Henri Sääskilahti, 16, haluaa formula ykkösiin ja opiskelee kaksoistutkintoa urheiluammattikoulussa – urheilulukioita auttaa laki, amiksia ei

Suomen Olympiakomitea on huolissaan huippu-urheilijoiden koulutuksesta. Urheilulukioiden toimintaa säätelee laki ja valtion raha, urheiluamikset ovat olleet hankkeen varassa yli 30 vuotta.

Henri Sääskilahti nostelee käsipainoja kuntosalilla.
Suomessa on tällä hetkellä 15 urheilulukiota ja 16 urheiluammattikoulua. Urheiluamiksessa kaksoistutkintoa tekevä, formulakuljettajaksi tähtäävä Henri Sääskilahti kokee, että koulun ja urheilun yhteensovittaminen onnistuu hyvin.

Henri Sääskilahti, 16, tekee hauiskääntöä kahdentoista kilon käsipainoilla. Hän vitsailee, että olisi pitänyt valita lyhythihaisempi paita.

Nyt lihakset eivät näy vaatteen alta.

Käynnissä on autourheilijan viikon viimeinen salitreeni: urheiluammattikoulussa liiketaloutta opiskeleva Sääskilahti treenaa kolmena aamuna viikossa ennen oppituntien alkua. Niiden lisäksi hän kehittää peruskestävyyttä, koordinaatiota ja refleksejä juoksemalla, pyöräilemällä ja pelaamalla sulkapalloa.

Henri Sääskilahti sanoo, että formulakuljettaja tarvitsee voimaa erityisesti yläkroppaan. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Urheiluamiksia on ollut yhtä pitkään kuin urheilulukioitakin, vuodesta 1986 lähtien. Siitä huolimatta oppilaitokset ovat edelleen aivan eri viivalla. Urheilulukioiden erityinen koulutustehtävä on kirjattu lakiin, samoin niiden rahoitus, mutta urheiluamiksissa koko toiminta on lähes kokonaan oppilaitosten vastuulla.

Suomen Olympiakomitean asiantuntija Jarno Parikka sanoo, että urheiluamiksille se on hallinnollisesti raskasta ja tuo epävarmuutta tulevaisuuteen.

– Käytännössä urheiluamisten rahoitus on ollut hankepohjalla yli 30 vuotta, ja pahimmillaan rahoitusta ei ole jonain vuosina voinut hakea ollenkaan. Uhkana on, ettei urheilun ja opiskelun yhdistäminen onnistu jatkossa kunnolla ammatillisella puolella, jos asiaa ei koulutusjärjestelmän tasolla korjata. Lukiossa on se vahvasti osa järjestelmää, sanoo Parikka.

Autourheilu vaatii kuntoa ja päätä

Urheilulukioiden ja -amisten hakijamäärä on viime vuosina lisääntynyt. Tällä hetkellä urheilulukioissa on opiskelijoita reilut 2500 ja urheiluamiksissa reilut 1000.

Vain muutama kymmen urheilevista nuorista tekee Henri Sääskilahden tavoin kaksoistutkintoa eli suorittaa lukion ja ammatillisen tutkinnon yhtä aikaa.

Harvinainen on myös Sääskilahden laji: formula. Kipinä autourheiluun syttyi jo pienenä.

Henri Sääskilahti on pienestä saakka katsonut formulakisoja isänsä kanssa. Tivolin formula-autossa istuvan Sääskilahden suurin idoli saattoi olla vielä animaatioelokuvan Salama McQueen. Kuva: Henri Sääskilahden kotialbumi

Sääskilahti muistaa, että sisäleikkipuistoissa hän ajoi rataa ympäri polkuautolla, kun kaverit hyppivät ja pomppivat.

Vaikutusta on ollut myös isällä ja isäpuolella, jotka molemmat ovat autourheiluharrastajia. Isäpuoli vei hänet 7-vuotiaana kartingkouluun. Seuraavana kesänä isä osti Sääskilahdelle oman auton, että poika pääsi kilpailemaan.

Ensimmäisen kartingin SM-mitalin Sääskilahti sai 12-vuotiaana. Ajokokemusta hänellä on myös EM- ja MM-kisojen esikisoissa.

– Karting on Suomessa kesälaji, mutta aloin jo hyvin varhain off-seasonilla eli talvisin treenata fysiikkaa ja mieltä. Moni ajattelee, että autourheilu on vain ratin kääntämistä. Ensimmäinen kausi isompiin autoihin siirtyessä oli haastava: silloin huomasin itsekin, miten paljon fyysistä kuntoa tarvitaan.

Sääskilahti kertoo, että karting vaatii voimaa erityisesti niska-hartiaseudulle ja käsiin, mutta myös keskivartalo on isossa roolissa. Kun mutkanopeudet ja sivuttaiset kiihtyvyydet eli G-voimat lisääntyvät, olkapäiden, hartioiden, niskan ja käsien voimien merkitys kasvaa.

Urheiluamiksessa lukujärjestykseen varatut kuusi aamun tuntia urheiluun viikossa ovat Sääskilahdelle tärkeät. Niiden ansiosta päivän kuormitus pienenee oleellisesti.

Opettaja Antti-Pekka Nikula luotsaa liiketalouden urheiluluokkaa, jossa on 15 opiskelijaa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Ryhmänohjaaja Antti-Pekka Nikula pitää rasituksen pitämistä aisoissa tärkeänä. Sen ansiosta nuoret pystyvät harjoittelemaan niin paljon kuin huippu-urheilijan pitääkin, mutta myös opiskelemaan täysipainoisesti.

– Meillä oli vasta kotiväen ilta. Vanhempien mukaan nuoret ovat virkeitä ja motivoituneita lähtemään kouluun.

Toisen asteen alussa urheilu-ura jo pitkällä

Muuramelainen Henri Sääskilahti tavoittelee autourheilusta itselleen ammattia kuljettajana. Silti hän uskoo, että liiketaloudesta opinnoista on hyötyä lajissa, jossa kustannukset nousevat helposti satoihin tuhansiin ja sponsorisuhteiden ylläpito ja uusien rahoittajien hankkiminen on erityisen tärkeää.

Henri Sääskilahti saa käyttää urheiluun varattua aikaa myös sponsorisuhteiden hoitamiseen. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Lain puolesta opiskelu on nuorelle myös välttämätöntä, sillä oppivelvollisuus piteni tänä vuonna.

Urheiluoppilaitosten yhteistyötä vetävä Suomen Olympiakomitea on huolissaan urheiluamiksissa opiskelevien tulevaisuudesta. Jarno Parikka sanoo, että minkä tahansa toisen asteen opiskelun ohella lahjakkaiden nuorten urheilijoiden pitäisi voida urheilulla täysipainoisesti.

– 16-17-vuotiaana urheilu-ura on jo pitkällä. Jos haluaa saavuttaa kansainvälistä menestystä, niin toisen asteen päättyessä urheilijan pitäisi olla jo kansainvälisellä huipulla – tai ainakin lähellä sitä, sanoo Parikka.

Yksi ongelma on, että urheiluamikset eivät ole keskenäänkään tasa-arvoisia, koska koko toiminnan järjestäminen oppilaitoksissa on usein vain muutaman ihmisen harteilla.

Gradian liikunta- ja urheilukoordinaattori Markus Rämä sanoo, että niin kauan kuin laki ei tunnista urheiluamisten toimintaa, korostuu oppilaitosten oma työ. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradian liikunta- ja urheilukoordinaattorin Markus Rämän mukaan tilanne on helpottunut, kun Gradia lähti mukaan valtakunnalliseen urheiluamisverkostoon. Se on helpottanut myös yhteistyötä Schildtin urheilulukion ja Jyväskylän Urheiluakatemian kanssa entisestään.

– Meillä ei ole enää minkäänlaista kuilua enää urheilulukion kanssa, vaan molempien oppilaitosten opiskelijat ovat urheilun suhteen tasa-arvoisessa asemassa, sanoo Rämä.

Motivaatiota, sitoutumista ja kovaa työtä

Sääskilahti aikoo suorittaa kaksoistutkinnon 3,5 vuodessa – eli samassa tahdissa kuin luokkakaverit pelkät liiketalouden opinnot.

Henri Sääskilahti on urheiluluokan ainoa autourheilija. Opiskelukavereina on jääkiekkoilijoita, yleisurheilijoita, salibandyn pelaaja ja koripalloilija. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Sääskilahden puheissa perhe toistuu usein, etenkin isä ja isäpuoli. Laji on vaatinut perheeltäkin paljon: kesät on reissattu kisasta toiseen ja talvet haalittu rahaa.

Tänä vuonna Sääskilahti siirtyi ajamaan Suomen Formula 4 -sarjaan (siirryt toiseen palveluun). (Keskisuomalainen) Auton tehojen mukana kasvoivat myös fyysisen ja henkisen kantin merkitys.

– Autourheilu vaatii kovaa päätä. Ei riitä, että testi tai aika-ajo menee hyvin, vaan samaan pitää pystyä myös kisassa, jossa on monta muutakin kuskia ja ajat kymmenyksien sisällä.

Silloin kaikki muu kuin oma suoritus pitäisi pystyä sulkemaan pois mielestä. Sääskilahti myöntää, että joskus radalla on vaikeaa olla ajattelematta sitä, että sekä rahaa että mahdollisuuksia on rajallisesti.

– Jokainen kisa saattaa olla ainutlaatuinen tilaisuus näyttää, mihin pystyy.

Heinäkuussa 2019 Henri Sääskilahti osallistui kartingin SM-sarjan kilpailuun Ruuhimäen kartingradalla ja hän voitti OKJ-luokan finaalin. Kuva: Laukaan Moottorimiehet ry

Päättyneellä formulakaudella hän saavutti kakkos- ja kolmossijoja. Kauden kovin juttu tapahtui Kemorassa, jossa hän voitti 13 sekunnin erolla seuraavaan.

Kauden päätös oli kuitenkin pettymys, sillä Sääskilahti ei päässyt viivalle viimeisessä kisassa, jossa ratkaistiin koko kauden podium-sijat. Auto toimi vielä testipäivänä, mutta ei enää aika-ajossa, eikä kisassa. Siitä huolimatta kauden sijoitus oli kolmas.

Mutkan kautta unelmiin

Liiketalouden urheiluluokka on Gradiassa lajiaan ensimmäinen: aikaisemmin urheilijaopiskelijat ovat olleen hajallaan eri ryhmissä. Ryhmänojaaja Antti-Pekka Nikula, itsekin urheiluamiksen aikanaan käynyt entinen jalkapalloilija, pitää urheiluluokan merkitystä nuorten yhteisöllisyyden kannalta isona.

– Porukka on samanhenkistä jo siksi, että kaikki urheilevat tavoitteellisesti.

Henri Sääskilahti käy kolmesti viikossa kuntosalilla, mutta koulun antamaa urheiluaikaa hän käyttää myös mentaalipuolen harjoitteisiin, joihin hän on saanut valmennusta maajoukkueessa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Koulussa jokainen urheilija noudattaa omaa harjoitusohjelmaansa. Sääskilahtikin saa käyttää aikaa esimerkiksi sponsorisuhteiden hoitamiseen.

Sääskilahden ensi kauden kuviot ovat vielä auki. On todennäköistä, että hän joutuu jättämään formulan, ainakin toistaiseksi. Ulkomaankausi maksaisi vähintään 250 000 euroa.

– Vaihtoehtoja vielä puntaroidaan, mutta näyttää siltä, että siirryn ajamaan jotain rataluokkaa ja yritän tavoitella tehdastiimien huomiota. Jo rataluokissa voi tienata elantonsa, jos pääsee tehdastiimiin.

Sääskilahti ajattelee, että rataluokat ovat vain kiertotie: hänen unelmansa on ajaa formula ykkösissä.