Suomi liittyy mukaan uusiin EU-puolustushankkeisiin – Viron kanssa harjoitellaan kyberuhkia vastaan, myös ilmakuljetukset ja toimintakyky avaruudessa kiinnostavat

Suomi osallistuu sellaisiin yhteishankkeisiin, jotka palvelevat Suomen puolustuksen tarpeita. Suomi tulee olemaan jäsenenä viidessä puolustusprojektissa.

EU:n puolustusministerit tapasivat Portugalin Lissabonissa toukokuussa 2021 ja keskustelivat unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyöstä. Kuva: Jose Sena Goulao / EPA

Hallitus on linjannut Suomen osallistumisesta uusiin EU:n puolustushankkeisiin.

Projektit, joihin Suomi päätti osallistua ovat osa EU:n pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PRY). Ne ovat yksi askel EU:n puolustusyhteistyön tiivistämisessä.

EU-ministerivaliokunta päätti perjantaina, että Suomi liittyy jäseneksi Viron johtamaan kyberharjoitusympäristöjen yhdistämistä koskevaan projektiin.

Lisäksi Suomi on mukana tarkkailijana viidessä muussa projektissa, jotka koskevat strategista kuljetuskykyä, satelliittikuvien turvallista jakamista, puoliautonomista lavettiratkaisua, avaruussuorituskyvyn operointia ja taktisen ilmakuljetuskoneen kehittämistä.

Linjaus tarvittiin, koska EU:n ulkoasiainneuvostossa päättää marraskuussa PRY:n uusista neljänteen vaiheeseen kuuluvista projekteista.

Keskeisten hankkeiden määrä nousee viiteen

Suomi osallistuu sellaisiin hankkeisiin, jotka palvelevat jollain tavalla Suomen puolustuksen tarpeita.

EU:n pysyvään rakenteelliseen puolustusyhteistyöhön kuuluu kaikkiaan noin viisikymmentä erilaista hanketta. Suomi osallistuu tällä hetkellä jäsenenä kaikkiaan neljään projektiin. Tarkkailijana Suomi on mukana 13 eri projektissa.

Hankkeen jäsenmaa osallistuu täysillä kehitystyöhön ja sitoo siihen omia resurssejaan. Tarkkailijamaa taas voi ennen sitoutumista rauhassa arvioida, onko hankkeen sisältö hyödyllinen sille vai ei.

Suomi ei ole toistaiseksi ollut minkään hankkeen johtovastuussa, koska se vaatisi paljon rahaa ja henkilöstöä.

Puolustusministeriön mukaan Suomelle hyödyllisessä hankkeessa voi olla kyse jostain, mikä palvelee Suomen puolustuksen suorituskykyä tai paikkaa sen puutteita.

Osaan projekteista taas eivät riitä omat kansalliset rahkeet. Esimerkkeinä voi käyttää edellä mainittuja avaruussuorituskykyä ja pitkänkantaman strategisia ilmakuljetuksia.

Puolustusministeriöstä kerrotaan, että Suomen puolustus on tulevaisuudessa yhä enemmän riippuvainen avaruuteen sijoitetusta suorituskyvystä. Pitkänkantaman strategisiin ilmakuljetuksiin taas ei ole tarvetta investoida oman puolustuksen takia, mutta näille ilmakuljetuksille voi olla muuten käyttöä.

Tästä syystä on tärkeää olla mukana yhteiseurooppalaisissa hankkeissa.

Kyse on pitkäjänteisestä toiminnasta. Voi mennä 20–30 vuottakin ennen kuin hankkeiden tulokset näkyvät puolustuksen suorituskyvyssä.

EU:n puolustusselontekoa käsitellään maaliskuussa

EU-ministerivaliokunta linjasi samalla myös Suomen kantoja liittyen strategiseen kompassiin, jota voi kutsua EU:n puolustusselonteoksi.

Kyse on siitä, millainen toimija Euroopan unioni on puolustuksessa tulevina vuosina ja mihin suuntaan unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä pitäisi kehittää.

Osa jäsenmaista on yhteisen armeijan kannalla. Osa taas ei halua EU:lle roolia puolustuksessa, koska ne ovat sotilasliitto Naton jäseniä.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun jäsenmaat tekevät näin laajan yhteisen selonteon EU:n turvallisuus- ja puolustuslinjauksista.

Euroopan johtajat käsittelevät selotekoa Ranskan puheenjohtajuuskaudella ensi maaliskuussa järjestettävässä puolustuksen huippukokouksessa.

Lue lisää: