Katastrofaaliset terveysmenot kasautuvat ikääntyneille, pitkäaikaistyöttömille ja työkyvyttömyyseläkeläisille

Hieman yli 100 000 taloudella oli vuonna 2016 hyvin korkeat terveysmenot suhteessa maksukykyyn. Suomessa kotitaloudet rahoittavat suuremman osan terveydenhuollon menoistaan kuin muissa Pohjoismaissa.

Kotitaloudet rahoittavat Suomessa suuremman osan terveydenhuollon menoistaan omavastuina ja asiakasmaksuina kuin muissa Pohjoismaissa. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Suomessa niin sanotut katastrofaaliset terveysmenot ovat yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa tai Länsi-Euroopassa. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa terveysmenot ovat hyvin korkeat suhteessa kotitalouden maksukykyyn.

Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Turun yliopiston tutkijoiden laatimasta Maailman terveysjärjestön WHO:n maaraportista. Siinä tarkasteltiin kotitalouksien terveysmenoja vuosien 2006, 2012 ja 2016 kulutustutkimusaineistojen ja kansainvälisten tilastojen avulla.

Katastrofaaliset, eli hyvin korkeat menot suhteessa maksukykyyn oli hieman vajaalla neljällä prosentilla kotitalouksista, eli noin 102 000 taloudella.

Katastrofaalisiksi terveysmenot koituivat erityisesti ikääntyneille, pitkäaikaistyöttömille ja työkyvyttömyyseläkeläisille.

WHO:n käyttämien mittarien perusteella 3,3 prosenttia, eli noin 89 000 suomalaista köyhtyi tai oli köyhyysriskissä terveysmenojen takia vuonna 2016.

Katastrofaalisten menojen yleisyys kuitenkin laski hieman tutkimusjakson aikana. Köyhdyttävät terveysmenot pysyivät melko samalla tasolla siitä huolimatta, että Suomessa terveydenhuollon asiakasmaksuja ja omavastuita on korotettu 2010-luvulla useaan otteeseen, erityisesti vuonna 2016.

– Ajanjaksolla köyhimpien kotitalouksien maksukyky on parantunut, mutta toisaalta itse maksetut terveyskulut ovat myös harvinaistuneet köyhien keskuudessa. Tämä saattaa johtua siitä, että terveyskuluja korvattiin yhä enemmän toimeentulotuesta, tai siitä, että joidenkin palvelujen, kuten suun terveydenhuollon, käyttö väheni maksukorotusten vuoksi, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola tiedotteessa.

Kotitaloudet maksavat terveysmenoistaan suuremman osan kuin muissa Pohjoismaissa

Tutkimuksesta selviää myös, että kotitaloudet rahoittavat Suomessa suuremman osan terveydenhuollon menoistaan omavastuina ja asiakasmaksuina kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa korostuvat erityisesti kotihoidon ja palveluasumisen maksut sekä reseptilääkkeiden kulut.

Keskimäärin terveysmenot muodostivat noin neljä prosenttia suomalaisten kotitalouksien kokonaiskulutuksesta vuonna 2016. Henkeä kohden summa on 623 euroa vuodessa.

Pienituloisilla terveysmenot haukkasivat suuremman osan kokonaiskulutuksesta kuin suurempituloisilla, vaikka euromääräisesti suurituloisemmat kotitaloudet käyttivät enemmän rahaa terveysmenoihin.

Eniten kotitaloudet käyttivät rahaa lääkkeisiin, avohoidon palveluihin ja suun terveydenhuoltoon. Terveysmenoja tarkasteltiin raportissa laajasti, ja mukana olivat palveluiden ja lääkkeiden lisäksi muun muassa vitamiinivalmisteiden ja silmälasien ostaminen.

Vuosien 2006 ja 2012 välillä keskimääräiset menoerät pysyivät lähes muuttumattomina, mutta vuonna 2016 kotitalouksien menot lääkkeisiin ja avohoitoon olivat vuoteen 2012 nähden kasvaneet ja menot suun terveydenhuoltoon pienentyneet.

Lääkemenojen kasvu vuosien 2012 ja 2016 välillä johtui kasvaneista menoista itsehoitolääkkeisiin sekä vitamiini- ja hivenainevalmisteisiin. Menot reseptilääkkeisiin pysyivät sitä vastoin muuttumattomina. Vuonna 2016 reseptilääkkeet muodostivat 45 prosenttia lääkemenoista, itsehoitolääkkeet 34 sekä vitamiini- ja hivenainevalmisteet 21 prosenttia.

Etenkin pienituloiset kotitaloudet eivät koe saavansa tarvitsemiaan terveyspalveluita

Kansainvälisen kyselyn perusteella Suomessa on verrattain yleistä, että ihmiset eivät saa terveydenhuollon palveluita siinä määrin kuin kokevat niitä tarvitsevansa. Yleisintä tämä on pienituloisilla kotitalouksilla.

– Maksut ovat yksi potentiaalinen este palveluiden ja lääkkeiden saatavuudelle. Palvelujen saatavuudelle ensisijainen este näyttäisi kuitenkin olevan pitkät odotusajat, toteaa Turun yliopiston erikoistutkija Katri Aaltonen.

Korjattu 19.10. kello 11.09 THL:n korjaamat luvut: "WHO:n käyttämien mittarien perusteella 3,3 prosenttia, eli noin 89 000 suomalaista köyhtyi tai oli köyhyysriskissä terveysmenojen takia vuonna 2016."

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 20.10. kello 23.

Raportista laajemmin (THL):