Koronatilanne huononee, mutta hallitus ei vedä vielä hätäjarrua – Avin johtaja ihmettelee pääministerin myönteisiä koronalausuntoja

Lounais-Suomen aluehallintoviraston johtaja Heikki Mäki sanoo, että jotkut kansalaiset ovat tulkinneet pääministerin lausunnot niin, ettei rokotuksia tarvitse ottaa.

Sairaaloiden kuormitus kasvaa voimakkaasti, vaikka suuri osa suomalaisista on saanut kaksi rokotetta. Koronavirukseen sairastuneita potilaita hoidettiin TYKSissä tällä viikolla. Kuva: Arash Matin / Yle

Lounais-Suomen aluehallintoviraston johtaja Heikki Mäki on seurannut ihmeissään viime aikojen päättäjien ja erityisesti pääministerin lausuntoja.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi lokakuun alussa Ylen haastattelussa, miten ihanaa on päästä jälleen kahviloihin ja ravintoihin. Ilta-Sanomien jutussa (siirryt toiseen palveluun)hän sanoi toivovansa, että "kaikki suomalaiset nyt kokevat, että saavat mennä, tehdä, kokea ja viettää aikaa ystävien ja läheisten seurassa".

– Meidän näkökulmastamme se oli ainakin yllätyksellinen viesti, johtaja Mäki sanoo Ylelle.

– Ymmärrän että poliitikoilla pitää olla tehtävänä luoda valoisaa tulevaisuutta. Mutta ainakin osalla väestöstä tuo viesti on johtanut siihen, että he ovat katsoneet, että rokotetta ei tarvitse ottaa, eikä itseään ja lähimmäistä tarvitse suojella. Tai ainakaan käyttäytyä kovin vastuullisesti.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston johtaja Heikki Mäki on huolissaan rokottamattomien määrästä. Kuva: Arash Matin / Yle

"Ihmiset tekevät helposti johtopäätöksen, että tilanne on ohi"

Hallitus kertoi syyskuun lopussa ravintoloiden koronarajoitusten lievenemisestä.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos kertoi samoihin aikoihin, että maskia voi alkaa käyttää "oman harkinnan" mukaan.

Myös Etelä-Suomen aluehallintovirastossa katsotaan, että moni kansalainen on voinut tulkita väärin viime ajan koronapäätökset ja niistä tiedottamisen.

– Kokoontumisrajoitukset ja iso osa ravintorajoituksista lähtivät. Kun myös maskisuositukset muuttuivat ja etätyösuositukset poistuivat, ihmiset tekevät helposti johtopäätöksen, että tilanne on ohi, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholihallintoyksikön päällikkö Riku-Matti Lehikoinen.

Aluehallintovirastoissa mietitään kuumeisesti keinoja, miten kansalaiset saadaan rokotuksiin.

Pahimpien korona-alueiden avit pohtivat myös, joudutaanko pian palaamaan koronarajoituksiin.

– Ilman muuta tätä pohditaan. Etelä-Suomen alueella koronanyrkki ei ole vielä suosittanut esimerkiksi kokoontumisrajoituksia, sanoo Lehikoinen.

Lounais-Suomessa ollaan jo pidemmällä rajoitusten suunnittelussa.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto pyytää lausuntoja asiantuntijoilta, jonka jälkeen voidaan tehdä päätöksiä mahdollisista rajoituksista.

– Siinä (lausuntopyynnössä) pyritään selvittämään olosuhteita, joissa tauti leviää. Ja sitä, onko säädösten perusteella tehtävissä jotain, kertoo Lounais-Suomen aluehallintoviraston johtaja Heikki Mäki.

Koronakäyrät näyttävät pahalle

Sairaaloissa olevien koronapotilaiden määrä on kääntynyt kesän jälkeen lähes yhtä jyrkkään nousuun kuin viime keväänä. Siitäkin huolimatta, että täysin rokotettuja on nyt lähes 70 prosenttia väestöstä.

Keväällä kansalaisia ei ollut vielä rokotettu laajasti.

Viime keväänä osa kouluista oli etäopetuksessa. Ja hallitus suunnitteli jopa ulkonaliikkumiskieltoa, kun sairaaloissa koronapotilaiden määrä kääntyi jyrkkään nousuun.

Viime viikkoina rokotustahti on hiipunut. Hallitus purki syys-lokakuun vaihteessa lähes kaikki ravintolarajoitukset, vaikka sairaalahoidon kuormitus oli selvässä kasvussa.

Grafiikka näyttää, miten sairaalahoidon tarve on noussut jyrkästi rokotekattavuuden kasvusta huolimatta.

Milloin kiskaistaan hätäjarrusta?

Nyt koronaa yritetään torjua alueellisia toimenpiteillä, eikä hallitus ole ottamassa hätäjarrua käyttöön.

Hätäjarrumekanismi tarkoittaa sitä, että hallitus voisi määrätä alueelliset ja paikalliset viranomaiset ottamaan käyttöön nykyistä kovempia toimia koronan torjumisessa.

Hätäjarrun käyttämiseen on vielä kuitenkin pitkä matka, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Pasi Pohjola.

– Se on viimesijainen keino. Tehdään paljon muita asioita, ennen kuin mennään siihen, että tällaista hätäjarrua lähdetään miettimään, Pohjola sanoi tänään Ylen Ykkösaamussa.

Lue myös: