Voitaisiinko hoivakotien rokottamatonta henkilökuntaa testata päivittäin pakkorokotusten sijaan? Ammattiliitot nihkeinä ajatukselle

Korona kulkeutuu tutkitusti hoivakoteihin henkilökunnan kautta, etenkin jos kaikki eivät ota rokotteita. Yksi vaihtoehto sen estämiseksi voisi olla henkilökunnan säännöllinen koronatestaus.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistuttaa, että koska tietoa työntekijöiden rokotteista ei voida saada, työnantajan pitää löytää muita keinoja sekä työntekijöiden että potilaiden suojelemiseen. Pikatesti voisi olla ihannetilanteessa apu. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Sosiaali- ja terveysalan ammattiliitot eivät lämpene ajatukselle siitä, että hoitoalan henkilökuntaa testattaisiin koronaviruksen varalta jopa päivittäin. Testaamisella vältettäisiin sitä, että rokottamattomat työntekijät saattaisivat levittää virusta esimerkiksi hoitokoteihin.

Tuoreen brittitutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan koronavirus livahtaa hoitokoteihin ennen kaikkea hoitohenkilökunnan myötä. Tutkimusmallinnuksessa todettiin, että hoitohenkilöstön päivittäinen testaaminen antigeenitestillä vähentäisi hoitokotitartuntoja melkein 40 prosenttia.

Suomessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten rokotukset ovat vapaaehtoisia samalla tavalla kuin muunkin kansan. Myöskään koronapassista ei ole hyötyä, sillä työnantajat eivät voi kysyä työntekijöidensä terveystietoja.

Hoivahenkilöstön päivittäinen pikatestausajatus saa kuitenkin liitoissa varauksellisen vastaanoton. Sitä kun ei esimerkiksi voi soveltaa vain rokottamattomiin, kun kukaan ei tiedä, ketkä on rokotettu.

– Meidän täytyy muistaa, että työelämän lainsäädäntö estää sen, että työnantaja voisi kysyä terveydentilaan liittyviä tietoja työntekijältä ilman hänen suostumustaan, huomauttaa Tehyn järjestöjohtaja Sari Viinikainen.

Perus- ja lähihoitajien liiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola muistuttaa lisäksi, että hoitoalalla on valtavan paljon keikkatyöntekijöitä ja lyhytaikaisia työsopimuksia. Päivittäinen testaaminen tai rokotusten jäljittäminen voisi olla senkin vuoksi hankalaa.

Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan pakkorokotukset pelkästään yhdelle ammattiryhmälle olisivat ongelmallisia. Päivittäinen testaaminen taas olisi käytännössä mahdotonta. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Työnantajat joutuvat hankalaan asemaan.

– Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus sekä työsuojelun nimissä että tartuntatautilain mukaan pitää huoli siitä, että on toisaalta turvallista tehdä työtä työpaikalla ja toisaalta potilailla on turvallista olla hoitolaitoksissa, muistuttaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Niemi-Laineen mukaan välineitä ja keinoja tämän ongelman ratkaisemiseksi on löydyttävä.

– Covidin kanssa ei voi leikkiä. On löydettävä keinoja siihen, että kun ei ole pakko ottaa rokotusta, millä tavalla työnantaja pitää huolta työturvallisuudesta ja tietysti potilasturvallisuudesta.

Niemi-Laineen mukaan testaaminen voisi olla yksi tie ongelmasta pääsemiseksi. Silloin pikatestit tulisi kuitenkin ulottaa kaikkiin työntekijöihin. Pelkästään JHL:n piirissä työntekijöitä on paljon: vanhuspalveluiden lähihoitajista ja sairaalan työntekijöistä varhaiskasvatuksen lastenhoitajiin ja koulujen keittäjiin.

Avainasemassa toki olisivat vanhusten ja vakavasti sairaiden hoitokotien työntekijät. Silloinkin puhutaan isoista määristä.

Kyse on ilman muuta resursseista, sanoo Tehy. Samaa mieltä on Super.

– Päivittäin testaaminen on mahdotonta. Ei meillä ole siihen kapasitettia, sanoo Superin puheenjohtaja Paavola.

Lisäksi Tehyn taholta muistutetaan, että hoitohenkilöstön tiheämpää testausta suositellaan jo nyt.

– THL muutti suosituksia, että jos on kaksi rokotusta, ei välttämättä tarvitse koronatestausta. Sitä kuitenkin suositeltiin sotehenkilöstölle. Eli tämä tiheämpi testausmahdollisuus on jo olemassa, sanoo Tehyn Viinikainen.

Henkilöstö isolta osin rokotemyönteistä

Liitoissa ollaan kuitenkin yhtä mieltä siitä, että rokotemyönteisyys jäsenistössä on laajaa.

– Keskustelu on yleisesti kääntynyt siihen suuntaan, että sotehenkilökunta ei olisi ottamassa rokotteita. Päin vastoin: meidänkin selvitysten mukaan sotehenkilöstö on rokotemyönteistä, sanoo Tehyn Viinikainen.

Tehyn jäsenet ovat pääsääntöisesti erittäin rokotemyönteisiä, korostaa järjestöjohtaja Sari Viinikainen. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Tehyn jäsenille viime vuoden lopulla tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 95 prosenttia vastaajista sanoi, että heillä on suositusten mukainen rokotesuoja. Siitä voi Viinikaisen mukaan tehdä johtopäätöksen, että rokotemyönteisyys on korkealla.

– Lähtökohtaisesti on se käsitys, että mahdollisimman moni on rokotteen ottanut, sanoo myös JHL:n Niemi-Laine.

Niin ikään Superin Paavolan mukaan hoitohenkilökunta on pääsääntöisesti rokotteensa ottanut.

– Valtaosa hoitohenkilökunnasta tiedostaa, että rokotteilla on maailmasta saatu tapetuksi tauteja ja monia turhia kuolemia on vältetty. Liittona olemme kehottaneet jäseniä ottamaan rokotteen, sillä ajatuksella, että suojaamme itseämme ensisijaisesti, sitten lähimmäisiä ja sen lisäksi myös hoidettavia, Paavola sanoo.

Myös muut liitot suosittelevat rokotteita jäsenilleen.

– Lämpimästi suosittelemme, että henkilö suojaisi itseään, omia läheisiään, potilaitaan ja asiakkaitaan ottamalla se rokote. Virus on meidän kanssamme vielä jonkin aikaa ennen kuin se muuntuu kausi-influenssan kaltaiseksi virukseksi, Viinikainen sanoo.

JHL:n Niemi-Laine muistuttaa, että jos rokotetta ei ota, pitää itse huolehtia työpaikallaan siitä, että suojelee muita.

– Tämä ei ole syyllistävä puheenvuoro missään nimessä. Tämä on puheenvuoro siitä, että kaikilla on turvallista jatkossakin, Niemi-Laine korostaa.

Korjattu 19.10.2021 klo 09.40: Tehyn Sari Viinikaisen titteli on järjestöjohtaja, ei kehitysjohtaja, kuten uutisessa aiemmin luki.

Lue myös:

Kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta löytyvät täältä.