Kirjeenvaihtajalta: Kongsbergissä pahin järkytys väistyy – nyt asukkaat haluavat tietää, miksi heidän naapurinsa kuolivat

Utøyan jälkeen Norjassa keskityttiin puhumaan yksittäisen sairaan ihmisen teosta. Toivottavasti sitä virhettä ei tehdä Kongsbergin jälkeen, kirjoittaa kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel.

Norjalaisia askarruttaa Kongsbergin surmien tausta ja motiivi
Norjalaisia askarruttaa Kongsbergin surmien tausta ja motiivi

KONGSBERG Sadat Kongsbergin asukkaat toivat eilen myöhäiseen iltaan saakka kynttilöitä, kukkia ja viestejä kaupungin keskustan aukiolle.

Lapset toivat lohdutukseksi pehmoeläimiä niille perheille, jotka ovat menettäneet omaisensa ja läheisensä.

Tänään perjantaina pahin järkytys on väistymässä ja muistopaikalle pysähtyneiden mieleen on noussut entistä voimakkaammin kysymys: Miksi?

1. Miksi ihmiset kuolivat?

Koko Norja pohtii nyt sitä, miksi viisi ihmistä kuoli. Miksi epäilty tekijä kulki kaupungilla tappamassa ihmisiä jousiaseella?

Poliisi on kertonut, että se pitää iskua tämänhetkisten tietojen mukaan terroristisena, mutta tutkinta on kesken.

Ihmiset toivat kukkia ja kynttilöitä Kongsbergin keskusta-aukiolle torstaina myöhäisiltaan saakka. Kuva: Kirsi Heikel / Yle

Tiedossa ei ole, oliko isku suunniteltu ja oliko syynä ääriajattelu vai oliko isku psyykkisesti sairaan ihmisen teko.

Epäillyllä on ollut psykiatrisen hoidon jaksoja.

Ystävät ja naapurit ovat kuvanneet häntä syrjäytyneeksi yksinäiseksi sudeksi.

Hänelle oli määrätty myös lähestymiskielto vanhempiensa hengen uhkaamisesta.

Mies oli kääntynyt islamin uskoon, mutta Kongsbergin moskeijasta kerrotaan, että he pitivät miestä hyvin oudosti käyttäytyvänä. Norjan muslimiyhteisö on tuominnut iskun.

Tyttö toi torstai-iltana Kongsbergin keskustaan kynttilän terrori-iskun uhrien muistoksi. Kuva: Kirsi Heikel / Yle

2. Olisiko paikallispoliisi voinut pysäyttää epäillyn?

Toinen kysymys koskee poliisin toimintaa.

Eilen torstaina poliisi kertoi, että vain kuusi minuuttia hälytyksestä, kello 18.18, partio saapui kauppakeskukseen, missä epäilty tekijä oli aseineen.

Poliisit olivat aseistautuneita.

Poliisi kehotti miestä antautumaan. Mies ampui jousia poliiseja kohtaan. Toinen poliisipartio tuli paikalle suojavarusteiden kanssa, mutta epäilty oli ehtinyt paeta.

Tässä välissä viisi ihmistä sai surmansa. Kesti lähes puoli tuntia ennen kuin poliisi sai epäillyn kiinni.

Poliisioperaatio saatiin Kongsbergin iskun jälkeen nopeasti käyntiin. Norjassa kysellään kuitenkin, miksi iskua ei pystytty estämään. Kuva: Kirsi Heikel / Yle

Nyt Norjassa kysytään olisiko paikallispoliisi voinut toimia toisin, jotta mies olisi saatu kiinni heti ensikontaktin jälkeen. Miksi poliisi ei ampunut?

Kritiikki on yltynyt Norjassa kovaksi.

3. Miksi iskua ei pystytty estämään?

Norja on satsannut viranomaisten valmiuteen valtavasti kymmenen vuoden takaisten Utøyan iskujen jälkeen.

Oslon ulkopuolelle on rakennettu muun muassa poliisin harjoituskeskus ja ostettu uusia helikoptereita.

Norjassa on kiitelty sitä, että Kongsbergiin saatiin suuret poliisi- ja pelastusjoukot paikalle nopeasti.

Iskua ei kuitenkaan pystytty estämään siitä huolimatta, että epäilty oli sekä poliisin että turvallisuuspoliisin tiedossa.

Mitä turvallisuuspoliisi teki tiedoille, joita heillä oli epäillystä? Siirrettiinkö asia paikallispoliisille vai todettiinko esimerkiksi, että epäilty on vaaraton?

4. Miten iskusta tullaan keskustelemaan Norjassa?

Keskiviikkoilta toi monen muistoihin Utøyan terrori-iskun kymmenen vuotta sitten. Moni pelkäsi, että kyseessä olisi myös kahden iskun sarja, jossa ensin poliisin huomio siirrettäisiin Kongsbergiin ja sitten toinen isku tapahtuisi muualla maassa.

Ihmisiä Kongsberhgissä torstaina, päivä terrori-iskun jälkeen. Pahimman järkytykset väistyttyä kongsbergilaiet ovat alkaneet kysellä, miksi. Kuva: Kirsi Heikel / Yle

Kaksi vuotta sitten tehtiin rasistinen terrori-isku moskeijaan Oslon Bærumissa. Moskeijan sisällä olleet pystyivät pysäyttämään norjalaisen miehen eikä kukaan kuollut tai loukkaantunut.

Kun Utøyaa muisteltiin viime kesänä Norjassa, monet iskun kokeneet sanoivat, että Norjassa ei ole puhuttu rasismista ja vihasta, joita yhteiskunnassa on.

On puhuttu paljon mieluummin siitä, miten koko maa kokoontui Utøyan jälkeen ruusumielenosoitukseen. Poliitikot ovat tukeneet demokratiaa juhlapuheissa.

Kun Utøyan kokeneet ovat halunneet puhua vihasta ja siitä, miten sitä Norjassa ehkäistään, he ovat saaneet kuulla yrittävänsä heiluttaa Utøya-korttia omaa asiaa edistääkseen.

Mutta demokratian vaaliminen on sitä, että yhteiskunta puhuu synkimmistäkin puolista.

Pahin virhe on, jos jälleen aletaan puhua “yhden hullun teosta” eikä siitä, mitä syitä voi löytyä yhteiskunnasta ja miten niitä ehkäistään.

Lue myös: