Krista Mikkonen yllättyi, kun Jari Leppä siunasi maatalouden ilmastotavoitteen suorassa lähetyksessä – MTK: "Hyvä uutinen, päästään repivästä keskustelusta eteenpäin"

Keskusta ja vihreät ovat kiistelleet maatalouden ilmastopäästöjen vähentämisestä pitkin syksyä. Yksi askel kohti yhteisymmärrystä näytti syntyvän suorassa tv-lähetyksessä eilen torstaina. Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen on vaatinut maataloudelle omaa ilmastotavoitetta jo pitkään.

Ministeri Leppä A-Talk -ohjelmassa
Ministeri Leppä A-Talk -ohjelmassa

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoo tulleensa yllätetyksi suorassa tv-lähetyksessä eilen, kun maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi kantansa maatalouden kiisteltyyn päästövähennystavoitteeseen.

Leppä sanoi Ylen A-Talk -ohjelmassa torstaina, että 30 prosentin vähennystavoite sopii hänelle.

– Täytyy sanoa, että kyllä hän yllätti minut. Tähän mennessä hän on viestittänyt, että tällaista tavoitetta maatalouden päästövähennyksiin ei tulisi asettaa, Mikkonen kommentoi lähetystä tänään perjantaina.

Leppä sanoi vain muutama viikko sitten Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että maatalouteen ei tarvita virallista tavoitetta päästöjen vähentämiseen.

Mikkonen taas on ehdottanut useita kertoja, että ilmastotavoite poimittaisiin alan etujärjestön MTK:n omasta tiekartasta (siirryt toiseen palveluun), jonka toimilla päästäisiin noin 30 prosentin päästövähennyksiin maataloudessa.

– Olen samaan mieltä kollega Mikkosen kanssa siitä, että MTK:n ilmastotiekartan vaihtoehto on hyvä, myös sen tavoitteet, Leppä sanoi lähetyksessä.

Leppä sanoo, ettei hän ole muuttanut kantaansa tavoitteen suhteen. Hänen mukaansa edellytys päästövähennystavoitteelle on, että akuutissa kannattavuuskriisissä painivan alan tilanne korjaantuu.

– Olen aiemminkin sanonut, että päästövähennystavoite ei ole mahdollinen ilman, että otetaan huomioon taloudellisia edellytyksiä maatiloilla, ministeri kommentoi tänään perjantaina Ylelle.

Lepän mukaan tie päästövähennystavoitteeseen on maa- ja metsätalousministeriön ehdottama "hiili-euro -ohjelma", jossa kannattavuuden ja ilmastotoimien yhdistämiseen luotaisiin erityiset mittarit.

Krista Mikkosen mielestä jo julkilausutulla tavoitteella on alalle iso merkitys.

– Se tuo ryhtiä toimiin, ja päästään myös neuvottelemaan alan kanssa, miten tuo tavoite saavutetaan. Osa viljelijöistä tekee jo ilmastotoimia, mutta samaan aikaan turvepeltojen raivaus on lisännyt koko sektorin päästöjä.

Myös maanviljelijöille tavoitteen puuttuminen on aiheuttanut epävarmuutta.

Vaalalainen maanviljelijä Pauli Lämsä olisi valmis sitomaan hiiltä pelloillaan, jos valtio tarjoaisi siihen tukea. Kuva: Timo Nykyri / Yle

Tavoite jo nyt, vai vasta keväällä?

Mikkosen mukaan uusi päästövähennystavoite voitaisiin ottaa huomioon jo syksyn aikana, kun maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa laaditaan. Suunitelman piiriin kuuluvat muun muassa turvepeltojen päästöt, jotka kattavat yli puolet kaikista maatalouden päästöistä.

Leppä taas sanoo, että tavoitteen asettamiseen voitaisiin päästä esimerkiksi keväällä, kun hallitus tarkastelee ilmastopäätöksiään seuraavan kerran kehysriihen yhteydessä. Silloin myös mahdolliset muutokset maatalouden kannattavuudessa olisivat selvillä, Leppä sanoo.

Maatalouden ilmastopäästöistä kiisteltiin viimeksi budjettineuvottelujen yhteydessä, jolloin hallituksen oli määrä päättää lopuista, Suomen hiilineutraaliuteen tähtäävistä ilmastotoimista.

Maatalous on ainoa ala, jolla ei ole ollut selvää, poliittista päästövähennystavoitetta. Esimerkiksi liikenteessä on päätetty, että päästöjen tulee puolittua vuoteen 2030 mennessä.

Päätetyt vähennykset päästöihin ovat tähän saakka olleet pieniä. Budjettineuvotteluissa maatalouden osalta päädyttiin 0,4 megatonnin vähennykseen, joka vastaa paria prosenttia alan kaikista päästöistä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Sanna Maula mittasi paljonko turvepellosta tulee päästöjä koeviljelyalalla Jokioisissa viime keväänä. Kuva: Mårten Lampén / Yle

MTK: "Ilmastotyö ja maatilojen parempi talous voidaan yhdistää"

Maatalouden etujärjestö MTK pitää selvää tavoitetta päästöjen vähentämiseen tervetulleena.

– Ehdottoman hyvä uutinen. Päästään pinnallisesta ja repivästä keskustelusta eteenpäin ja enemmän konkretiaa, kommentoi ministerien sopua MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

Ilmaiseksi päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan maataloudessa tule. MTK:n mukaan puhutaan pitkällä aikavälillä yli 100 miljoonasta eurosta vuodessa.

Maatalouden ilmasto-ohjelmassa pitää Marttilan mukaan ottaa huomioon sekä päästöjen vähennykset että maatalousyrittäjien toimeentulo. Tätä myös ministeri Leppä on korostanut.

– Sillä summalla pyörät pyörisivät, Marttila sanoo.

Rahaa käytettäisiin MTK:n laatiman ilmastotiekartan toimenpiteisiin, kuten turvepeltojen kosteikkoviljelyyn ja ennallistamiseen, kivennäismaiden hiilensidontaan ja maatalouden biokaasutuotannon lisäämiseen.

MTK:n mukaan myös kuluttajia ja markkinoita tarvitaan vähentämään maatalouden päästöjä. Jos ilmastoystävällinen ruoka olisi kalliimpaa, se ohjaisi maataloutta markkinavetoisesti oikeaan suuntaan.

Toisaalta ilmastotoimenpiteet ovat maataloudelle myös taloudellinen mahdollisuus.

– Ilmastotyö ja maatilojen parempi talous voidaan yhdistää. Vahva näkemys on, että siitä voidaan taloudellisesti hyötyä, Marttila sanoo.

Hiilen sidontaan maataloudessa MTK kaipaa vielä lisää tutkimusta, jotta tiedetään tarkasti, mihin sillä päästään.

– Miljoonasta 10 miljoonaan hiilidioksiditonnin on hiiliviljelyn potentiaali. Se on aika iso haarukka, Marttila sanoo.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 16.10. klo 23 saakka.

Lue myös: