Suomen ennennäkemätön tuulivoimabuumi on tuonut mukanaan myös paljon valituksia kansalaisilta, mutta vain harva niistä menestyy oikeudessa

Yle sai hallinto-oikeuksien päätökset tuulivoimalavalituksista vuosilta 2016–2021. Useimmiten ihmiset valittavat melusta ja tutun maiseman muuttumisesta sekä pelkäävät asuntonsa arvon romahdusta.

Pertti Pelto-Huikko ja Timo Peuhkuri tutustuvat rakennettavan tuulivoimalan betoniperustaan Humppilassa. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Suomeen on rakennettu pian jo tuhat tuulivoimalaa, mutta ei ilman parranpärinää. Jarrua ja muutosta voimalahankkeisiin on haettu aina oikeutta myöten.

Yle pyysi maan kuudelta hallinto-oikeudelta ja korkeimmalta hallinto-oikeudelta päätökset niiden saamista tuulivoimalavalituksista vuosilta 2016–2021 (1–8) ja ynnäili, kuinka niissä on käynyt.

Selvityksen tulokset ovat selvät. Vain noin joka viides päätös oli valittajien kannalta myönteinen eli oikeus velvoitti muuttamaan tuulivoimala- tai kaavasuunnitelmia. Itä-Suomen hallinto-oikeudessa näin kävi suhteellisesti tätä useammin, Turun ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuksissa keskiarvoa harvemmin.

Valittajien kannalta tuloksellisinta oli valittaa tuulivoimala-alueen kaavasta. Noin neljäsosa päätöksistä edellytti muutoksia kaavaan. Sen sijaan tuulivoimaloiden rakennusluvista tehdyt päätökset olivat pääosin karua luettavaa valittajien näkökulmasta. Alle joka kymmenes hallinto-oikeuden päätös tiesi muutosta rakennuslupaan, siis rakentamisen ehtoihin. Tuulivoimaloiden rakentajayhtiöille se on tietenkin mieluinen asia.

Muista syistä jätetyt valitukset (esimerkiksi ympäristöluvasta) menestyivät aika lailla samalla tavalla kuin kaavavalituksetkin: neljäsosa päätöksistä merkitsi valittajien voittoa.

300 päätöstä

Hallinto-oikeuksien päätöksiä kertyi yhteensä lähes 300. Varsinaisia valituksia on selvästi enemmän, koska jos samasta asiasta (esim. kaavasta) on jätetty monta valitusta, oikeus on voinut päättää koko valitusnipusta kerralla yhdellä päätöksellä.

Toisaalta yhdellä valituksella voi olla helposti toistakymmentä allekirjoittajaa, kun esimerkiksi saman kylän asukkaat ovat laatineet yhteisvalituksen.

Päätösten lukumäärät kertovat siis vain osatotuuden tyytymättömien kokonaismäärästä.

– Se on totta, että useasti kyllä valitetaan. Sanoisin, että noin 75 prosentista hankkeita valitetaan jossain vaiheessa, kertoo hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen Ilmatar-tuulivoimayhtiöstä.

Mikä tuulivoimaloissa harmittaa?

– Useasti ihmiset valittavat esimerkiksi itselle tutun maiseman muuttumisesta. Se koetaan häiritseväksi. Melukysymykset on toinen mistä tyypillisesti valitetaan, Mäkinen kertoo.

Tuulivoimayhtiö Ilmattaren hankekehitysjohtaja Jussi Mäkinen. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Ilmattarella on tällä hetkellä sähköntuotannossa yhteensä 12 tuulivoimalaa Luhangassa, Leppävirralla ja Uudessakaupungissa. Rakenteilla on 91 tuulivoimalaa neljälle alueelle, muun muassa Humppilaan.

Suurin osa hylkyyn

Ylen saamista hallinto-oikeuksien tuulivoimalapäätöksistä 35 prosenttia sai "Ei muutosta"-merkinnän eli köniin tuli valittajille. Mutta selvästi tätä suurempi osuus päätöksistä (47%) oli eri syistä jätetty tutkimatta kokonaan tai rauennut. Päätöksistä siis 82 prosenttia päättyi valittajan kannalta kehnosti.

Tavallinen syy jättää valitus tutkimatta on esimerkiksi silloin, kun päätös ei ole valituskelpoinen, kun valittajalla ei ole asiassa lain mukaan valitusoikeutta tai valitus on tullut vireille myöhässä.

Lain mukaan valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Valitusoikeus on muun muassa viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla ja jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa.

Tuulivoimaloita Luhangan Latamäessä elokuussa 2020. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Esimerkiksi kunnan jäsenellä on valitusoikeus tuulivoimakaavan hyväksymistä koskevassa asiassa, mutta pelkkä kunnan jäsenyys ei ole peruste valitusoikeudelle tuulivoimalan rakentamista koskevassa rakennuslupa-asiassa.

Toisalata taas kiinteistön (esim. kesämökin) vuokraajan valitusoikeus arvioidaan tapauskohtaisesti mm. vuokrasopimuksen sisällön ja keston perusteella.

Valitusta nyt harkitsevan kannattaakin ihan ensimmäiseksi selvittää, onko hänellä edes valitusoikeutta harmilliseksi kokemaansa asiaan. Sillä voi välttyä paljolta turhalta työltä ja rahankululta.

KHO samoilla linjoilla

Moni hallinto-oikeuden päätökseen pettynyt jatkaa taisteluaan valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, KHO:hon. Yle tutki myös KHO-valitukset vuosilta 2016–2021 ja tulos oli valittajien kannalta jopa hallinto-oikeuksiakin tylympi.

Päätöksiä oli annettu 142 kappaletta ja niistä vain 14 prosenttia oli johtanut muutokseen valitetusta asiasta eli valittajan voittoon.

Lähes puolet valituksista on tyssännyt jo lähtökuoppiin: valituslupahakemus on hylätty. Reilu kolmannes on yltänyt varsinaiseen KHO-käsittelyyn, mutta muutosta ei sitä kautta ole saatu. Muutama juttu on myös rauennut. Lopputulos kuitenkin on, että vain joka seitsemäs KHO-valitus on päättynyt valittajan kannalta myönteisesti.

Humppilan Kesonkulmalla on pitkään mitelty tuulivoimalahankkeita vastaan. Kuvassa Pertti Pelto-Huikko, Marja Peuhkuri, Kari Mero, Minna Peuhkuri, Timo Peuhkuri, Sinikka Jalasjoki ja Minna Rajala. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Nousee yli 200 metrin korkeuteen

Humppilan Kesonkulmalla on käyty pitkään taistelua tuulivoimaloita vastaan.

– Tuulivoima-alueen asioita on käsitelty yhdeksän vuotta ja menossa taitaa olla 15. tai 16. kierros, kun valitus tai oikaisu on käsittelyssä hallinto-oikeudessa tai KHO:ssa, kertoo Humppilan-Urjalan asuinympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Pelto-Huikko.

– Ei ole selkeitä voittoja, mutta tasapelejä on tullut.

Onko tappioitakin?

– Yksi tai kaksi kertaa on jouduttu maksamaan, mutta muuten hallinto-oikeudet ovat jättäneet valitukset tasapeliin ja maksua ei ole tullut.

Periksi ei kuitenkaan anneta ja uusin, 15 lähiasukkaan valitus on taas vetämässä Hämeenlinan hallinto-oikeudessa. Pääpointti on, että tuulivoimala on rakenteilla liian lähelle asutusta.

– Lähin tuulimylly on tarkoitus rakentaa noin 770 metrin päähän meidän kotipihastamme. Lapakorkeudet nousevat noin 200 metriin, joten voimalat näkyvät pihaan saakka, yksi valittajista, humppilalainen Minna Rajala kuvaa tilannetta.

