseen palveluun) esillä olevan löydön kopio kasvatetaan kuusimetriseksi, Kolumbuksen mittaiseksi.

Méxicon on todellakin korkea aika saada alkuperäiskansojen perintöä kunnioittava patsas, perusteli pormestari Claudia Sheinbaum Pardo tiedotustilaisuudessa (siirryt toiseen palveluun), jossa hän kertoi kaupungin päätöksestä luopua Kolumbuksesta paraatipaikalla.

– Tämän paikan antamisella alkuperäiskansojen naisille on suuri symboliarvo. Maamme historiassa juuri he ovat olleet sorretuimpia, Sheinbaum sanoi.

Myös Meksikon hallitus muisti historialliset virheet, kun maa viime kuussa juhli 200-vuotista itsenäisyyttään. Paavi Franciscus vastasi anteeksipyyntövaatimukseen tunnustamalla valloittajien toimineen raa'asti. Kolumbusta rahoittaneen Espanjan pääministeri Pedro Sánchez vaikeni.

Pormestari Sheinbaum ei puolestaan ajanut patsasmuutosta vahingossa juuri nyt. 500 vuotta sitten espanjalaiset hävittivät asteekkien pääkaupungin Tenochtitlanin. México rakennettiin sen paikalle.

1800-luvun näkemys siitä, miten espanjalaisten México rakennettiin Tenochtitlanin rauniolle. Kuva: Alamy / AOP

Alkujaan kaupunki tilasi uuden patsaan taiteilija Pedro Reyesilta. Sheinbaum perui tilauksen, kun arvostelijat syyttivät Reyesin teosluonnosta eurooppalaiseksi miehen näkemykseksi alkuperäiskansan naisesta. Nación (siirryt toiseen palveluun)-lehden uutisessa on kuva luonnoksesta.

Sheinbaum pyysi uusia ehdotuksia komitealta, jossa oli edustettuna kulttuurilaitoksia ja kansalaisia. Valituksi tuli Amajacin nuori nainen, Kolumbuksen aito aikalainen.

Alkuperäisasukkaiden hahmot Paseo de la Reforman muissa patsaissa ovat eurooppalaisen uusklassismin mukaisia, kuten Kolumbuskin.

Nuoret historioitsijat eivät enää näe Meksikon syntyneen espanjalaisen kulttuurin ja alkuperäiskulttuurien yhteisenä tuotteena, vaan espanjalaisvaltaus nähdään nyt rasismin lähteenä.

historioitsija Ilán Semo, Méxicon iberoamerikkalainen yliopisto

Kolumbuksen patsaan jalusta on ollut tyhjillään viime lokakuusta. Nimellinen syy patsaan poistamiseen oli sen restaurointi. Monet kuitenkin epäilivät, että todellisuudessa patsas haluttiin viedä suojaan Amerikkojen eurooppalaisasutuksen alkua juhlistavan vuosipävän lähestyessä.

Vastustajien mielestä konkvistadorien julmuuksissa ja siirtomaavallan perinnössä ei todellakaan ole juhlimista. Protestit ovat yltyneet parina viime vuosikymmenenä ja etenkin viime vuosina, ja usein kohteena ovat olleet juuri Kolumbukset patsaat, myös muualla kuin Meksikossa.

Yksi yleistynyt tapa on kaataa patsaiden päälle punaista maalia. Se symboloi alkuperäisasukkaiden vuodatettua verta.

"Ei mitään juhlittavaa", julisti mielenosoittajan kyltti Kolumbuksen patsaalla tällä viikolla Dominikaanisessa tasavallassa. Kuva: Orlando Barria / EPA

Intian meritietä etsinyt Kolumbus päätyi sattumoisin nykyisten Bahamasaarten rantaan lokakuun 12. päivänä vuonna 1492. Eurooppalaisten Amerikkojen-valtauksen lasketaan alkaneen siitä hetkestä, ja monissa Amerikkojen maissa sitä vietetään juhlapäivänä.

Vaikka Kristoffer Kolumbus ei koskaan astunut nykyisen Yhdysvaltain maaperälle, vain Abraham Lincolnille ja George Washingtonille on siellä pystytetty enemmän patsaita kuin hänelle. The Washington Post (siirryt toiseen palveluun) -lehden interaktiivisella kartalla Kolumbukset täplittävät ennen muuta itärannikkoa.

Kolumbuksella ei aluksi ollut uudisasukkaille erityistä merkitystä, josko häntä edes muistettiin. Hän sai symboliarvonsa vasta kolme vuosisataa matkojensa jälkeen, kun Amerikan vallankumoukselliset keksivät tehdä hänestä uuden kansakunnan kärkikuvan.

Vielä vuonna 1988 presidentti Ronald Reagan kutsui häntä "amerikkalaisen unelman isäksi" – unelman, jonka mukaan kuka tahansa voi nousta omin voimin rääsyistä rikkauksiin. Kolumbuksen ympärille rakennettu myytti oli kuitenkin tuohon aikaan jo alkanut murentua.

Kolumbuksella oli vallankumouksellisten silmissä yksi erityisen hyvä ominaisuus: hän ei ollut britti. Hän myös säilyi kolonialismin historian hyvänä heppuna, vaikka muilta olisikin mennyt maine.

Amerikan-tutkimuksen professori Heike Paul, Nürnbergin Friedrich Alexander -yliopisto 

Viime vuosina, etenkin viime ja tänä vuonna, kaikkiaan nelisenkymmentä Kolumbuksen patsasta on saanut väistyä, jotkin kaadettuina, useimmat viranomaisten poistamina. Jäljellä on silti yli 130 patsasta.

Yhdysvalloissa myös vietetään Kolumbuksen päivää vapaapäivänä lokakuun toisena maanantaina. Epävirallisesti päivä huomioitiin siellä täällä jo 1700-luvun lopulla, ja liittovaltiolle yhteinen siitä tuli 1930-luvulla.

Päivä on ennen muuta amerikanitalialaisten suosiossa, sillä Kolumbuksen vakiintunut asema Yhdysvalloissa tuli italialaisten siirtolaisten avuksi, kun he kohtasivat uudessa kotimaassaan rasismia ja väkivaltaa kansallisuutensa ja uskontonsa takia.

Kolumbus oli katolinen, ja häntä saattoi pitää myös italilailaisena, vaikka Italiaa ei hänen aikanaan vielä ollutkaan. Hänen synnyinpaikkansa Genova oli kaupunkivaltio nykyisen Italian alueella.

Sukujuuriaan juhlivia amerikanitalialaisia Kolumbuksen päivän tämänvuotisessa paraatissa New Yorkissa. Kuva: Ron Adar / SOPA Images / AOP

Yhdysvaltain italilaisjärjestöille Kolumbuksen päivä on edelleen tärkeä juhlapäivä. Yhä useampi osavaltio ja kaupunki on kuitenkin päättänyt toisin: Kolumbuksen päivän tilalla vietetään alkuperäiskansojen päivää.

Etelä-Dakotan vuonna 1989 tekemää päätöstä on seurannut toistakymmentä osavaltiota ja yli sata kaupunkia. Joissakin muissa päivä on poistettu kalenterista kokonaan – tilalla lukee vain "vapaapäivä" – ja toisissa on säilytetty Kolumbus mutta perustettu juhlapäivä myös alkuperäiskansoille.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden antoi siirtymälle lisäpotkua viimeviikkoisella julkilausumallaan (siirryt toiseen palveluun), jossa hän maansa ensimmäisenä johtajana puhui alkuperäiskansojen päivästä:

“Tänään tunnustamme tuskalliset vääryydet ja julmuudet, joita monet eurooppalaiset tutkimusmatkailijat tekivät alkuperäiskansoille ja -yhteisöille. On kansakuntamme suuruuden mittari, ettemme yritä haudata häpeällisiä tekoja vaan tuomme ne päivänvaloon."

Biden myös ilmoitti julkisten rakennusten liputtavan alkuperäiskansojen kunniaksi ja kehotti kaikkia yhdysvaltalaisia liittymään juhlaan. Kolumbusta presidentti ei maininnut.

Lue myös: