Nuorilta miehiltä kaivataan spermaa, kantasoluja ja verta, mutta luovutushalua uupuu – Antti Lehtisen, 24, soluilla pelastettiin lapsen henki

Nuorista miehistä on pulaa useiden kudosten ja solujen luovuttajina. Yksiselitteistä syytä matalalle auttamishalulle ei ole. Kuopiolainen opiskelija pelasti kantasoluillaan yhden ihmishengen.

Antti Lehtinen, 24, luovutti viime vuonna kantasolujaan. Ne pelastivat leukemiaa sairastaneen lapsen hengen. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Yli kuusi litraa.

Sen verran Antti Lehtinen, 24, on antanut kudoksiaan lääketieteelle. Armeija-aikana alkanut auttaminen on pitänyt toistaiseksi sisällään kymmenen verenluovutusta ja yhden kantasoluluovutuksen.

Jälkimmäinen tapahtui vuoden 2020 keväällä. Kokemus oli ikimuistoinen.

– Kantasolurekisteristä soitettiin ja kerrottiin, että juuri minun soluni voisivat auttaa vakavasti sairasta. Ymmärsin vastuuni heti, Lehtinen muistelee.

Kantasolujen siirtoa käytetään hoitona muun muassa leukemiaan. Usein kyse on potilaan viimeisestä toivosta, kun kaikki muut keinot on käytetty.

Lehtinen matkusti Helsinkiin toimenpiteeseen, jossa hänen lantioluustaan imettiin litran verran sen syvintä ydintä. Vajaa vuosi myöhemmin Lehtisen postiluukusta kolahti anonyymi, tunteikas kirje.

– Luovutukseni oli pelastanut jossain pienen pojan hengen. On vaikea kuvailla tunnetta, jonka tuollaisesta tiedosta saa, hän sanoo.

Lehtisen saama kirje ei kerro hänen pelastamansa pojan henkilöllisyyttä – eikä poika saa koskaan tuntea Lehtistä. Kantasolujen luovutus perustuu nimettömyyteen. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Nuoruus ja sukupuoli ovat etuja

Lehtinen on vapaaehtoiseksi auttajaksi harvinainen. Iältään ja sukupuoleltaan hän kuuluu ryhmään, josta on pulaa niin veren, kantasolujen kuin sukusolujenkin luovuttajana.

– Nuoret miehet ovat fysiologialtaan ihanteellisia luovuttajia todella monessa asiassa. On valitettavaa, että heitä ei saada aktivoitua, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler harmittelee.

Suomen runsaasta 115 000 vuosittaisesta verenluovuttajasta alle 40 prosenttia on miehiä. Noin 55 000 henkilön laajuisessa Kantasolurekisterissä miehiä on noin 30 prosenttia. Osuudet ovat sitä pienempiä, mitä nuoremmista ikäryhmistä on kysymys.

Veripalvelun asiakaspäällikkö Liisa Romon mukaan nuoret miehet toisivat osaltaan lisää toimitusvarmuutta Suomen verihuoltoon. Tämä johtuu siitä, että miehet voivat luovuttaa verta useammin kuin naiset – ja nuorilla potentiaalisia luovutuskertoja on edessään enemmän kuin vanhoilla.

Naiset luovuttavat Suomessa enemmän verta kuin miehet. Kuva: Silja Viitala / Yle

Kantasolujen luovutuksessa nuoret miehet ovat kullanarvoisia myös lääketieteellisistä syistä.

– Miehet valikoituvat luovuttajiksi naisia useammin. Tämä johtuu yhteensopivuusseikoista, Kantasolurekisterin ylilääkäri Matti Korhonen kertoo.

– Naisetkin ovat tärkeitä luovuttajia, mutta miesten kudostyypit sopivat isommalle osalle potilaita. Iän suhteen nuori luovuttaja on yleensä parempi kuin vanha, hän jatkaa.

Spermaa pitää tuoda Tanskasta

Sukusolujaan eli spermaa luovutti viime vuonna 217 miestä. Se on alle kolmannes koko Suomen hedelmöityshoitojen tarpeesta.

THL:n Mika Gisslerin mukaan tilanne on johtanut siihen, että suurin osa hoitoa tarvitsevista naisista hedelmöitetään ulkomaisella spermalla.

THL:n Mika Gissler ei osaa sanoa, miten suomalaismiehet saisi innostettua sukusolujen luovutustalkoisiin. Kuva: Yle/Taisto Lapila

– Sukusoluja tuodaan hyvin paljon etenkin Tanskasta. Tämän ansiosta hoidot saadaan tehtyä. Lapsen oikeusturvan kannalta kotimainen sperma olisi kuitenkin parempi vaihtoehto, Gissler sanoo.

Hedelmöityshoitolain mukaan lapsella on oikeus selvittää sukusolujensa luovuttaja täytettyään 18 vuotta. Gisslerin mukaan tämä on Suomessa helppoa, mutta ulkomailta joskus hankalaa.

Vuonna 2007 voimaan astunut laki on Gisslerin mielestä yksi syy sille, ettei sukusolujen luovutus juuri innosta suomalaismiehiä.

– Moni mies ei ole parikymppisenä valmis ajatukseen, että jälkeläinen voi tulla myöhemmin koputtamaan ovelle. Vaikka siis luovuttajalla ei ole elatus-, perintö- tai tapaamisvelvoitetta, hän sanoo.

Aiemmin miehet auttoivat enemmän

Nuorten miesten innostusta veren, kantasolujen ja sperman luovutukseen on yritetty vuosien varrella nostaa monin keinoin. Aihetta pidetään esillä messuilla ja oppilaitoksissa, mutta myös erilaisia somekampanjoita – muun muassa vaikuttajien ja hevibändi Stam1nan kanssa – on kokeiltu.

Ponnisteluista huolimatta nuorten miesten osuus luovuttajista on ollut aina pieni. Verenluovutuksessa se on jopa laskenut.

– Kymmenisen vuotta sitten miesten osuus verenluovutuksissa oli muutaman prosenttiyksikön korkeampi. Toisin sanoen tämän päivän nuorukaisilla ei ole aivan samanlaista intoa auttamiseen kuin jo eläköityneillä ikäluokilla, Veripalvelun Liisa Romo kertoo.

Kuopiolainen Antti Lehtinen aikoo jatkaa verensä luovuttamista niin kauan kuin hänen annetaan niin tehdä. Nykyisillä ikärajoilla aikaa on teoriassa jopa yli 40 vuotta.

Antti Lehtisen mukaan kantasolujen luovutukseen liittyy jonkin verran ennakkoluuloja. Hän on hälventänyt niitä kertomalla kokemuksistaan. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

– Periaatteessa minulle voi tipahtaa uudestaan kutsu kantasoluluovutukseenkin. Jos voin pelastaa jonkun elämän, niin totta kai suostun, Lehtinen sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 19. lokakuuta kello 23:een saakka.

Lue myös: