Osa kokee koronapassin syrjiväksi – päänvaivaa aiheuttaa yli puoli vuotta sitten sairastettu koronatauti: "Tämä on mittava epäkohta"

Helsingin terveysasemien johtajalääkärin mukaan kyse on väliinputoajista ja tilanteeseen on pyydetty korjausta. Ylimääräisiä rokotteita ei voi antaa kuin lääketieteellisin perustein.

Koronapassin edellytyksenä on joko täysi rokotesuoja, 72 tunnin sisällä saatu negatiivinen koronatesti tai todistus sairastetusta koronataudista. Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Osa suomalaisista kokee, että koronapassi on toteutettu Suomessa epäoikeudenmukaisesti ja syrjivästi.

Kyse on koronataudin yli puoli vuotta sitten sairastaneista ihmisistä, joille kunnat eivät ole antaneet toista koronarokotetta. He kokevat itsensä väliinputoajiksi, joille ainoa mahdollisuus koronapassin saamiseen on tällä hetkellä käydä maksullisissa koronatesteissä.

Osa kunnista ei myönnä toista koronarokotetta, jos henkilö on sairastanut koronataudin.

Tieto yli puoli vuotta sitten sairastetusta koronataudista ei poistu Omakanta-tietojärjestelmästä,mutta koronatodistus ikään kuin vanhenee eli todistusta ei enää muodostu, kun sairastumisesta on yli kuusi kuukautta.

Koronapassin edellytyksenä on joko täysi rokotesuoja, 72 tunnin sisällä saatu negatiivinen koronatesti tai todistus sairastetusta koronataudista. Aikuisille koronapassia varten otetut testit ovat maksullisia.

– Sairastuin maalis-huhtikuun vaihteessa, siitä on reilu puoli vuotta eikä se ole enää voimassa koronatodistusta varten. Ensimmäisen rokotuksen sain heinäkuun puolivälissä. Nyt en saa toista rokotetta, enkä koronapassia, sanoo helsinkiläinen, eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Hillevi Flytström.

Flytström saa mennä koronapassia vaativiin paikkoihin ainoastaan erikseen käymällä omalla kustannuksella testissä. Sama koskee myös matkustamista.

Vastaavanlaisia kokemuksia on muillakin.

– Ihmiset ovat kärsineet taudin ja hauaisivat ottaa rokoteen, mutta sitä ei anneta. Kun ei ole kahta rokotetta, ei voi saada passia. Tässä syrjitään ihmisiä, jotka ovat sairastaneet koronan, sanoo helsinkiläinen Hannu Saloranta.

Saloranta kritisoi kotikaupunkiaan siitä, että rokotteet vanhenevat, mutta niitä ei anneta halukkaille.

Lukkarinen: Rokottamiseen liittyy aina riskejä, rokotteita ei voi antaa perusteitta

Helsingin kaupungin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen sanoo ymmärtävänsä ihmisten turhautumisen, muttapainottaa, ettei rokotteita voi jakaa ilman lääketieteellisiä perusteita.

– Perusteet eivät voi olla sosiaalisia, mutta emme tee tätä kiusalla. Rokotteet sisältävät aina tiettyjä riskejä, joten ylimääräisille annoksille on oltava lääketieteelliset perusteet.

Lukkarisen mukaan THL on linjannut, että koronan sairastaminen ja yksi rokoteannos vastaa kahta rokotetta, eikä ylimääräistä rokoteannosta suositella.

– Olemme vastuussa kaikista rokotuksista, meidän on katsottava asiaa lääketieteellisesti ja huomioitava riskit ja hyödyt.

Helsingissä annetaan lisärokote poikkeustapauksissa eli tapauksissa, jossa ensimmäisen rokotteen ja koronaan sairastumisen välillä on alle kuusi viikkoa ja myös heille, joilla on taustalla vakava immuunipuutos.

– Lisäannoksia annetaan kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n suositusten pohjalta asiasta annettuun lakeihin ja asetuksiin perustuen. Lääketieteellisen suosituksen mukaisesti kolmatta rokotetta annettaessa ei käytetä miehillä Modernan rokotetta, eikä mitään valmistetta alle 30-vuotiaille miehille. Tämä rajaus johtuu korostuneesta sydänlihastulehdusriskistä.

Todettu koronatartunta näkyy Omakannassa pysyvästi, mutta koronatodistus ei enää kuuden kuukauden jälkeen muodostu.

– Kyse on väliinputoajista. Tämä on mittava epäkohta. Siitä on viestitetty ja sen eteen tehdään kovasti töitä, mutta tällä hetkellä ei voi muuta, Lukkarinen sanoo.

EU:n rokotesuojan kattavuutta selvitetään

EU:ssa ja Suomessa selvitetään tällä hetkellä, mitenEU:n koronatodistus muodostetaan tilanteessa, jossa taudin sairastanut henkilö on saanut yhden rokoteannoksen.

– Toivomme tähän pikaista ratkaisua, jotta myös henkilöt, jotka ovat saaneet yhden rokoteannoksen ja sairastaneet koronan yli kuusi kuukautta sitten, voivat saada EU:n koronatodistuksen. Kun asia etenee, tiedotamme asiasta, Lukkarinen sanoo.

Rajoitus koskee tällä hetkellä myös EU:n ulkopuolisia rokotteita, esimerkiksi täysi Sputnik-rokotesarja ei oikeuta koronapassiin, eikä muut EU:n ulkopuolella hyväksytyt koronarokotteet.

Lukkarisen mukaan EU:ssa selvitetään asiaa, että EU:n hyväksymässä koronapassissa näkyisi myös Maailman terveysjärjestön, WHO:n hyväksymät rokotteet. Tällä hetkellä EU:n hyväksymässä koronapassissa ovat mukana vain Euroopan lääkeviraston, EMA:n hyväksymät rokotteet.

Helsingissä on ollut ongelmia myös rokotusten siirtymisessä Kelan ylläpitämään Kanta-rekisteriin.

– Näitä puuttuneita tietoja on korjattu läpi kesän. Helsinki ei ole ainoa, vaan lähes joka kunnassa Suomessa on jouduttu tekemään korjauksia. Prosentuaalisesti pienikin ongelma rokotekirjauksissaon Helsingin mittakaavassa suuri määrä ihmisiä.

Lukkarinen ohjeistaa ottamaan yhteyttä koronaneuvontaa ja käymään rokotuspisteellä, jossa asia tarkastetaan ja korjataan.

Koronan sairastanut ja yhden rokoteannoksen saanut henkilö saa tällä hetkellä erilliset todistukset rokotuksesta ja sairastetusta taudista Omakannasta osoitteessa kanta.fi. (siirryt toiseen palveluun)Todistuksissa näkyy rokoteannos, jonka henkilö on saanut, sekä koronatestin tulos.

Koronan sairastanut henkilö voi esimerkiksi matkustaessa hyödyntää yhden rokoteannoksen todistusta ja/tai todistusta sairastetusta koronasta, Helsingin kaupunki ohjeistaa (siirryt toiseen palveluun).

Suomen koronapassi rajaa muita pois

Helsinkiläinen opiskelija Jenni Jokinen kritisoi Suomen tapaa toteuttaa koronapassia muihin EU-maihin verrattuna. Suomessa ainoastaan EU:n virallinen todistus hyväksytään tositteeksi immuniteetista.

– Todistus sairastetusta koronasta sekä yhdestä rokotteesta tulisi huomioida koronapassin rinnalla, kuten muissa EU-maissa on tehty, hän sanoo.

Jokinen painottaaa, että EU:n virallinen koronapassi on suhteellisen tuore.

– On hyvin kummallista, että vain virallinen koronapassin QR-koodi kelpaa, kun immuniteetin todistaminen onnistuisi monella muullakin tapaa, hän sanoo.

Helsingin kaupungin terveysasemien johtajalääkäri Lukkarisen mukaan EU edellyttää QR-koodin käyttöä siksi, etteivät ihmiset voisi käyttää väärennettyjä asiapapereita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeiden mukaan maahantulossa hyväksytään suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen todistus rokotuksesta tai sairastetusta koronasta, jonka on myöntänyt laboratorio, terveydenhuollon viranomainen tai muu kansallinen viranomainen.

– Miksi tämän kaltainen todistus ei kelpaa koronapassin rinnalla? Monelta ulkomailla asuvalta tai oleskelevalta löytyy jokin muu vastaava todistus kuin EU:n virallinen koronapassi.

Jokinen kertoo käyneensä hiljattain Itävallassa, jossa lentokentällä sekä ravintoloissa hyväksyttiin dokumentti eli lääkärin englanniksi kirjoittama todistus sairastetusta koronasta sekä EU:n koronapassi yhdestä rokotteesta.

– Suomessa THL:n mukaan tämä suojani on riittävä eikä tarvetta toiselle rokotukselle ole, mutta silti jään koronapassin ulkopuolelle. Pystyn matkustamaan näillä dokumenteilla, mutta en pääse kotikaupungissani koronapassin vaatimiin baareihin.

Jokinen kertoo olevansa työstään lomautettu opiskelija, joten hän ei pysty maksamaan koronapassin vaatimasta testistä aina kun haluaa.

– Selviän ilman yökerhoja, mutta jos rajoitukset laajenevat esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutoimintaan, koen, että minut jätetään syrjivästi ja syyttä näiden yhteiskunnallisten palveluiden ulkopuolelle.

Lue myös: