Kun ilmastonmuutos madaltaa järviä, laituri tönöttää yhä useammin kuivalla maalla – “Nyt paukutetaan nonstoppina rantojen ruoppausta”, sanoo yrittäjä

Mökkiläiset ja järven rantojen asukkaat ovat viime vuosina innostuneet ruoppaamaan rantojaan syvemmiksi ennenkuulumattoman paljon. Ruoppausten määrä on yli kolminkertaistunut kuudessa vuodessa. Matalassa rannassa uiminen ja veneily on vaikeaa.

Viljami Saastamoinen ajaa ruoppausalusta Kuopiossa
Ruoppaukseen erikoistuneita yrityksiä on harvassa. Viljami Saastamoinen innostui alasta omaa kotirantaansa kunnostaessaan.

Ruoppausyrittäjä Viljami Saastamoinen keikkuu järven aalloilla kaivinkoneen puikoissa ja kauhoo maamassoja järven pohjasta ylös. Tänään ohjelmassa on veneväylän kaivaminen asiakkaan rantaan, rantakasvillisuuden poistaminen ja uimapaikan syventäminen. Ne ovat tavallisimpia ruoppausyrittäjältä ostettavia töitä.

Saastamoinen keikkuu laineilla, sillä hänen kaivinkoneensa on telaponttoonien päällä. Telaponttoonikaivuri oli tänä kesänä yrittäjäksi ryhtyneelle nuorelle iso investointi.

Se kuitenkin vaikuttaisi maksavan itsensä takaisin.

– Syksyn kalenteri myytiin täyteen heinä-elokuussa. Nyt paukutetaan ihan nonstoppina rantojen ruoppausta, Saastamoinen kertoo.

Saastamoinen oli aiemmin kuljetusyrittäjä, mutta vaihtoi alaa kovan kilpailun takia. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Muutaman viime vuoden aikana yksityisten rantojen ruoppausten määrä on yli kolminkertaistunut. Kun vuonna 2015 ely-keskuksiin ilmoitettiin noin 850 yksityisen rannan ruoppausta, tänä vuonna määrän uskotaan kiipeävään yli kolmeen tuhanteen. Lokakuuhun mennessä ilmoituksia oli jo 2800.

Ruoppausbuumin taustalla on ilmastonmuutos. Esimerkiksi Etelä-Savossa juuri nyt monien laiturit ovat jääneet kuivalle maalle, sillä viime kesä oli kuuma ja sateeton, ja myös syksyn sademäärä on jäänyt puoleen normaalista.

Etelä-Savon ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Tarmo Muuri ennustaa, että järvien pinnat ovat jatkossakin aiempaa useammin alhaalla.

Telaponttoonikaivuri on varustettu öljyntorjuntavälineillä vahingon varalta. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Sään ääri-ilmiöt, kuten helteet ja kuivuus voivat näkyä erityisesti loppukesällä järvien alhaisina vedenkorkeuksia. Lämpimien talvien takia vettä ei myöskään enää varastoidu lumeen yhtä paljon kuin ennen. Silloin talvisten sulamis- ja sadevesien määrät vaikuttavat kevään tulvan suuruuteen ja käyttäytymiseen.

– Talvitulvat saattavat yleistyä, mutta vettä ei enää riitäkään loppukesään. Ja kuumana kesäpäivänä järven pinnasta voi pelkän haihdunnan avulla lähteä senttimetri vettä, Muuri sanoo.

Klassinen virhe: öljyä hulahtaa veteen

Ruoppauksista on aina ilmoitettava ely-keskukseen, vaikka aikoisi rouhaista rannastaan vain pari kaivinkoneen kauhallista maata. Ely-keskus haluaa varmistua, että työ tehdään oikein. Matalien rantojen lajisto voi kärsiä ruoppauksesta tai kadota sen takia kokonaan.

Ruoppausmassat täytyy sijoittaa niin, etteivät ne pääse takaisin vesistöön. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Ruoppaukseen erikoistuneita yrittäjiä on Suomessa vähän. Useimmiten työn tekee tavallinen kaivinkoneurakoitsija. Se on mahdollista, jos kaivinkoneen kauhassa on tavallista pitempi puomi, jolla se ylettyy veteen.

Ei ole tavatonta, että kaivinkoneen helmojen kastuessa rantaveteen hulahtaa öljyä.

– Määrät ovat yleensä pieniä, eivätkä vaadi toimenpiteitä. Toinen klassinen virhe on läjittää järven pohjasta nostetut maamassat vesistöön tai naapurin tontille. Siitä tulee sanomista, Muuri sanoo.

Tuore yrittäjä Viljami Saastamoinen kertoo opiskelleensa vesilakia ennen työhön ryhtymistä. Hän on myös ollut yhteydessä alalla pidempään toimineisiin kollegoihin.

– Olen jopa käynyt heillä oppipoikana ajamassa konetta ja imemässä tietotaitoa tähän hommaan.

Ruoppauksen aiheuttamia haittoja voivat olla esimerkiksi veden samentuminen, kalojen kutualueiden tuhoutuminen ja ranta-alueiden sortuminen. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Ruoppauksen hinta on usein muutamia tuhansia euroja. Kustannuksiin vaikuttaa esimerkiksi se, miten kaukaa kalustoa pitää kuljettaa paikalle, minne maamassat voidaan läjittää ja kuinka pitkälle rannassa on matalaa.

– Mitä matalampi ranta, sitä enemmän menee aikaa maamassojen siirtämiseen. Se nostaa hintaa, Saastamoinen sanoo.

Ely-keskus haluaa ilmoituksen työstä kuukautta ennen ruoppauksen aloittamista. Itse urakkaan ei tavallisesti mene kuin päivä tai pari.

– Nyt myydään jo ensi syksylle keikkoja. Sitä mukaa kun käydään tekemässä hommia, ihmisillä herää mielenkiinto, Saastamoinen sanoo.