Jatkuva lisävuorojen tekeminen uuvuttaa hoitajia – Anne Tekoniemi on ammatiltaan "äkkilähtijä", ja heitä tarvittaisiin sairaaloissa lisää

Lyhyisiin sijaisuuksiin ei tahdo löytyä tekijöitä erikoissairaanhoidossa Vaasassa, Seinäjoella tai Kokkolassa, ja siksi puuttuvat vuorot paikataan usein ylitöillä. Ongelma kärjistyi korona-aikana, kun äkilliset poissaolot lisääntyivät.

Anne Tekoniemi valmistelee tehohoitohuoneen laitteistoja
Anne Tekoniemi on yksi Seinäjoen keskussairaalan kiertävistä sairaanhoitajista. Hänet kutsutaan hätiin, kun tarvitaan nopealla varoitusajalla sijainen esimerkiksi päivystykseen.

Pätevien sijaisten puute kuormittaa hoitajia erikoissairaanhoidossa. Sijaispula näkyy hoitajien ylimääräisinä työvuoroina ja lisääntyneinä joustoina.

– Toiminta on pyörinyt jo pitkään hoitajien joustamisen varassa, sanoo Vaasan keskussairaalan tehyläisten hoitajien pääluottamusmies Jaani Kujanpää.

Ongelma on kärjistynyt korona-aikana, kun äkilliset poissaolot ovat lisääntyneet. Kujanpään mukaan toinenkin syy tilanteen pahenemiseen on: hoitajat eivät jaksa enää paikata vuoroja entiseen malliin.

– Vihdoinkin hoitajat ovat alkaneet ajatella myös omaa jaksamistaan.

Vuoroja jää paikkaamatta

Yle Pohjanmaa lähetti sairaanhoitopiireille kyselyn ja selvitti, millä tavalla hoitajapula näkyy Seinäjoen keskussairaalassa, Vaasan keskussairaalassa ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa.

Saatujen vastausten perusteella vakituisten paikkojen täyttämisessä ei ole ollut ongelmia ja myös pitkäaikaisiin sijaisuuksiin riittää edelleen hakijoita.

Hoitajien löytäminen lyhytaikaisiin sijaisuuksiin sen sijaan on yhteinen haaste kaikissa sairaaloissa. Ongelma korostuu yksiköissä, joissa hoitajilta edellytetään erityisosaamista.

Toisinaan työvuoroja joudutaan tekemään vajaalla henkilöstöllä.

“Osaavia sijaisia on vähän, varahenkilöitä ei ole määrällisesti riittävästi tai osaamista ei ole riittävästi kaikkien eri yksiköiden vuorojen paikkaamiseen. Lisäksi yksiköiden omasta henkilökunnasta ei löydy joissakin tilanteissa vuorojen paikkaajia.” (Kaija-Riitta Suonsyrjä, hallintoylihoitaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri)

“Korona-aikana äkillisten lyhyiden poissaolojen sijaistarve on lisääntynyt ja tähän tarpeeseen vastaaminen on ollut haastavaa.” (Sabina Bäckman, rekrytointisuunnittelija, Vaasan sairaanhoitopiiri)

“Sijaisista on pula varsinkin ympärivuorokautisesti toimivissa yksiköissä missä tarve voi tulla äkillisesti. Joskus ei löydy kaikkiin vuoroihin paikkajaa, henkilöstöä siirrellään, ja joskus, kun voimme arvioida että potilasturvallisuus ei vaarannu, mennään pienemmällä miehityksellä.” (Eija Heikkilä, henkilöstöjohtaja, Soite)

Myös Anne Tekoniemeä kysytään aika ajoin ylimääräisiin työvuoroihin. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Äkkilähtijöitä tarvitaan

Sairaaloissa sijaispulaa pyritään helpottamaan oman varahenkilöstön avulla. Seinäjoen keskussairaalan palkkalistoilla on 150 kiertävää sairaanhoitajaa, niin sanottua äkkilähtijää.

Anne Tekoniemi on yksi heistä. Tekoniemi tekee töitä muun muassa yhteispäivystyksessä ja tehovalvonnassa, mutta tarpeen mukaan monessa muussakin yksikössä.

– Joskus saattaa olla niin, että työviikon jokainen työvuoro tehdään eri yksikössä. Kyllä se paljon osaamista vaatii.

Tekoniemi on ollut kiertävänä sairaanhoitajana seitsemän vuotta. Hän kertoo oppineensa nykyisessä tehtävässä paljon uutta, ja se on myös yksi syy, miksi hän on viihtynyt työssään.

Anne Tekoniemi nauttii vaihtelevasta työstään, mutta on pannut merkille, että korona on tuonut mausteensa työpaikan kahvipöytäkeskusteluihin. Hoitajat ovat väsyneempiä kuin ennen.

– Uupumusta ja riittämättömyyden tunnetta on, ja siitä keskustellaan kahvipöydässäkin.

Venymisen rajat vastassa?

Pääluottamusmies Jaani Kujanpää Vaasan keskussairaalasta on huolissaan hoitajien jaksamisesta. Jatkuva lisävuorojen tekeminen uuvuttaa vähitellen.

Hän tietää, että kyselyitä ylimääräisiin vuoroihin tulee hoitajille joissakin yksiköissä lähes päivittäin. Työstä kieltäytyminen ei sekään ole helppoa: työkavereita ei haluta jättää pulaan.

Kujanpään mukaan viime aikoina on ollut selväsi nähtävissä, että hoitajien venymisen ja jaksamisen rajat ovat tulleet vastaan.

– Säästöt on pitkään revitty hoitajien selkärangasta.

Ratkaisu löytyy Kujanpään näkemyksen mukaan rahasta.

Tarvitaan esimerkiksi korotuksia hälytyskorvauksiin, koska hoitajat kokevat, että korvaus jakuvasta joustamisesta ei ole riittävä. Jos korvaus olisi suurempi, saataisiin Kujanpään mukaan talkoisiin mukaan enemmän työnekijöitä.

– Ihmiset eivät enää pienellä rahalla tee ylimääräistä työtä.

Lisäksi on aivan selvää, että tarvitaan nykyistä enemmän resurssia, sanoo Kujanpää:

– Vaasan sairaanhoitopiirissä virkamiesten on vaadittava poliitikoilta lisää rahaa niin että voidaan palkata lisää henkilökuntaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 19.10. kello 23 saakka.