Miksi puu punastuu, ja leppä ei tarvitse ruskaa? – 5 + 1 faktaa, joita et tiennyt ruskasta

Parhaiksi ruskaretkikohteiksi mielletään monesti Pohjoismaat ja Pohjois-Amerikka, mutta monet sanovat, että komein ruska löytyy Aasiasta.

Lehtipuut sytyttävät myös maan pinnan värikkääseen loistoon Kuva: Tanja Heino / Yle

1. Punainen on stressiväri

Miksi puu saa punaisen värin - siitä on monia teorioita. Kuva: Matilda Salo / Yle

Ruskan värit muodostuvat, kun lehtivihreä alkaa hajota ja puu ottaa talteen sen sisältämät tärkeät aineet runkoon ja juuriin, ja tämä mahdollistaa niiden käyttämisen uudelleen.

Keltainen väri tulee silloin näkyviin, sillä se on jo olemassa lehdissä vihreän pigmentin alla.

Punainen väri sen sijaan valmistetaan erikseen. Miksi, siitä tutkijat ovat erimielisiä.

Erään teorian mukaan lehdet ilmaisevat punaisella värillä stressiä. Vastaavaa punaista väriä näkyy kasveissa myös muissa stressitilanteissa, esimerkiksi jos käytetään liikaa rikkaruohomyrkkyjä tai jos kasvi on kovin paahteisessa paikassa.

Toisaalta punaiset väriaineet toimivat myös antioksidantteina ja saattaa olla, että niiden avulla solut pyrkivät puolustautumaan viime hetkeen asti. Erään teorian mukaan syksyn värit voivat olla varoitus tuhohyönteisille, että puu on voimissaan ja valmiina puolustautumaan hyökkääjiä vastaan.

2. Koivun ruska on aina keltainen

Rauduskoivu hehkuu etelässä aina keltaisena. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Pitää paikkaansa jos kyse on yleisimmästä lajista eli rauduskoivusta.

Lapissa asuvat ja siellä käyvijät sen sijaan voivat nauttia myös punaisista koivuista. Silloin katseen kohteena on tunturikoivu, joka hehkuu värikkäänä geeniperimänsä ansiosta.

Punainen väri on peräisin vaivaiskoivusta, jota tunturikoivusta on parikymmentä prosenttia.

3. Kaikki lehtipuut eivät ruskaannu

Harmaa- ja tervalepät pudottavat lehtensä vihreinä Kuva: imago stock&people

Vesistöjen varsilla kasvava tervaleppä ja sen serkku harmaaleppä pudottavat lehtensä vihreinä, sillä ne eivät tarvitse ruskaa.

Lepät tekevät nimittäin yhteistyötä frankia-nimisen bakteerin kanssa, joka muodostaa juuriin juurinystyröitä.

Tämä bakteeri pystyy sitomaan ilmasta typpeä ja luovuttaa sitä lepälle, jolloin lepän ei tarvitse kesän jälkeen kerätä typpeä talteen lehtien lehtivihreästä.

Muiden lehtipuiden värikkyys jää lepälle vain haaveeksi.

4. Katuvalot sotkevat ruskan

Katuvalojen alla lehtipuut säilyvät vihreänä pidempään Kuva: Jussi Mansikka / Yle

Puut ovat vuosimiljoonien aikana oppineet seuraamaan aikaa. Kun ne eivät voi paeta talvea, ne valmistautuvat siihen.

Puut huomaavat päivien lyhenevän, tai oikeastaan öiden pitenevän, ja tietävät siitä, että ollaan siirtymässä syksyä kohti. Puu lopettaa kasvunsa, kerää arvokkaita ravinteita talteen, valmistaa talvehtimissilmuja ja väkevöittää solunesteitä.

Katuvalot ovat sen verran tuore keksintö, että lehtipuut eivät ole ainakaan vielä oppineet niiden valon olevan keinotekoista. Siksi lampun alla suoraan oleva vaahtera tai koivu saattaa olla vielä vihreä, kun vähän kauempana oleva lajitoveri on jo keltainen.

5. Haapa on klooni

Lampien, järvien ja jokien varrella kasvavat haavat ovat usein samaa yksilöä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Haapa loistaa syksyisin sekä punaisena että keltaisena, mutta tämä erittäin levinnyt, pajujen heimoon kuuluva puu ei ole kovin yksilöllinen.

Haapametsiköt ovat yleensä yhden ainoan tai muutaman kloonin muodostamia.

Haapa nimittäin leviää ja uudistuu luonnossa juurivesojen avulla.

Suurin yhden yksilön muodostama metsä on yli 40 hehtaaria.

Vierekkäiset punaista ja keltaista hehkuvat haavat ovat tosin taatusti eri yksilöitä.

+1. Paras ruska löytyy Japanista

Japanissa ruskan katselu on yhtä suosittua kuin kirsikankukkien bongaus Kuva: Juha Roiha/yle

Ruskaretkiä ei tehdä ja luonnon värejä ihastella pelkästään Euroopassa, Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa, vaan useiden ruskabongareiden mukaan parhaat houkuttelevimmat maisemat löytyvät syksyllä Japanista.

Ruska – eli koyo - onkin maassa yhtä suosittua matkailuaikaa kuin kevään kirsikankukkien aika. Japanissa ruska ei ainoastaan hehku kirkkaan punaisena, vaan kaunis luonto ja arkkitehtuuri tarjoavat lisämausteen.

Ruskan metsästys eli momijigari onkin hanamin syksyinen vastine. Erityisen tunnettuja kohteita ruskan katseluun ovat Kioto (siirryt toiseen palveluun) ja Nikko (siirryt toiseen palveluun). Perinteen sanotaan alkaneen kulttuuriharrastuksena, ja sen vuoksi Kioton alueelle on istutettu paljon lehtipuita.

Japanissa ruska ajoittuu syyskuun puolivälistä joulukuuhun ja esimerkiksi Kioton alueella se on parhaimmillaan marraskuun lopussa.

Juttua muokattu 26.10.2021. klo 16:43. Jutussa on korvattu virheellinen sanamuoto "sieni-bakteeri" muotoon "bakteeri" ja täsmennetty myös sitä, miten Frankia-sukuun kuuluva bakteeri toimii.