Maahanmuuttajat eivät saa valittaa, huomasi Katja Marova — hän haluaa tehdä niin, jotta asiaan tulee muutos: "Rakastan Suomea, mutta ongelmiakin on"

Lappeenrantalainen Katja Marova on yhteiskunnallinen keskustelija, koska haluaa helpottaa maahanmuuttajien kotiutumista ja selvittää myös omat ennakkoluulonsa.

Suomi tarjosi pietarilaiselle Katjalle rauhaa ja mahdollisuuden, johon ei Venäjällä uskaltaisi tarttua
Suomi tarjosi pietarilaiselle Katjalle rauhaa ja mahdollisuuden, johon ei Venäjällä uskaltaisi tarttua

Voiko Suomessa vaikuttaa siihen, miten yhteiskunta toimii? Siitä Pietarissa kasvanut lappeenrantalainen Ekaterina "Katja" Marova halusi ottaa selvää.

Marovalla oli omat epäilyksensä, kun hän muutti Suomeen yli kymmenen vuotta sitten.

— Venäläisten piirissä on paljon ennakkoluuloja siitä, miten yhteiskunnallinen vaikuttaminen tapahtuu. Jotkut epäilykset ovat oikeita, mutta moneen asiaan liittyy ennakkoluuloja ja väärinymmärryksiä, Marova kertoo

Venäjällä yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ole helppoa. Harva haluaa tai jaksaa käyttää aikaa ja energiaa politiikassa, sillä omat mahdollisuudet muuttaa asioita ovat pieniä.

Myös Marova käyttäisi aikansa johonkin aivan muuhun, jos asuisi yhä Venäjällä.

— En koskaan olisi mukana politiikassa Venäjällä. Tuntuu, että se voisi olla jopa vaarallista, Marova sanoo.

Kun eri puolueet etsivät ehdokkaita kuntavaalien 2021 alla, Katja Marova oli utelias. Hän halusi selvittää perin pohjin, miten suomalainen yhteiskunta toimii.

— Olen perfektionisti ja kun teen jotain, haluan tehdä sen kunnolla, Marova sanoo.

Sopiva puolue oli vasemmistoliitto. Hän osallistui puolueen järjestämiin koulutuksiin, joissa kerrottiin, miten ehdokas voi luoda oman kampanjan sosiaalisessa mediassa.

Marova alkoi tehdä vaalityötä kolmella kielellä ja julkaisi somepostauksia suomeksi, englanniksi ja venäjäksi.

Opiskelemaan Suomeen

Parikymppisenä Katja Marova tuli Suomeen vaihto-opiskelijaksi. Kotikaupunki Pietarin ja Kouvolan välillä oli vain 300 kilometriä, mutta muuten elämä miljoonakaupungissa ja Suomen Kouvolassa olivat kuin yö ja päivä.

Vaihto-oppilasajasta jäi ihana muisto. Elämä Suomessa oli rauhallista ja mukavaa.

Kun puolen vuoden mittainen vaihto päättyi, Marova palasi Venäjälle ja opiskeli tutkintonsa loppuun. Suomi jäi kuitenkin mieleen.

— Venäjällä ei voi kehittyä samalla tavalla kuin Suomessa. Täällä voi vapaasti tehdä mitä tahansa ja on tosi vähän rajoituksia. Rauhallinen elämäntapa ja ihmisten positiivinen asenne tuntuivat minulle sopivilta, Marova kertoo.

Katja Marova asettui Suomeen, sillä rauhallinen elämä houkutteli. Pietarissa pelkästään liikkumiseen kului valtavasti aikaa. Suomessa on myös erilainen vapaus tehdä asioita. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Vuonna 2010 Marova muutti Lappeenrantaan, opiskeli ylemmän korkeakoulututkinnon ja valmistui tradenomiksi.

Koulussa opiskelukieli oli englanti ja töihin Marova pääsi yritykseen, jonka esimies oli venäläinen. Työkielinä hän puhui venäjää ja englantia.

Vuonna 2016 yritys meni konkurssiin.

— Vasta sen jälkeen aloin opiskella suomea kansalaisopistolla ja verkkokursseilla. En lähtenyt nollasta, sillä olin oppinut jotain, mutta en pystynyt puhumaan tai ymmärtänyt suomea, Marova sanoo.

Yhteiskuntaoppia kaikille

Nykyisin 37-vuotias Katja Marova on Suomen kansalainen. Marova on naimisissa ja perheeseen kuuluu kohta kymmenvuotias poika. Marova on koulutukseltaan tradenomi ja työskentelee taloushallinnon parissa.

— Maahanmuuttajataustaiset ihmiset eivät tiedä, ketkä voivat lähteä ehdolle tai ketkä voivat äänestää kuntavaaleissa. Tosi harva tietää, että vaikka ei olisi suomen kansalainen, voi äänestää Suomessa, jos on asunut täällä pitkään, Marova kertoo.

Yli 18-vuotias EU-kansalainen voi äänestää kuntavaaleissa (siirryt toiseen palveluun), jos on asunut kunnassa 51 päivää ennen vaaleja. EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaneen on pitänyt asua kunnassa yhtäjaksoisesti kaksi vuotta ja 51 päivää.

Katja Marova haluaa kehittää Lappeenrannan monikielisyyttä ja lapsiperheiden palveluita. Hän toivoo myös, että voi viedä eteenpäin viestiä yhdessä vaikuttamisen mahdollisuuksista. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Tampereen yliopistossa keväällä 2021 tarkastettu väitöskirja vahvistaa Marovan sanomaa.

Maahanmuuttajien poliittista rekrytointia käsittelevän Josefina Sipisen väitöstutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan sosiaalisten verkostojen puute on merkittävä syy siihen, miksi maahanmuuttajat ovat kuntavaalien ehdokaslistoilla ja kunnanvaltuutettuina aliedustettuja.

Tutkimuksessa todetaan, että poliittinen kiinnittyminen uuteen kotimaahan olisi tärkeää. Kiinnostus seurata yhteiskunnallisia asioita ja ymmärtää poliittisia prosesseja edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä yksilö- että ryhmätasolla.

Monia asioita pidetään Suomessa itsestäänselvyyksinä, sillä niiden pariin kasvetaan. Katja Marova antaa esimerkin.

— Lapseni on neljännellä luokalla ja hän opiskelee koulussa yhteiskuntaoppia. Se on erinomainen keino opettaa heti lapsuudesta asti, miten jokainen voi vaikuttaa yhteiskuntaan ja omaan elämäänsä. Tällainen kurssi pitäisi saada kotouttamisohjelmassa myös maahanmuuttajille, Marova sanoo.

Kielitaidottomuus voi johtaa väärinymmärryksiin

Lappeenranta on Etelä-Karjalan ainoa muuttovoittoinen kunta. Maahanmuutolla on siinä iso rooli.

Ei-kotimaisia kieliä puhuvia on 7,9 prosenttia Lappeenrannan väestöstä. Heistä valtaosa puhuu äidinkielenään venäjää. (siirryt toiseen palveluun)

Ulkomaan kansalaisia vieraskielisistä on 4,6 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että monella maahanmuuttajalla on Marovan tapaan Suomen kansalaisuus.

Kuntavaaleissa vieraskielisten äänestysaktiivisuus Suomessa on selvästi pienempi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Ero on yli 30 prosenttia. (siirryt toiseen palveluun)

Lappeenrannassa asuu tuhansia venäjää äidinkielenään puhuvia asukkaita. Maahanmuuttajat tulevat hyvin erilaisista taustoista ja syyt Suomeen tuloon vaihtelevat. Niitä voivat olla esim. työ, opiskelu tai perhe. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Koska äänestäjät valitsevat edustajansa valtuustoihin, on maahanmuuttajien osuus kunnanvaltuustoissa hyvin pieni koko Suomessa.

Joskus tarvitaan sillanrakentajia eri kieliryhmien ja kulttuurien välille.

Yhteentörmäyksiä voi tapahtua, kun ei ymmärretä mitä toinen tarkoittaa. Katja Marovan mukaan ongelmatilanteita puidaan usein avoimen keskustelun sijaan pelkästään oman piirin keskuudessa.

— Saatetaan esimerkiksi ajatella, että viranomainen tai muu taho toimii jollakin tavalla, koska ei rakasta venäläisiä. Todellisuudessa syy saattaa olla jokin ihan muu, Marova kertoo.

Rakastakin maata voi haluta muuttaa

Toisaalta avoin keskustelu voi olla myös vaikeaa.

Suomalaisessa keskustelukulttuurissa jurputetaan usein kernaasti asioista, joita pitäisi yhteiskunnassa muuttaa. Marovan kokemuksen mukaan muutosehdotuksia ei usein kuitenkaan kaivata ihmisiltä, jotka ovat muuttaneet muualta.

Moni ei uskalla avata suutaan, koska pelkää muiden reaktioita.

— Kotona voi nostaa esiin asioiden hyviä ja huonoja puolia. Jos olet vieras, saat sanoa vain hyviä asioita, Marova sanoo.

Marova kertoo saaneensa suomalaisilta kommentteja, joissa vähätellään Suomen ongelmia, koska Venäjällä asiat ovat vielä huonommin tai sanotaan, että mene sitten Venäjälle, jos sieltä saat paremmat palvelut. Viesti on selvä: maahanmuuttajan pitäisi tyytyä siihen mitä on saanut, eikä valittaa turhasta.

— Olen Suomen kansalainen, haluan asua täällä ja rakastan tätä maata. Suurin osa asioista on hyvin. Silti on ongelmia ja näihin asioihin haluan vaikuttaa, Marova sanoo.

Katja Marova kannustaa näkemään eri kulttuurien tuomat mahdollisuudet. Jos on kasvanut erilaisessa ympäristössä, voi uudessa kotimaassakin olla paljon hyödyllistä annettavaa.

— Erilaisuudessa on rikkaus. Jos asiat tuodaan eri näkökulmista, voi syntyä paljon uusia positiivisia ideoita ja palveluita, Marova sanoo.

Maahanmuuttajat ovat aliedustettuja kunnanvaltuustoissa ja he myös äänestävät harvemmin. Katja Marova tietää, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen alkaa kiinnostaa, kun elämän perusasiat uudessa maassa ovat kunnossa. Siihen voi mennä vuosia. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Aktiivista osallistumista

Kesäkuussa 2021 vasemmistoliitto sai kuntavaaleissa Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa yhden paikan. Katja Marovasta tuli valtuustoon vasemmistoliiton toinen varajäsen.

— Se tuli yllätyksenä, sillä en edes tiennyt, että voi päästä myös varalle. Ajattelin, että on valtuutettuja ja piste. On muitakin keinoja vaikuttaa, kuin pelkkä valtuustoon pääsy. Ja se oikeasti toimii, Marova sanoo.

Seuraavaksi Marova on lähdössä ehdolle aluevaaleihin. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, aikooko jatkaa politiikassa ikuisesti. Se vie paljon aikaa omalta elämältä ja harrastuksilta.

Marova on kohdannut vaalikampanjoinnin aikana myös häirintää sosiaalisessa mediassa.

Toisaalta hän tietää, että jos ongelmia haluaa ratkoa, jonkun on ajettava ratkaisuja aktiivisesti eteenpäin.

Katja Marova toivoisi, että voisi helpottaa maahanmuuttajien kotiutumista Suomeen ja Lappeenrantaan. Sitä voisi auttaa esimerkiksi monikielisillä palveluilla. Sydäntä lähellä ovat myös lapsiperheiden palvelut.

— Olen luonteeltani sellainen, että jos jokin menee väärin, en voi vain katsoa sivusta ja olla tekemättä mitään, Marova sanoo.