– Meluhaitta on tietysti se päällimmäinen murhe. Kesäaikaan myös välkettä mikä tulee niistä lavoista auringonpaisteessa.

– Talvisaikaan lapoihin kertyy jäätä ja on tutkittu, että lavoista saattaa singota jäätä jopa 900 metrin päähän. Me olemme sitten vaaravyöhykkellä, Rajala kertoo.

Ilmattaren Mäkisen mukaan kaikkiin korkeisiin rakennelmiin kertyy jäätä sopivissa olosuhteissa, kuten linkkimastoihin tai tuulivoimaloihin.

– Yli 200 metriä korkeasta voimalasta jäätä voi lentää enimmillään noin 350 metrin etäisyydelle. Riskiä aiheuttavat painavammat jääpalat putoavat lähemmäs voimalaa., Mäkinen korostaa.

Mäkisen mukaan alueilla, joissa jäätäminen on voimakasta, lapoihin voidaan asentaa lämmitys. Lisäksi tuulivoimaloiden lähelle voidaan asentaa varoitusjärjestelmä varoittamaan ihmisiä, jos on tällainen jäätämisriski olemassa.

– Jääneston toimet riippuvat kunkin alueen jäätämisriskistä. Joissain Ilmattaren operoimissa puistoissa on lavoissa lämmitys. Kurikan Rasakankaalle tulee jäävaaran varoitusjärjestelmä ja esimerkiksi Humppilaan tulee jäävaarasta varoittavat kyltit voimaloiden lähelle, Mäkinen kertoo.

Arvonlaskua pelätään

Oma harmituksen aiheensa liittyy kiinteistöjen arvoon. Pelto-Huikon mukaan tuulivoimaloiden rakentaminen voi laskea kiinteistöjen arvoa lähialueilla.

– Tuulivoimalan melu ja muut seikat laskevat kysyntää, jolloin rakennuksista ei saa sitä kauppahintaa, mitä ilman tuulivoimalan vaikutusta saisi näistä rakennuksista. Jossain tapauksissa rakennukset eivät käy edes kaupaksi, Pelto-Huikko manaa.

Pelto-Huikolla onkin ehdotus tuulivoimaloiden ja lähiasutuksen yhteiselon helpottumiselle:

– Tuulivoimaloiden minimietäisyys asuttuun rakennukseen tulee olla kaksi kilometriä, jota vältämme melu- ja muut terveysrasitteet asukkaille.

Toistaiseksi vähimmäisetäisyyyttä ei ole säädetty, eikä sitä ole näillä näkymin tulossakaan.

– Tuulivoimaloiden varaan rakennetaan niin paljon ja ne ovat valtiovallan suosiossa.

Kunnille huimat tulot

Myös kunnat ovat suhtautuneet ja suhtautuvat hyvin myötämielisesti tuulivoimaloiden rakentamiseen oman pitäjään. Syy on yksinkertainen: muhkeat kiinteistöverotulot. Moni pieni kunta laskee saavansa jopa puolet lähivuosien verotuloistaan tuulivoimaloiden kiinteistöverotuloina.

– Pienet kunnat odottavat tuulivoimaloista taloutensa pelastajaa, Pelto-Huikko kertoo.

Tuulivoimaloita pyörii tämän vuoden lopussa noin 80 kunnassa maan reilusta 300 kunnasta. Uusia tuulivoimalakuntia on tulossa, sillä maahan on rakenteilla lähes 700 tuulivoimalaa. Niiden on tarkoitus valmistua vuosina 2021–2023. Tuulivoimayhdistyksen arvion mukaan ensi vuoden lopulla tuulivoimaloita on arviolta 88 kunnassa ja vuoden 2023 lopussa noin 93 kunnassa.

Mutta ilman parranpärinää eivät nämäkään nouse. Hallinto-oikeuksissa on vireillä vajaa sata valitusta tuulivoimalahankkeista jo nyt ja KHO:ssakin toistakymmentä.

Lue lisää: