Maailman maat julistivat: tavoitteena ihmisen ja luonnon harmonia – luontoneuvottelut Kiinassa sujuivat ilman suurempaa kitkaa

Suomen pääneuvottelija korostaa, että julistus on pakettiratkaisu, jonka kaikki kohdat ovat tärkeitä. Ensimmäinen osa YK:n konferenssista sujui Marina von Weissenbergin mukaan jopa hämmentävän jouhevasti ja kitkattomasti.

Kunming on Yunnanin maakunnan pääkaupunki. Maakunnassa on myös aasiannorsujen suojelualue, jolta lauma aloitti viime joulukuussa mystisen vaelluksensa. Kuva: /All Over Press

Ihmisen ja planeetan terveys, maailman talouskasvu sekä kestävä kehitys ovat kaikki riippuvaisia toimivista ekosysteemeistä ja niiden tarjoamista palveluista.

Näin julistivat tällä viikolla Kiinan Kunmingiin ja etävastaanottimien ääreen kerääntyneet maiden ministerit ja neuvottelijakunnat, kun YK:n biodiversiteettineuvottelujen osapuolet kirjasivat kunnianhimoiset ympäristötavoitteet tuoreeseen julkilausumaansa (siirryt toiseen palveluun).

Julistuksessa huomioidaan luontokadon vaarat: osapuolet tunnustivat, että luontokato uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa.

Useat maat edellyttivät, että globaalisti vähintään 30 prosenttia maa- ja merialueista suojellaan vuoteen 2030 mennessä. Aiempi tavoite oli, että luonnonsuojelualueita olisi 17 prosenttia maiden maa-alasta ja 10 prosenttia merialueista.

Tällä julkilausumalla maat sitoutuvat siihen, että uusi raami luontokadon pysäyttämiseksi kehitetään ja toimeenpanoon vaadittavat mekanismit seurannan ja raportoinnin osalta toteutetaan.

Luonnon köyhtyminen aiotaan kääntää viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

Vihreiden ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen ehti seurata YK:n luontoneuvotteluiden ensimmäisen vaiheen ennen kuin salkku vaihtuu sisäministeriksi. Arkistokuva elokuulta. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan julistus herättää toivoa siitä, että tiedeyhteisön painava viesti on kantautunut maailman johtajien korviin.

– Kunmingin julistuksen myötä olo on toiveikkaampi. Maat, jotka ovat perinteisesti ilmastopolitiikassa vahvasti vastakkain, puhuvat, että luonnosta ja ekosysteemistä pitää pitää huolta. On historiallista, että maat tunnistavat monimuotoisuuden hupenemisen perustavanlaatuisena kriisinä, Mikkonen sanoo.

Julistuksen myötä vaikuttaa Mikkosen mukaan siltä, että luontopolitiikassa valtioiden yhteisymmärrys on ilmastopolitiikkaa suurempi. Hän uskoo, että havainto voi johtua luontokadon näkyvämmistä vaikutuksista. Sellaisia ovat esimerkiksi kiihtyvässä tahdissa yleistyvät sukupuutot ja pölyttäjien alueelliset kadot ympäri maailmaa.

Esimerkiksi näihin asioihin osapuolet sitoutuvat:

  • Luonnonsuojelun ja luonnonhoidon tehokkuutta, kytkeytyneisyyttä ja laajentamista parannetaan maailmanlaajuisesti.
  • Luonnonvarojen kestävää käyttöä vahvistetaan entisestään.
  • Tehostetaan globaalia ja kansallista ympäristölainsäädäntöä. Myös varmistetaan, että luonnolle haitallisia tukia ajetaan alas ja korostetaan kannustinpolitiikassa luontoarvoja.
  • Pandemian jälkeisen elvytyspolitiikan pitää edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
  • Huolehditaan ihmisoikeuksista sopimuksen toimeenpanossa esimerkiksi tukemalla kehitysmaita ja mahdollistamalla alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen, naisten sekä nuorten osallistuminen.

Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg on ministeri Mikkosen tapaan aurinkoisissa tunnelmissa, sillä julistukseen saatiin paljon sellaisia kirjauksia kuin Suomi ja EU toivoivat.

– On ollut hyvä osapuolikokous, ja tietenkin lisää on tulossa. Ensi maanantaista lähtien kevääseen valmistaudutaan EU:n sisäisissä valmistelukokouksissa.

Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg arkistokuvassa vuodelta 2020. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Julistus tukee von Weissenbergin mukaan ainakin sitä, että kunnianhimo pysyy korkeana neuvottelujen edetessä. Vaikka jotkut kirjaukset julistuksesta nousevat esiin voimakkaampina esimerkkeinä, pääneuvottelija korostaa laaja-alaisen kokonaisuuden tarvetta.

– Kaikki 17 kohtaa julistuksessa ovat tärkeitä: tämä on pakettiratkaisu. Kannattaa huomioida, ettei voi nostaa vain yhtä esimerkkiä paketista ja ajatella, että tällä homma hoidetaan.

Samoin tilanteen korjaaminen ei ole yksin valtioiden ja ympäristöjärjestöjen harteilla, vaan yhteiskuntien pitää aktivoida entistä enemmän yrityksiä ja muita toimijoita.

Ensi keväänä käydään konferenssin toinen, päättävä osa. Silloin uusi sopimus olisi tarkoitus allekirjoittaa.

Neuvottelujen ensimmäinen vaihe sujui jopa yllättävän seesteisesti

Kun alustava sopimusesitys julkaistiin viime vuonna, eivät kunnianhimoiset tavoitteet ja ehdotukset tarkoista sekä vertailevista seurantamekanismeista miellyttäneet kaikkia osapuolia.

Erityisesti Brasilia kannatti neuvotteluiden jäädyttämistä. Maan kynnyskysymykset liittyvät pitkälti luonnonvarojen kestävään käyttöön, jonka suhteen presidentti Jair Bolsonaron ja länsivaltojen näkemykset ovat aiemminkin ristenneet.

Tämän osapuolikokouksen tärkeä ennakkoasetelma oli päästä luotaamaan asenneilmapiiriä, jossa osapuolet sopimuksesta neuvottelevat.

Euroopan unioni seisoi tavoitteiden takana, ja koska neuvottelut sujuivat jouhevasti, ei unionilta vaadittu järeämpää otetta. Suomen pääneuvottelija von Weissenberg kertoo jopa yllättyneensä siitä, miten vähän soraääniä neuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa ja julistusta laadittaessa kuultiin.

– Olen ollut hämmentynyt ja yllättynyt siitä, että Brasilia oli neuvotteluissa niin vaatimaton. Ei vahvoja tai poikkileikkaavia kannanottoja.

On kuitenkin mahdollista, että maa niin sanotusti säästelee paukkuja keväälle, jolloin päättävässä kokouksessa voi olla odotettavissa vielä vääntöä, von Weissenberg pohtii. Toisaalta myös isäntämaa Kiinan ja Brasilian suhteet ovat voineet vaikuttaa keskusteludynamiikkaan.

Myös Intia on ollut neuvotteluissa melko näkymätön, mutta von Weissenberg arvioi, että kansalliset huolenaiheet esimerkiksi maataloudessa ovat voineet viedä pontta kansainväliseltä toiminnalta.

Kokousta isännöinyt Kiina on luonnon monimuotoisuuden supervaltio. Kuvassa Zhangjiajien luonnonsuojelualueen vehreä maisema. Kuva: CC / severin.stalder

Isäntämaa Kiina korosti puheenvuoroissaan erityisesti kansainvälisen ympäristölainsäädännön merkitystä ja osoitti nostaneensa rimaa tavoitteissaan.

Kiina on monelta osin kunnostautunut biodiversiteettiasioissa esimerkiksi suurilla satsauksilla alan tutkimukseen.

Kiinan tuki sopimukselle on tärkeää jo siksi, että se on yksi maailman biodiversiteettisupervalloista. Noin 10 prosenttia maailman kasvi- ja 14 prosenttia maailman eläinlajeista elää Kiinan maantieteellisten rajojen sisäpuolella (siirryt toiseen palveluun).

Kiina on nostanut erityisesti norsujen suojelun jalustalle, osin selittämättömän kesäisen vaelluksen tuoman mediahuomion johdosta. Aasiannorsukanta on onnistuneen luonnonsuojelun ansiosta kasvanut 180 yksilöstä noin 300 yksilöön (siirryt toiseen palveluun).

Von Weissenberg kertoo jääneensä kuitenkin kaipaamaan paljon norsuja pienempien luontokappaleiden eli pölyttäjien huomioimista retoriikassa. Niitä isäntämaa Kiinan puheenvuoroissa ei mainittu.

Lue myös: