Armeijassa pääsee kohta eturivin sotilaaksi vaikka fyysinen kunto ei aivan riitäkään – uusi palveluskelpoisuusluokka sopii vaikka it-osaajille

Maavoimat toivoo saavansa uudistuvaan paikallispuolustukseen kokonaan uusia osaajia. Maavoimat aloittaa suurinvestoinnit tammikuussa päättämällä uusista ilmatorjuntaohjuksista, perässä seuraavat ajoneuvot sekä uusi rynnäkkökivääri.

Monelle asepalveluksen suorittaneelle tuttu rynnäkkökivääri vaihtuu kokonaan uuteen malliin tällä vuosikymmenellä. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Ikäluokkien kutistuminen ja uudenlaiset uhkakuvat ovat saaneet Puolustusvoimat lieventämään sotilaan fyysisiä vaatimuksia. Ensi vuonna otetaan käyttöön uusi palveluskelpoisuusluokka, jossa tulevan varusmiehen fyysinen kunto ei enää välttämättä ole este merkittävään tehtävään.

Tällä hetkellä käytetyimmät palveluskelpoisuusluokat ovat A ja B. B-luokassa sotilaalla on joku terveydellinen haitta, joka estää osallistumisen esimerkiksi taistelutehtäviin. A-luokassa rajoitteita ei ole.

Uusi luokka asettuu näiden väliin eli se tarkoittaa käytännössä B-luokan laajentamista. Tämä mahdollistaa yhä useamman nuoren hakeutumisen varusmiespalvelukseen.

Toisena syynä muutokseen on se, että nykyään kriiseissä ei aina ole perinteistä etulinjaa lainkaan. Sota on muuttunut myös informaatiovaikuttamiseksi ja kyberhyökkäyksiksi.

– Kartoitamme tällä hetkellä niitä asevelvollisten tehtäviä, joissa voi vähemmällä fyysisellä kunnolla mutta hyvällä päällä täyttää tehtävänsä A-luokan sotilaana mutta terveyskategoriassa B, sanoo Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Petri Hulkko.

Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Petri Hulkko jää reserviin vuodenvaihteessa. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Kuntoisuusluokkauudistus liittyy osittain paikallispuolustuksen uudistamiseen. Kuntoisuusluokkaa muuttamalla tavoitellaan paikallispuolustukseen uusia joukkoja, jotka voivat vastata esimerkiksi hybridivaikuttamiseen.

Hulkko muistuttaa, että nykyisin Puolustusvoimat saa lain mukaan torjua myös tunnuksettomat taistelijat, joita on käytetty muun muassa Ukrainassa ja Krimillä.

Paikallisjoukot liikkuvammaksi

Maavoimat uudistaa paikallispuolustuksen vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Tällä hetkellä paikallispuolustuksesta vastaavat alueelliset joukot, operatiiviset joukot ja maakuntajoukot. Lähivuosina alueelliset joukot lakkautetaan ja jaetaan osin operatiivisiin joukkoihin, osin paikallisjoukkoihin.

Muutos on osaksi Maavoimien sisäistä organisaatiouudistusta eikä se suoraan vaikuta käytettävissä olevien joukkojen määrään. Uudistuksella pyritään kuitenkin vastaamaan uusiin vaatimuksiin, joista yksi keskeisimmistä on hybridivaikuttamisen lisäksi liikkuvuus.

– Pääosa alueellisista joukoista on ollut hyvin staattisia ja ne on suunniteltu perinteiseen sodankäyntiin. Tulevaisuudessa niillä ei ole edellytyksiä toimia, Hulkko sanoo.

Hulkon mukaan osa alueellisista joukoista on suorituskyvyltään järkevää siirtää operatiivisiin joukkoihin. Suurin osa alueellisista joukoista on kuitenkin hänen mukaansa jäänyt kehityksestä jälkeen.

– Näistä joukoista tehdään uudentyyppisiä paikallisjoukkoja, jotka ovat liikkuvampia, notkeampia ja hajautetumpia.

Patrian uutta 6x6 panssaroitua ajoneuvoa on myyty Latviaan ja Suomeen. Kuva: Patria

Hulkko arvioi, että jatkossa Maavoimien sota-ajan vahvuudessa operatiivisiin joukkoihin kuuluu noin 70 000 sotilasta ja loput noin 130 00 paikallisjoukkoihin. Hulkko lupaa pääosin reserviläisistä koostuville paikallisjoukoille myös lisää kalustoa.

– Kehitämme kevyitä jääkäri- ja jalkaväkipataljoonia, joilla on täysin nykyaikainen varustus.

Suuret kalustohankinnat alkavat tammikuussa

Maavoimat hankkii tällä vuosikymmenellä kalustoa noin kolmella miljardilla eurolla. Ensimmäinen merkittävä kauppa tehdään jo tammikuussa, jolloin Maavoimat päättää uudesta ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä.

Ilmatorjunnan tärkein järjestelmä on tällä hetkellä norjalainen Nasams. Nasamsin käyttämät Amraam-ohjukset yltävät kuitenkin vain noin kymmenen kilometrin korkeuteen.

Joko Nasamsia parantamalla tai kokonaan uudella järjestelmällä pyritään torjumaan myös selvästi tätä korkeammalla lentävät kohteet.

Korkeatorjunnan tarjouspyyntö lähetettiin vuosi sitten saksalaiselle Diehl Defencelle, israelilaiselle Aerospace Industriesille, norjalaiselle Kongsberg Defence & Aerospace AS:lle, brittiläiselle MBDA:lle ja israelilaiselle Rafael Advanced Systemsille.

Hulkon mukaan päätös tehdään tammikuussa. Seuraava Maavoimien iso hankinta tulee vuonna 2023, jolloin Puolustusvoimat aikoo ostaa Patrialta 160 uutta panssaroitua kuusipyöräistä miehistönkuljetusvaunua.

Hankinta liittyy maajoukkojen liikkuvuuden parantamiseen, sillä vanhat, kunnostetut Pasit siirtyvät paikallisjoukkojen käyttöön.

Myös pohjoisilla alueilla käytettävät tela-ajoneuvot uusitaan. Tällä hetkellä pohjoisilla joukko-osastoilla on käytössään suomalaisia Nasuja eli Sisu Na-110 tela-ajoneuvoja ja ruotsalaisia Bandvagneja eli Banuja.

Uusia vaunuja kehitettään parhaillaan suomalaisen Patrian johdolla. Työhon osallistuu useita muitakin eurooppalaisia yrityksiä ja kehitystyötä rahoittaa EU.

Monelle varusmiehelle tuttu rynnäkkökivääri RK 62 poistuu myös käytöstä tällä vuosikymmenellä. Kivääri on sotilaan tärkein ja yleisin henkilökohtainen ase. Hulkon mukaan kaikkien vanhojen rynnäkkökiväärien päivittäminen muun muassa pimeänäkötähtäimillä ei ole kannattavaa.

Edes uuden kiväärin kaliiperia ei ole vielä päätetty.

Voit keskustella aiheesta 19.10.2021 kello 23 saakka.