Voiko robotiikassa olla vastaus pahenevaan hoitajapulaan? Tulevaisuudessa robotti pitää seuraa, kantaa tavarat ja vie pesulle

Robotit ovat jo tuttuja teollisuudessa, ja nyt ne tekevät tuloaan myös hoito- ja hoivatyöhön. Yle kysyi kahdelta robotiikan asiantuntijalta, miltä hoivatyön tulevaisuus näyttää.

Jenna Hietakangas, Pinja Jokinen ja Sara Korkia-aho ottavat selfietä yhdessä ihmishahmoa muistuttavan humanoidirobotin kanssa.
Riihimäellä on alkanut kaksivuotinen hanke, jossa pohditaan robotiikan ja hoivatyön yhdistämistä. Hyriassa lähihoitajiksi opiskelevat Jenna Hietakangas (vas.), Pinja Jokinen ja Sara Korkia-aho uskovat, että robotiikka auttaa jatkossa heidänkin työtään. Video: Tiina Kokko / Yle

Hoito- ja hoiva-alalla kärsitään työvoimapulasta jo nyt, eikä tilanne ole helpottumassa tulevaisuudessakaan. Robotiikasta voisi löytyä apu varsinkin hoiva-alan raskaimpiin tehtäviin.

Hoivatyön ja robotiikan yhdistäminen ei ole yksinkertaista. Robotiikkaa on kehitettävä vielä paljon. On myös puhuttava etiikasta ja tietoturvasta.

Mikä on robotiikan ja hoivatyön tilanne nyt? Millaisia ratkaisuja voisi olla esimerkiksi kymmenen vuoden päästä ja miksi pitää puhua etiikasta ja tietoturvasta?

Pyysimme vastauksia VTT:n johtavalta tutkijalta Marketta Niemelältä sekä Riihimäen kaupungin Robotiikkakampuksen kehityspäälliköltä Pia Engströmiltä.

Niemelä työskentelee muun muassa ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen parissa. Riihimäellä on puolestaan käynnistynyt kaksivuotinen Robo Hoiva -hanke, jossa etsitään ratkaisuja hoivan ja robotiikan yhdistämiseksi arjen tasolla.

1. Millaista hoivarobotiikkaa meillä on tällä hetkellä?

Marketta Niemelä: Tällä hetkellä markkinoilla on yksinkertaisia robottisovelluksia. Esimerkiksi lääkejakelurobotti, robottilusikka ja etäyhteysrobotti, jonka kautta henkilö voi ottaa etänä kuvapuhelinyhteyden ja liikutella robottia. On myös ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja ja kuntoutusrobotteja.

Pia Engström: Hoivarobotiikkaa on surullisen vähän tarpeeseen nähden. Meillä on olemassa olevaa robotiikkaa, jota voisimme käyttää, mutta sitä ei ole viety hoivaympäristöön. Hoivarobotiikkaa pitäisi kehittää kiireesti, jotta saadaan turvattua laadukas ja hyvä hoiva.

Paro-hylkeen tehtävänä on herätellä ihmistä vuorovaikutukseen ja kontaktin ottamiseen. Kehityspäällikkö Pia Engström (vas.) ja projektiasiantuntija Sari Ahlholm Riihimäen Robotiikkakampukselta uskovat hoivarobotiikan olevan jatkossa paljon muutakin. Kuva: Ville Välimäki / Yle

2. Mitä hoivarobotiikka voi olla tulevaisuudessa?

MN: Kymmenen vuoden sisällä kehitetään ainakin rajattuihin tehtäviin yhä parempia robotteja. Näen, että yksi melko kypsä teknologia on kuljetusrobotit. Hoitajan ei tarvitse kuljettaa tavaroita niin paljon itse ja käyttää arvokasta työaikaansa juoksemiseen paikasta toiseen. Ulkoisissa tukirangoissa voi tapahtua kehitystä niin, että myös niitä pystytään käyttämään hoivatyössä yhä paremmin.

Sosiaalisissa roboteissa varmasti tapahtuu kehitystä. Puheen ymmärtäminen ja puhevuorovaikutus menevät nopeasti eteenpäin. Puhebotteja voidaan hyödyntää, jotta puheella käytävä vuorovaikutus tulee monipuolisemmaksi ja ihmiselle mielekkäämmäksi.

Kun mennään ajassa vielä eteenpäin, ja robotteihin pystytään yhdistelemään erilaisia kehitysaskeleita, voi olla jo monitoimirobotteja. Ne pystyvät liikkumaan itsenäisesti asunnoissa, hakemaan erilaisia tavaroita ja keskustelemaan suhteellisen järkevästi ihmisten kanssa. Se vaatii jo todella paljon kehitystyötä.

PE: Kymmenen vuoden päästä olisi mahtavaa, jos meillä olisi robotti, joka voisi auttaa omaishoitajaa niin, että hoivatyö on fyysisesti paljon kevyempää. Robotti voisi auttaa siirtymisessä, pesuissa ja muissa raskaissa arjen töissä.

Parhaimmillaan robotti voisi toimia myös seurarobottina. Robotin kautta esimerkiksi voidaan ottaa yhteys ystävään tai robotti voisi lukea uutiset, soittaa musiikkia ja niin edelleen. Luulen, että kymmenen vuoden päästä robotiikka on arkistunut, eikä sitä välttämättä enää edes huomaa. Se saattaa olla seinissä tai lattioissa. Suhtaudun positiivisesti hoivarobotiikan tulevaisuuteen siksi, että se tuo apua arjen työhön.

3. Miksi pitää puhua myös etiikasta ja tietoturvasta?

MN: Paljon keskustellaan siitä, korvataanko robotilla hoitaja ja voiko tästä seurata vanhusten yksinäisyyttä. Tätä pitää tietysti seurata, että näin ei pääse käymään.

Nykyiset robotit eivät pysty korvaamaan hoitajia. Robotit ovat hoitajien työkaluja: täydentävät ja helpottavat työtä. Auttavat toimimaan siinä, missä ihmiset ovat parhaita eli antamaan hoivaa, sosiaalista vuorovaikutusta ja toimimaan joustavasti tehtävissään. Robotit ovat tällä hetkellä hyvin yksinkertaisia, osin kömpelöitä ja tarvitsevat ihmistä.

Jos robotiikkaa tuodaan kotiin tai hoivakotiin, pitää huolehtia sen kyberturvasta. Jos roboteissa on kameroita ja mikrofoneja, pitää ottaa huomioon ihmisten yksityisyydensuoja ja tietoturva. Se on aivan olennainen seikka robottien kehittämisessä.

Riihimäen kaupunki tarjoaa ainoana kuntana Suomessa varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin perustuvaa robotiikkaopetusta päiväkodista lukion loppuun. Riihimäellä opiskellaan VEX IQ -robotiikan kehitysalustan avulla. Sitä hyödynnetään kuljetusrobotin kehittelyssä myös Hoiva Robo -hankkeessa. Kuva: Tiina Kokko / Yle

PE: Perinteisesti on ajateltu, että hoiva tehdään ihmiseltä ihmiselle, siksi robotiikka saattaa olla meille vaikea ajatus. Meidän täytyy keskustella tietoturvasta, etiikasta ja yksilön vapaudesta. Pitää keskustella siitä, miten robotiikka muuttaa meitä ihmisenä, miten se muuttaa meidän arkeamme ja missä määrin olemme valmiit hyväksymään robotiikka yleensäkin meidän arkeemme.

Yksi nopeasti ratkaistava kysymys on voimmeko tehdä robotiikkaan liittyvän hoitotestamentin tai tahdonilmaisun. Kuka voi esimerkiksi muistisairaan henkilön puolesta päättää saadaanko hänen kodissaan kuvata, voidaanko hänen kotiinsa laittaa sensoreita ja seurata, milloin hän poistuu kotoaan. Kuka tiedon saa, ja miten tietoturva on hoidettu?

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistai-iltana klo 23:een saakka.