Junaliikenne itärajan yli aiotaan avata ennen joulua, vaikka Venäjän koronatilanne heikkenee – kuinka huolissaan pitäisi olla? Ei kovin, vastaa tutkija

Epidemiologi Anton Bartšukin mukaan hyvä rokotustilanne suojelee suomalaisia. Venäjällä rikotaan nyt koronaennätyksiä, mutta epidemia etenee hitaammin kuin aiemmin.

Ensihoitajat siirsivät koronapotilasta sairaalan tiloihin Moskovassa lokakuussa. Kuva: Vjatšeslav Prokofjev / AOP

PIETARI Venäjällä rikottiin viikonlopun aikana ennätyksiä sekä koronakuolemissa että -tartunnoissa. Tautiaallosta huolimatta Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne aiotaan käynnistää vielä ennen joulua puolentoista vuoden tauon jälkeen.

Yle kysyi Venäjän ja Suomen koronatilanteeseen perehtyneeltä epidemiologi Anton Bartšukilta, kuinka huolissaan yhtälöstä tulisi Suomessa olla.

Hän johtaa monitieteellistä terveystutkimuskeskusta Pietarin Eurooppalaisessa yliopistossa sekä toimii tutkijana Tampereen yliopistossa.

Rokotukset suojaavat suomalaisia

Epidemiologi Bartšuk ei pidä Venäjän huonoa koronatilannetta erityisen suurena riskinä Suomelle.

– Suomi on saanut suojattua riittävän hyvin kansalaisensa rokotusten avulla. On tärkeää, että erityisesti riskiryhmät on rokotettu, Bartšuk sanoo Ylelle videohaastattelussa.

Anton Bartšukin tutkimusryhmä on seurannut epidemian kehittymistä Pietarissa koko pandemian ajan. Kuva: Anton Bartšukin arkisto

Vielä kesällä tilanne oli toinen, kun Suomeen tuli lähes neljäsataa koronatartuntaa Pietarissa käyneiden EM-kisaturistien mukana. Tuolloin harvalla matkustajallakaan oli vielä täyttä rokotesuojaa.

Myös matkustusrajoitukset hillitsevät toistaiseksi rajanylittäjien määriä.

Suomi ja EU eivät ole hyväksyneet käyttöön Venäjän kehittämiä rokotteita, joten esimerkiksi Sputnik-rokotteen saaneet venäläiset rinnastetaan rokottamattomiin. He saavat ylittää rajan vain erityisestä syystä.

Venäjä ei puolestaan tunnusta Suomen käyttämiä rokotteita. Suomalaisilta vaaditaan koronatesti rajaa ylittäessä, ja lisäksi valtaosa saa tulla maahan ainoastaan lentäen.

Venäjän ennätysluvut eivät kerro koko totuutta

Venäjän viranomaiset ovat kertoneet viime päivinä ennätyksellisen suurista koronaluvuista. Lauantaina rekisteröitiin ensimmäistä kertaa yli tuhat koronakuolemaa, ja myös tartuntaennätyksiä on rikottu.

Ennätykset eivät kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että tautitilanne olisi nyt pahempi kuin koskaan.

Venäjän terveysviranomaisten koronatilastot ovat olleet puutteellisia, ja niitä on epäilty kaunistelluiksi. Terveysministeriö on raportoinut noin 223 000 koronakuolemaa, kun tilastokeskus Rosstat on laskenut 575 000 ylimääräistä kuolemaa pandemian aikana.

Moskovalaisessa yläkoulussa tehtiin koronatestejä torstaina. Kuva: Vjatšeslav Prokofjev / AOP

Bartšukin mukaan varsinkin kolmen aiemman tautihuipun aikana jäi rekisteröimättä paljon kuolemia ja tartuntoja. Suvantovaiheessa luvut ovat olleet lähempänä tutkijoiden omia arvioita.

– Nyt kun sairaalahoito ei ole ylikuormittunut, voi olla, että esimerkiksi kuolleisuustilastot vastaavat paremmin todellista kuolleisuutta, Bartšuk sanoo.

Venäjän koronatilanne on siis vakava, mutta se on voinut olla paljon pahempi pandemian aiemmissa vaiheissa.

Epidemia leviää Suomen lähellä hitaammin kuin aiemmin

Suomen lähinnä sijaitseva miljoonakaupunki on Pietari, jonka koronarajoitukset ovat hyvin kevyitä. Suurtapahtumat on kielletty ja maskia pitäisi käyttää julkisilla paikoilla, mutta valvonta on vähäistä.

Bartšukin mukaan kaupungissa ei silti ole nähty samanlaista epidemian räjähdysmäistä kasvua kuin aikaisempien tautiaaltojen aikana.

– Jos tämä tilanne olisi ollut epidemian alussa, terveydenhuolto olisi kuormittunut valtavasti. Nyt se pärjää kohtalaisen hyvin, Bartšuk sanoo.

Bartšukin mukaan epidemiaa hidastaa se, että monella pietarilaisella on jo rokotuksen tai sairastamisen kautta saatu suoja tautia vastaan.

Hoitaja antoi miehelle koronarokotetta Moskovassa 30. syyskuuta. Kuva: AOP

Ensimmäisen rokoteannoksen on saanut Bartšukin mukaan noin 40 prosenttia kaupungin väestöstä. Sairastaneiden määrästä valmistuu uusi tutkimus parin viikon kuluttua, mutta Bartšuk arvioi myös heidän määränsä huomattavaksi.

Tutkijan mukaan nykyisen tautiaallon voima selviää parin kuukauden kuluessa.

– Mutta en halua ennustaa, koska pandemian aikana on tehty paljon pieleen menneitä ennusteita, hän sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 19.10. klo 23:een saakka.

Lue myös: