Kansalaisaloite kaivostoiminnan rajoittamiseksi keräsi yli 50 000 allekirjoitusta – suojelua vaaditaan valtaville alueille

Saimaa ilman kaivoksia -yhdistyksen johtohenkilöiden kansalaisaloite vaatii massiivisten alueiden rauhoittamista kokonaan kaivostoiminnalta ja malminetsinnältä.

Malminetsintäyhtiö Mawsonin malminetsintälaitteisto vuonna 2015 Natura 2000 -alueella Ylitorniolla. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Kansalaisaloite (siirryt toiseen palveluun) kaivostoiminnan rajoittamisesta on kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta eli eduskuntakäsittelyyn oikeuttavan kannattajamäärän.

Aloitteessa vaaditaan lakeja muutettavaksi siten, että malminetsintä ja kaivostoiminta kiellettäisiin suurilta alueita Suomen maa- ja vesipinta-alasta. Kielto perustuisi alueiden arvokkaisiin luontotyyppeihin ja ekosysteemiin sekä niiden verkostoihin.

Kieltolistalla on lisäksi saamelaisten kotiseutualue pohjoisimmassa osassa Suomea.

Uudet alueet määriteltäisiin jo olemassa olevien luonnonsuojelualueiden rinnalle sekä niiden välittömään vaikutuspiiriin, kuten vesistöjen valuma-alueille.

Kaivostoiminnalta kielletyiksi alueiksi halutaan aloitteessa myös Suomen merialueet ja merenranta-alueet, pohjavesialueet, hyvän ja erinomaisen ekologisen tilan vesistöt, luonnonsuojelualueet, erämaa-alueet, kansallispuistot, Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelulailla suojellut luontotyyppien ja lajien kohteet, Unescon maailmanperintökohteet, Unescon Geopark-kohteet sekä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet.

Heidi Kock on yksi kansalaisaloitteen tekijöistä. Hän sanoo aloitteen tulleen hyvään aikaan

– Kaivoslakia ollaan uudistamassa, ja moni on näistä asioista tietämätön. Julkisuus tuonee lisää allekirjoituksia aloitteelle.

Tapauskohtainen arviointi vaikeutuisi

Vesioikeuteen perehtyneen Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorin Niko Soinisen mukaan aloitteen sisällään pitämät alueet ovat niin laajoja, että asiaan on vaikea ottaa kantaa oikeudellisesti ilman selvitystä.

Soinisen mukaan aloitteessa tulee eteen ainakin omaisuuden suojaan ja elinkeinovapauteen liittyviä kysymyksiä. Iso osa sisävesistä ja rannikosta on kiinteistönomistajien yhteisessä omistuksessa osakaskuntien kautta.

Pelkästään kaivostoiminnalta suojeltavaksi vaadittavat vesialueet kattavat ison osan koko Suomen vesistä, sanoo Soininen.

– Tässä varmaan ajetaan takaa ajatusta, josta EU:ssa on puhuttu, eli 30 prosenttia vesistä pitäisi saada suojelun piiriin. Aloitteella haluttaneen edistää samalla myös sitä.

Vesipuitedirektiivi ja meristrategia lähtevät nyt siitä, että vesialueiden läheiset luparatkaisut tehdään tapauskohtaisesti. Aloite veisi systeemiä jäykempään suuntaan, arvioi Soininen.

– Vesipuitedirektiivi ohjaa nimenomaan tapauskohtaisen arviointiin, jossa keskeinen merkitys on sillä, missä kunnossa vedet ovat ja mitä ne kestävät.

Professori Soinisen mukaan pitävä perustelu joihinkin aloitteen kuvailemiin rajoitustoimiin olisi luontokadon pysäyttäminen, mutta hän kyseenalaistaa yksittäisten sektorien vahvan ohjaamisen.

– Vai olisiko asiaa katsottava kokonaisvaltaisesti yli sektoreiden, kysyy Soininen.

Kielletyt alueet olisivat yli puolet Suomen pinta-alasta

Varovaisesti laskien kansalaisaloitteen vaatimukset kieltäisivät kaivostoiminnan ja malminetsinnän yli puolella Suomen pinta-alasta.

Kansalaisaloitteella kuka tahansa Suomen kansalainen voi tehdä aloitteen eduskunnalle (siirryt toiseen palveluun), jolla ehdotetaan uutta lakia, muutosta olemassa olevaan lakiin tai olemassa olevan lain kumoamista. Jos aloite kerää vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa, se voi edetä eduskunnan käsittelyyn.

Toistaiseksi kolme kansalaisaloitetta (siirryt toiseen palveluun) on päätynyt eduskunnassa laiksi asti: kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista, äitiyslaki ja laki tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä. 50 000 allekirjoituksen rajan on ylittänyt 47 aloitetta.

Malminetsintävaraus pelästytti Päijänteen rannoilla

Myös moni Päijänteen alueen asukas heräsi pohtimaan kaivoslakia keväällä 2021, kun Pallegen-yhtiö jätti Tukesiin ilmoituksen malminetsintävarauksesta Asikkalan, Sysmän ja Heinolan alueella. Varauksen keskiössä oli Asikkalassa sijaitseva pieni Kalkkisten kylä.

Pallagen perui sittemmin varauksensa, mutta tapauksen vuoksi Facebookiin perustettu Pelastetaan Päijänne -ryhmä jäi toimintaan. Ryhmän ylläpitäjä, Asikkalassa keskustan listalla sitoutumattomana valtuutettuna toimiva Satu Jaatinen,seurasi jännityksellä kansalaisaloitteen täyttymistä.

– Kun 45 000 meni läpi, sen jälkeen sinne tuli päivässä tuhat nimeä. Ihmisillä tuli tavallaan sellainen "kiima" päälle, että nyt pitää saada tämä läpi. Se meni ihan hetkessä, tuntien kuluessa tuli nämä loput, hän kuvailee.

Jaatinen toivoo, että kansanedustajat puntaroivat, haluaisivatko he itse kaivoksen talonsa tai mökkinsä viereen, tutkisivat tarkkaan aiheeseen liittyvää tietoa ja tutustuisivat esimerkiksi siihen, miten kaivoslaki toimii Ruotsissa.

Jaatisen mukaan nimien keräämistä kansalaisaloitteeseen jatketaan edelleen, vaikka 50 000 allekirjoitusta on jo koossa. Tavoitteena on, että ihmiset voivat edelleen ilmaista tahtoaan.

Vaikka kansalaisaloitteen läpimeno lämmittää sydäntä, ei Satu Jaatinen vielä ilakoi.

– Juhlistaminen on ehkä siinä vaiheessa, kun näemme, että meillä on kaivoslaki, joka on todellakin sekä talouden että luonnon että ihmisten puolella, hän summaa.

Juttua on muokattu 19.10.2021 klo 18.14: Tarkennettu, että Satu Jaatinen on keskustan listalla sitoutumattomana.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 20.10. klo 23:een asti.