Legendaarinen Minä juon nyt kahvia -lause muutti median ja politiikan suhdetta ja nyt Sanna Marin jatkaa muutosta, kertoo aiheesta väittelevä

Kokeneen journalistin ja tuoreen väittelijän Timo Paunosen mukaan poliitikko Harri Holkerin paljon toistettu lausahdus muutti pysyvästi politiikan ja median suhteita. Poliitikon arvovalta alkoi murentua.

Yleiskuvaa kokoomuksen puoluekokouksesta vuodelta 1971.
Valtioneuvos Holkerin nimissä kulkeva poliittinen hokema syntyi tahattomasti toimittajien tivatessa häneltä presidenttihaluja. Lause tulee kahden minuutin jälkeen.

Joskus tahaton lausahdus voi muuttaa historiaa. Näin kävi tuoreen Tampereen yliopiston väitöksen mukaan, kun pääministeri Harri Holkeri (kok.) vastasi toimittajille vuonna 1990.

Toimittajat tivasivat Holkerilta presidenttihaluja. Holkeri kuittasi utelut ilmoittamalla: "Minä juon nyt kahvia." Legendaarinen lause oli syntynyt.

Kokeneen journalistin ja tuoreen väittelijän Timo Paunosen mukaan tuo hetki muutti pysyvästi politiikan ja median suhteita. Tai ainakin se teki näkyväksi ison muutoksen.

Paunosen väitöstutkimus tarkastelee poliitikkojen ja toimittajien välisiä suhteita, politiikan journalismin muutosta ja median roolia politiikan päätöksenteossa viiden pääministerin aikana vuosina 1987–2010.

Holkeri oli Paunosen mukaan vanhan koulukunnan poliitikko, joka oletti pääministeriyden suojelevan häntä. Mutta media oli muuttunut. Median tabloidisoitumisessa kiinnostavuus nousi keskeiseksi uutiskriteeriksi. Poliitikkojen yksityiselämä ja kulissien takaiset kähminnät alkoivat kiinnostaa eri tavalla.

– Poliitikolla ei ollutkaan enää arvovaltaa, eikä se suojellut häntä. Minä juon nyt kahvia -lausunto lähti leviämään kaikissa tiedotusvälineissä. Lausunto leimasi Holkerin uraa ja on niitä asioita, joista hänet muistetaan.

Kumpi vie kumpaa?

Timo Paunonen on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka on tehnyt pitkän, yli 30-vuotisen uran Ilta-Sanomissa toimittajana, uutispäällikkönä, esihenkilönä ja toimituspäällikkönä. Paunonen on nykyisin Ilta-Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Paunonen on haastatellut väitöskirjaansa noin 30 toimittajaa ja poliitikkoa. Politiikan ja median välillä vallitsee hänen mukaansa symbioosi. Molemmat tarvitsevat toisiaan: toimittajat uutisia ja poliitikot julkisuutta.

Väitöskirjan tutkimusaika kattaa muun muassa Anneli Jäätteenmäen (kesk.) lyhyen pääministeriuran, joka päättyi kohuun.

– On olo, ettei kaikkea ole vielä kerrottu siitä episodista.

Vaalirahakohu puolestaan aiheutti pitkän jännitteisen kauden median ja politiikkojen suhteisiin.

– Vaalirahakohu oli iso asia, joka lähti Ylen jutusta liikkeelle. Politiikot joutuivat siinä vastaanottajan rooliin. Heillä ei ollut hyviä välineitä hallita julkisuutta, se aiheutti suhteisiin särön.

Koivisto huippuesimerkki

Väitöskirja osoittaa, että poliitikot pystyivät kuitenkin myös sopeutumaan median muutokseen luultua paremmin. Media ei vienytkään politiikkoja kuin litran mittaa.

Kumpi vie kumpaa vai viekö kumpikaan?

– Olen kääntynyt sille kannalla, että poliitikko, jos hän ymmärtää, miten media toimii. Silloin hän pystyy hallitsemaan sitä. Kaikkihan eivät siihen pysty.

Paunosen aineistossa on esimerkkejä, miten poliitikot ovat voineet suunnitellusti nostaa asioita esiin ja media on tarttunut syöttiin.

– Media käyttäytyy usein samalla tavalla, koska koko media on kiinnostunut samoista asioista. Hyvä poliitikko pärjää median kanssa erittäin hyvin, jos ymmärtää toimintaperiaatteet.

Huippuesimerkkinä tästä Paunonen pitää Mauno Koiviston toimia.

– Koivisto otti päätoimittajat luokseen ja kertoi, miten Suomen EY-jäsenyydestä kirjoitetaan. Se oli taitavan poliitikon mediahallintaa jos mikä. Nykypäivänä se ei enää onnistuisi, mutta silloin se onnistui.

Kuka käyttää valtaa?

Median ja politiikan väliset suhteet kertovat myös vallankäytöstä. Monissa aiemmissa tutkimuksissa median roolia on korostettu ja katsottu, että sillä on iso vaikutus päätöksiin. Paunosen huomiot Suomesta tukevat tutkimuksia, joiden mukaan näin ei olisi.

– MInun tutkimukseni perusteella media ei vaikuta lopullisiin päätöksiin. Ne tehdään aina aika pienellä porukalla kabineteissa. Varsinaiset päätökset tehdään edelleen vanhaan malliin, media ei istu niissä pöydissä.

Silti poliitikon pitää miettiä entistä enemmän, miten päätökset viestitään ulospäin.

Viime vuosina median ja politiikkojen välit ovat muuttuneet entisestään. Sosiaalinen media tarjoaa väylän perinteisen median portinvartijaroolin ohittamiseen ja tavoittaa äänestäjät suoraan.

– Tilanne heijastuu myös poliitikkojen ja toimittajien välisiin suhteisiin, mutta tästä on vielä vähän ajantasaista tutkimustietoa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että poliitikkojen ja toimittajien henkilökohtaisten kontaktien merkitys olisi vähenemässä. Hyvä kysymys on, näivettyykö politiikan journalismi sosiaalisen median jatkeeksi, Paunonen sanoo.

Sanna Marinin esiintyminen sosiaalisessa mediassa on uudentyyppistä Suomen politiikan historiassa. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Marinin Instagram-tili ennakoi uutta aikaa

Paunosen väitöskirja ei tutki pääministeri Sanna Marinin (sd.) mediastrategiaa. Siitä on viime aikoina puhuttu paljon julkisuudessa.

– Sanna Marin on uuden ajan politiikko, joka ymmärtää, että menestyäkseen pitää olla sosiaalisessa mediassa. Hän on lähtenyt sinne isolla rytinällä ja se on erittäin ymmärrettävää, koska nuoret äänestäjät ovat siellä.

Siinä missä Holkerille median muutos tuli yllätyksenä, Marinin tuore muutos viestintätavoissa voi Paunosen mukaan ennakoida taas uutta aikaa median ja poliitikkojen väleissä.

– Marinilla on hyvin järjestelmällistä ja mietittyä sosiaalisen median strategiaa. Ei tämä ole syntynyt hänellä sormia näpsäyttämällä. Sanna Marinin avustajat tietävät, miten toimia, missä toimia sekä missä näkyä ja milloin.

Timo Paunosen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Kuka kaivaa pääministerin poliittisen haudan? Poliitikkojen ja toimittajien väliset suhteet viiden pääministerin aikana 1987–2010 tarkastetaan perjantaina 22. lokakuuta kello 12 Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa.

Korjaus kello 14.39 otsikkoon muutettu väitellyt muotoon väittelevä, koska väitöstutkimus tarkastetaan tällä viikolla.

Lue lisää: