Analyysi: Komissiolta esitys taloussäännöistä, Suomi lähtee neuvotteluihin ilman selvää linjausta – taktiikka voi kostautua

EU:n komissio julkisti tiistaina pohjaesityksen talousuudistuksista. Suomen hallitus on odotellut esitystä ennen oman näkemyksensä muodostamista. Jälkikäteen vaikuttaminen on kuitenkin vaikeampaa kuin ennakkoon, kirjoittaa EU:ta seuraava taloustoimittaja Anna Karismo.

Keskustelu alkaa nyt, mutta 27 jäsenmaan huippujohtajat päättävät lopulta talouden tulevista pelisäännöistä tässä grafiikan taustalla näkyvässä Eurooppa-neuvoston kokoushuoneessa. Kuva: AOP, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Otetaan alkuun esimerkki työpaikalta. Kun jokin muutos on sinulle tärkeää työsi kannalta, miten toimit?

A) Pyrit vaikuttamaan, että tilanne ratkaistaan kannaltasi mahdollisimman edullisesti, ja otat kantaa heti kun asia nousee esiin.

B) Odotat ensin, mitä mieltä työtoverisi ja pomosi ovat muutoksesta, ja kommentoit vasta heidän ehdotuksiaan.

Suomi on valinnut omassa "työympäristössään" eli EU:ssa vaihtoehdon B, kun jäsenmaat neuvottelevat tulevista velka- ja talouskurisäännöistä.

Hallituksella ei ole vielä linjaa, miten se suhtautuu taloussääntöjen muuttamiseen. Se ottaa virkamieslähteiden mukaan kantaa sääntömuutoksiin vasta, kun saa eteensä komission pohjaesityksen muutoksista.

Tiistaina ensimmäinen esitys tuli. Muut "työkaverit" ovat määritelleet, mistä aletaan neuvotella. Esimerkiksi Ranska ja Italia ovat tyrmänneet paluun vanhoihin toimintatapoihin.

Mistä neuvotellaan?

EU-maat ovat velkaantuneet koronapandemiassa. Taloutta elvytettäessä niiden budjettivajeet ovat syventyneet.

Poikkeusolojen toimista sovittiin yhdessä viime vuonna: sekä 60 prosentin velkaantumisraja että budjettien kolmen prosentin alijäämäraja siirrettiin syrjään vuoden 2022 loppuun saakka.

Nyt pandemiassa kertynyttä velkaa pitäisi alkaa pienentää niin, että talouskasvu ei kärsi.

Tulevaisuudessa tarvitaan lisäksi valtavia investointeja, niin yksityisiä kuin julkisiakin, komissio toteaa tiistain esityksessään. Euroopassa on krooninen investointilama ja ilmastonsuojeluun tarvitaan lisäpanostuksia.

Jotta nämä kaksi kohtaa toteutuvat, vanhoihin sääntöihin ei ole paluuta. Talous- ja rahaliiton nykyiset säännöt ovat perua 1990-luvun lopulta.

Esimerkiksi Saksan hallitustunnustelija ja liittokansleriehdokas Olaf Scholz totesi (siirryt toiseen palveluun) pari päivää sitten, että kaikkien jäsenmaiden ei voi odottaa palaavan vanhan velkakurin tielle pandemian jälkeen.

– Voi menettää uskottavuuden, jos tarrautuu sääntöihin, joissa ei ole taloudellista järkeä, Euroopan vakausmekanismin saksalainen pääjohtaja Klaus Regling puolestaan sanoi maanantaina Spiegel-lehden (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa.

Tulossa voikin olla laajoja uudistuksia, tai ainakin ehdotuksia sellaisiksi.

EU:n talouskomissaari, italialainen Paolo Gentiloni (vas.), ja komission varapuheenjohtaja, latvialainen Valdis Dombrovskis, esittelivät komission talousaloitteen tiistaina Strasbourgissa. Sääntöjen uudistamisessa ei pitäisi olla tabuja, Gentiloni sanoi. Kuva: Ronald Wittek / EPA

Komissio esittää, että uudistettujen sääntöjen laatimisessa otettaisiin mallia viime vuonna perustetusta elpymispaketista. Siinä tavoitteet on asetettu kullekin jäsenmaalle erikseen, kun nykyisenlaisessa talous- ja rahaliitossa ne ovat kaikille yhteiset.

Nykyisiä taloussääntöjä pidetään yleisesti paitsi vanhentuneina myös monimutkaisina ja epäselvinä, ja siksi niitä on tarpeen yksinkertaistaa. Tähän johtopäätökseen tulee komission lisäksi esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla viime viikon raportissaan. (siirryt toiseen palveluun)

– Tärkeintä olisi ensin tietää mitä halutaan ja asettaa esimerkiksi velalle pitkän aikavälin tavoite jäsenmaittain. Valvontaa voitaisiin tehostaa lyhyen aikavälin mittareilla kuten menosäännöillä, Etlan tutkija Päivi Puonti sanoo.

Myös komissio haluaa räätälöidä taloudenpitoa maakohtaisesti.

"Vahvat kansalliset budjettitavoitteet ja itsenäiset valvontainstituutiot voivat tehostaa taloushallintoa", se toteaa esityksessään.

Mikä on nyt toisin?

Komissio näyttää ottaneen opikseen aiemmista toimintatavoistaan.

Kun elpymispaketista viime vuonna päätettiin, pienissä maissa ja erityisesti Suomessa koettiin (siirryt toiseen palveluun), että Saksa ja Ranska päättivät yhteisvelasta ja avustuksista ensin keskenään. Sitten ne junttasivat näkemyksensä komission esitykseen, ja pakottivat muut nielemään paketin.

Nyt komissio esittää tiistain paperissaan 11 avointa kysymystä siitä, millaisia uudistuksia kukin maa itse haluaa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron sopivat viime vuoden toukokuussa etäkokouksessaan, että he esittävät EU-maille satojen miljariden eurojen yhteisvelkaa. Sen jälkeen velka oli enää läpihuutojuttu, monissa pienissä maissa ajateltiin. Kuva: AOP

Piru piilee kuitenkin tiistaina julkaistujen kysymysten muotoilussa.

Vastaukseksi ei riitä "kyllä" tai "ei", kun komissio kysyy esimerkiksi, miten sääntöjä parannetaan kestävän talouskehityksen takaamiseksi kaikissa jäsenmaissa tai miten niillä saadaan aikaan tarvittavia ilmastotoimia jäsenmaissa. Jokaisen maan pitää kertoa omat ideansa ja perustella ne.

Kysymykset löytyvät tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun). Ehkä kiinnostavin on kysymys numero 10. Siinä komissio tiedustelee, miten rahaliiton syventäminen tulee ottaa huomioon tulevissa budjettikehyksissä – ei siis pitäisikö rahaliittoa syventää.

Komissio toivoo aiheesta myös julkista keskustelua. Mielipiteitä voi jättää joulukuun loppuun asti. Komissio tekee niiden pohjalta esityksen, "hyvässä lykyssä jo ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla", talouskomissaari Paolo Gentiloni sanoi tiistaina.

Miksi Suomen olisi kannattanut toimia?

Ei vain jäsenmaat vaan myös komissaarit ovat keskenään erimielisiä uudistustarpeista. Esityksen sisältö muuttuikin loppumetereille asti.

Esimerkiksi näin: kun vielä maanantaina vuodetuissa papereissa kysyttiin, voidaanko elpymispakettia käyttää mallina, tiistaina julkaistussa versiossa kysytään miten sitä voidaan käyttää mallina.

Tästä syystä 27 jäsenmaan unionissa on järkevää yrittää vaikuttaa komission esityksiin jo etukäteen. Kun esitys on putkahtanut ulos, neuvotellaan enää teknisistä yksityiskohdista. Esitys määrittelee keskustelun suunnan.

Takavuosina Suomi muodosti ensin kansallisen konsensuksen ja vaikutti aktiivisesti Brysselissä, vertaa esimerkiksi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) Nyt Suomen linjasta on tullut hänen mielestään "uusavuton".

Aikaa valmistautumiseen olisi ollut, sillä talous- ja rahaliiton sääntöjen uudistamisesta on puhuttu jo vuosia, sanoo myös demareiden Eero Heinäluoma.

Heinäluoman mielestä EU:ssa tärkeintä olisi ottaa kontaktia lakien laatijoihin "etunojassa". Se ei haittaa, vaikka kanta lopulta muuttuisi.

– On hyvin vaikea puhua parlamentissa ymmärrystä Suomen kannoille, kun ei ole varma mitä ne kannat ovat, meppi harmittelee.

Vaikeat neuvottelut edessä Suomessa

Suomen vetkuttelu kannanmuodostuksessa voi kertoa siitä, että hallitus on erimielinen linjasta.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on jo kertonut (siirryt toiseen palveluun) haluavansa paluuta alijäämäsääntöön, kun taas eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan asiasta ei ole päätetty.

Myös pääministeri Sanna Marinin viime viikon esitys budjettikehysten venyttämisestä (siirryt toiseen palveluun) investointien helpottamiseksi saattaa liittyä eurooppalaiseen keskusteluun. Brysselissä elätellään ideaa, että ilmastoinvestoinnit voitaisiin jättää velkakurisääntöjen ulkopuolelle.

Marinin ulostulo voi myös olla irtiotto Saarikon aiemmasta tiukasta tulkinnasta, Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen arvelee.

Suomikin rikkoo sääntöjä

Nykyiset säännöt laadittiin 1990-luvun lopulla valtioiden alijäämien ja velkojen keskiarvosta. Näin valtiovelan katoksi saatiin 60 prosenttia ja budjettialijäämäksi kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan taloutta pitäisi myös sopeuttaa hyvän talouskasvun aikana. Siitä huolimatta moni euromaa, myös Suomi, on toimittanut komissiolle vuodesta toiseen talousarviosuunnitelmia, jotka eivät ole yhteisten sääntöjen mukaisia.

Taloussääntöjen uudistaminen on todennäköisesti pitkä prosessi ja voi kestää vuosia. Kasvu- ja vakaussopimus on kuitenkin osoittanut joustavuutensa pandemiassa.

Voikin olla, että jos jäsenmaat eivät pääse sopuun, poikkeustilaa jatketaan vielä vuonna 2023.

Aiheesta lisää: