Kolmatta koronarokotetta suositellaan lähes kahdelle miljoonalle suomalaiselle – THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek: "Haluamme suojata haurainta väestöämme"

Kolmansia koronarokoteannoksia suositellaan yli 60-vuotiaiden lisäksi laitoksissa ja hoivakodeissa asuville iästä riippumatta sekä lääketieteellisille riskiryhmille.

Sairaanhoitaja Celeste Wanyonyi (vas.) antoi toisen koronavirusrokotteen Dumitru-Mihai Trucmelille Helsingin Messukeskuksen koronarokotuspisteessä 15. lokakuuta 2021. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

THL suosittelee (siirryt toiseen palveluun) kolmansia koronarokoteannoksia kaikille 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville iästä riippumatta sekä lääketieteellisille riskiryhmille (siirryt toiseen palveluun).

– Tähän päädyttiin sen vuoksi, että rokotteen teho yli 60-vuotiailla ja riskiryhmiin kuuluvilla hiipuu ajan myötä. Tämä on havaittu Suomessa ja maailmalla, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek Yle uutisille.

Rokotteen suojateho vakavaa koronavirustautia vastaan säilyy valtaosalla väestöstä kuitenkin erittäin hyvänä ainakin kuuden kuukauden ajan. Sen sijaan lääketieteellisillä riskiryhmillä ja iäkkäillä suoja vaikuttaa heikkenevän nopeammin.

– Lääketieteellinen kirjallisuus rokotteiden immunogeenisuudesta tukee tätä havaintoa. Olemme halunneet suojata meidän haurainta väestöämme koronakuolemilta. Parhaiten se tehdään niin, että heille annetaan tämä kolmas annos, Nohynek sanoo.

Suomessa kaikki kaksi kertaa rokotetut koronataudin vuoksi tehohoitoon joutuneet tai koronaan kuolleet ovat olleet yli 60-vuotiaita. Kolmas annos parantaa näiden ryhmien heikentynyttä suojaa sekä infektiolta että vakavalta koronavirustaudilta.

– Nuoremmilla rokotetuilla suoja vakavaa koronatautia vastaan pysyy hyvin korkealla, 80–90 prosentin tuntumassa. Sitä ei ole tällä hetkellä syytä tehostaa.

Suomessa on yli miljoona 60 vuotta täyttänyttä ihmistä. Lisäksi lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluu noin 700 000 kansalaista.

– Puhutaan siis lähes kahden miljoonan ihmisen tehosteannoksista, ylilääkäri Hanna Nohynek laskee.

Kolmas koronarokoteannos voidaan antaa, kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta. Kolmansissa annoksissa hyödynnetään Biontech-Pfizerin ja Modernan rokotteita. Ensisijaisesti suositellaan samaa valmistetta, jolla rokotettava on saanut myös toisen annoksen, mutta tarvittaessa voidaan tarjota myös toista valmistetta.

Lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluu ihmisiä, joilla on vakavalle koronataudille altistavia sairauksia. Heitä voivat olla esimerkiksi elinsiirron saaneet tai ihmiset, joilla on aktiivisessa hoidossa oleva syöpäsairaus, vaikea puolustusjärjestelmän häiriö, vaikea krooninen munuais-, sydän- tai keuhkosairaus.

Osa suomalaisista saanut jo kolmannen annoksen

THL on jo aiemmin ohjeistanut (siirryt toiseen palveluun)kuntia tarjoamaan kolmansia rokoteannoksia voimakkaasti immuunipuutteisille henkilöille. Kolmannen rokoteannoksen antamisen vakavasti immuunipuutteisille ei tulisi hidastaa ensimmäisen ja toisen rokoteannosten antamista kunnissa. Rokoteannoksia on saapunut Suomeen hyvin, eikä niistä tällä hetkellä ole pulaa.

Lisäksi kolmansia annoksia on jo annettu henkilöille (siirryt toiseen palveluun), jotka ovat saaneet rokotuksen rokotusjärjestyksessä ensimmäisten joukossa 3–4 viikon annosvälillä. Kolmannen annoksen voi antaa kun toisesta annoksesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta.

Kolmansia rokoteannoksia on jo annettu noin 77 000. Tähän ryhmään kuuluu muun muassa terveydenhuoltohenkilöstöä, hoivakotien asukkaita ja heitä hoitavaa henkilökuntaa.

Varotoimena kolmatta annosta ei kuitenkaan vielä rokotusten alkaessa suositella tarjottavaksi alle 30-vuotiaille miehille. THL odottaa vielä lisää tutkimustietoa harvinaisen sydänlihastulehduksen riskistä kolmannen annoksen saaneilla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Voit keskustella aiheesta 20.10. klo 23:een saakka.

Juttua on täydennetty Hanna Nohynekin kommenteilla klo 14.07.

Lue myös: