Asuintalojen naapuriin ei vielä tulekaan pölyävää hiekkakasaa – kaivosyhtiö otti aikalisän: "Oletimme, ettei tässä ole niin isosta asiasta kyse"

Lappeenrannan Ojala-Tuomelan asukkaat katsovat saaneensa puutteelliset tiedot siitä, miten läheinen kaivos vaikuttaa heidän tontteihinsa. Asukkaat pohtivat nyt, pitäisikö kaupungin toiminnasta valittaa hallinto-oikeuteen.

Jouni Heinonen, yksikönpäällikkö, Nordkalk
Jouni Heinonen kertoo Nordkalkin keinoista vähentää pölyä Lappeenrannan Ojala-Tuomelassa.

Ojala-Tuomelan asuinalueella Lappeenrannassa kulkee nyt tyytyväistä väkeä. Kaivosyhtiö Nordkalk kertoi maanantaina, että se ottaa uuden läjitysalueen ympäristölupaprosessissa aikalisän ainakin vuoden 2022 loppuun asti.

Tämä tarkoittaa sitä, ettei asuinalueen naapuriin nouse pölyävää hiekkakasaa ainakaan vuoteen.

Yhtiö oli hakemassa lupaa läjittää toimintansa sivutuotteena syntyvää rikastushiekkaa aiempaa lähemmäs asutusta alueelle, jonne sillä olisi nykyään lupa läjittää esimerkiksi sivukiveä.

Ojala-Tuomelassa asuva Riitta Mikkonen katsoo, että lupaprosessin aikalisä on pitkälti asukkaiden aktiivisuuden ansiota. Asukkaat ovat olleet huolissaan etenkin pöly- ja muista terveyshaitoista, joiden on uskottu lisääntyvän, jos läjitysalue tulee lähelle asutusta.

– Teimme kattavan muistutuksen avin kuulutuksesta lupamuutosasiaan ja siinä tuli ilmi sellaisia asioita, että kaupunkikin muutti omia lausuntojaan, Mikkonen sanoo.

Riitta Mikkonen toivoo, etteivät läjitysalueen kaltaiset luvat tulisi ihmisille jatkossa yllätyksenä. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Palautteen määrä yllätti

Myös Nordkalk kertoo, että suurin yksittäinen syy aikalisälle oli Ojala-Tuomelan asukkailta saatu palaute. Nordkalkin toimipaikan johtajan Jouni Heinosen mukaan palautteen määrä oli yllätys.

– Aikaisemmin yhteydenottoja ei ole tullut. Oletimme, ettei tässä ole niin isosta asiasta kyse, Heinonen sanoo.

Hän kertoo kuitenkin ymmärtävänsä, että huolta voi herätä – varsinkin, jos läjityssuunnitelmat tulevat yllätyksenä, kuten osalle asukkaista ovat tulleet.

Nyt alkavan aikalisän Nordkalk aikoo käyttää siihen, että se selvittää rikastushiekan pölyn vaikutuksia alueella. Yhtiö aloittaa Ilmatieteen laitoksen kanssa 15 kuukautta kestävän seurannan, jonka aikana ilmanlaatua tarkkaillaan jatkuvasti.

– Haluamme tehdä perusteellisen selvityksen, miten pöly leviää alueella, millaisia pitoisuuksia se sisältää ja niin edelleen, Heinonen kertoo.

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin tutkijan Kimmo Saarisen mukaan kaivoksen toiminta näkyy lähiluonnossa muutaman kilometrin säteellä, kasvillisuuden näkökulmasta jopa myönteisesti. "Louhos tuo pohjoisen happamaan neutraalimman tai jopa emäksiseen kallistuvan poikkeuksen. Se näkyy esimerkiksi siinä, että pohjoisen orkideoita eli kämmeköitä on runsaasti", Saarinen kertoo. Toisaalta kaikenlainen pöly voi lisätä astmaa sairastavien oireita. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Kaupungille pyyhkeitä

Lappeenrannan kaupungin toiminta Ojala-Tuomelassa saa asukkailta edelleen kritiikkiä.

Asukkaat katsovat, etteivät ole saaneet kaupungilta riittävästi tietoa kaivostoiminnasta ja sen mahdollisesta laajenemisesta tonttikauppoja tehdessään, mutta valitukset asiasta ovat kaatuneet päättäjien käsittelyssä.

– He lakiteksteillä perustelivat sen, että kaupunki on toiminut lain mukaisesti. Sen jälkeen teimme oikaisuvaatimukset, joista tuli myös hylsypäätökset. Nyt harkitsemme, että veisimme oikaisupäätösvastauksia hallinto-oikeuteen, sanoo asukas Riitta Mikkonen.

Ojala-Tuomelassa asuva Kalle Saarela oli mielissään kuullessaan aikalisästä. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Hänen mukaansa asukkaat haluavat pitää asiaa esillä, jottei vastaaviin tilanteisiin enää päädyttäisi.

– Onko virkamiehillä liian vähän aikaa valmistella asioita? Olen saanut poliitikoilta kommenttia, että he olisivat luultavasti vain lyöneet leiman kaupungin myönteiseen lupalausuntoon, jos asukkaat eivät olisi olleet heihin yhteydessä, Mikkonen sanoo.

Huolellista valmistelua painottaa myös Ojala-Tuomelassa asuva Kalle Saarela, kaupunginvaltuutettu (ps.) itsekin.

– En lähde osoittelemaan sormella menneitä päätöksentekijöitä tai virkamiehiä, mutta toivoisin, että kun jatkossa päätetään niinkin isosta asiasta kuin asuinalueesta, tällaiset seikat kuten kaivostoiminta ja sen mahdollinen laajeneminen otettaisiin merkittävästi vakavammin, Saarela sanoo.

Rikastushiekkaa syntyy rikastusprosessin sivutuotteena. Se pitää sisällään esimerkiksi kalsiittia ja vollastoniittia. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Vaikka Nordkalk ottaakin nyt aikalisän, tarve rikastushiekan läjittämiselle ei ole Heinosen mukaan poistumassa. Vuonna 1910 alkanutta kaivostoimintaa on määrä jatkaa vielä toinen vuosisata, eikä rikastushiekkaa ole toistaiseksi täysin saatu toimitettua hyötykäyttöön, mikä olisi ensisijainen tavoite.

– Tällä hetkellä läjitystarve on ja siihen pitää varautua, hän sanoo.