Suomeen ei rakenneta uusia paperikoneita, sanoo Björn Wahlroos – "Kyse on siitä, missä järjestyksessä niitä suljetaan"

UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ei suuresti vaivaa mieltään sellukartelliepäilyllä. Suomalaisten työpaikat huolettavat häntä enemmän.

Eurooppaan tuskin rakennetaan enää paperikoneita
Eurooppaan tuskin rakennetaan enää paperikoneita

Tiistaina alkaneet yllätystarkastukset metsäyhtiöiden tiloihin ovat tältä erää päättyneet, sanoo Ykkösaamun vieraana ollut UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos.

Euroopan komission kilpailuviranomainen haluaa selvittää, onko selluyhtiöillä ollut kartelli.

– Tämä konkreettinen selvitysisku, joka kohdistuu kuuteen tai seitsemään eurooppalaiseen yhtiöön ja pariin ei-eurooppalaiseen, on ohi. Ainakin UPM:stä he ovat lähteneet, ilmeisesti muualtakin, Wahlroos sanoi Ykkösaamun haastattelussa.

Wahlroos ei omien sanojensa mukaan halua ”spekuloida” tarkemmin tarkastukseen liittyvistä yksityiskohdista – eikä sano olevansa kaikista tietoinenkaan.

– Haastattelimme kourallista joukkoa, joiden kanssa (viranomaiset) puhuivat. Meille on muodostunut pienen pieni kuva, arvaus siitä, millä suunnalla ollaan liikkeellä. Mutta kättä pidempää ei ole, hän sanoo.

– Tuntuu siltä, että tässä on kyse jostain ihan muusta kuin perinteisestä kartelliyhteistyöstä, koska kysymykset eivät kohdistuneet yhtiön myyntityöhön tai kontakteihin muihin yrityksiin.

Aiemmin Wahlroos arvioi Ylelle, että epäily koskee pitkäkuituisen havupuusellun myyntiä ja tuotantoa. Ykkösaamun haastattelussa hän ei uskonut, että epäily latistaisi tunnelmia UPM:n sisällä tai yhtiön suhteita ympäröivään yhteiskuntaan.

– Tämä ei ihan vaikuta siltä.

”Perusteltu epäily voi olla huonosti perusteltu”

Komissio ei voi noin vain marssia metsäyhtiöihin tekemään tarkastuksia varmuuden vuoksi. Sillä täytyy olla perusteltu epäily ja syy tarkastukseen.

Kilpailu on säänneltyä ja viranomaisten kynnys tarkastusten tekemiseen voi olla Wahlroosin mukaan aika matalalla.

– Ne ovat yhtiön kannalta työläitä, ja se että epäily on perusteltu ei tarkoita sitä, että se on perusteltu hyvin. Se voi olla myös huonosti perusteltu, hän arvioi Ylelle aiemmin.

Komission selvityksen kohteena ovat Suomessa myös Stora Enso ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre. Tarkastuksia tehdään myös Ruotsissa ja Saksassa.

Kartelli ei ole Suomessa rikos. Wahlroos kehottaa kysymään juristeilta, pitäisikö sen olla.

– Tosiasia on se, että jos tosiaan olisi otettu osaa EU:n kilpailuoikeuden vastaiseen hintayhteistyöhön, seuraukset yhtiölle olisivat valtaisat, hän sanoo.

Ei saman suuruisia korotuksia kaikille

Työmarkkinoilla neuvotellaan tänä syksynä sekavissa tunnelmissa. Useilla aloilla sopimuskausi päättyy eikä metsäteollisuudessa solmita enää koko alan kattavia työehtosopimuksia.

Wahlroos ennusti Ykkösaamussa tammikuussa 2020, että jos työntekijäpuolen vaatimuksiin suostutaan, Suomessa menee kolmesta neljään paperikonetta kiinni.

Sen jälkeen paperikoneita on suljettu laskutavasta riippuen kuudesta kahdeksaan. Ykkösaamun haastattelussa Wahlroos ei suostunut tekemään uutta arviota.

– Se menisi kuitenkin pieleen, hän sanoo.

Suomen tai Länsi-Eurooppaan ei Wahlroosin mukaan enää paperikoneita rakenneta.

– Kysymys on vain siitä, missä järjestyksessä ne suljetaan, hän sanoo.

– On toimialoja, joilla työn tuottavuus kasvaa valtavasti. Työn hinnan näillä aloilla kuuluukin nousta. Painopaperit taas on kaikkein ilmeisin esimerkki alasta, jolla on toinen tilanne.

Wahlroosin mielestä palkkapolitiikka, jossa kaikki alat ovat saaneet saman suuruisia palkankorotuksia on tosiasiassa sulkenut paperitehtaita.

Wahlroos: Kyse ei ole palkoista vaan työehtojen jäykkyyksistä

Paperiliitto ja Stora Enso kertoivat viime viikolla pääseensä sopuun yhtiökohtaisesta työehtosopimuksesta.

Siinä palkankorotuksiksi sovittiin kahtena ensimmäisenä vuonna 1,9 prosenttia ja kolmantena 0,9 prosenttia. Wahlroos puhuisi mieluummin muusta kuin rahasta.

– Tässä ei ole kyse ensisijaisesti rahasta eikä korotusten tasosta. Kyse on 200-sivuisen työehtosopimuksen valtavista jäykkyyksistä, joihin haluamme muutosta, hän sanoo.

Kyse on esimerkiksi työvuorojärjestelyistä.

UPM:n tavoitteena on ollut solmia työehtosopimukset ei vain yritys- vaan jopa liiketoiminta-aluekohtaisesti.

– Toimitusjohtaja (Jussi) Pesonen on sanonut, että sopimukset pitäisi tehdä paperikonekohtaisesti. Avaamme kyllä kirjat työntekijöille ja näytämme kilpailutilanteen, Wahlroos sanoo.

Voit katsoa koko lähetyksen tästä:

Björn Wahlroos.
Sammon ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos Ykkösaamun vieraana

Juttua on päivitetty klo 12.02.

Voit keskustella aiheesta huomiseen sunnuntaihin 17. lokakuuta klo 23 saakka.

Lue lisää: