Joukko SDP:n kansanedustajia ehdottamassa miljardiluokan korotuksia eläkkeisiin – Eläketurvakeskus: Kallista ja epäreilua etenkin nuorille

Ryhmä sosiaalidemokraattien ja muiden puolueiden edustajia haluaa vähentää eläkeköyhyyttä tasokorotuksella ja eläkekertymän laskutapaa muuttamalla. Muutos tarkoittaisi tuntuvia maksuja nykyisille ja uusille työntekijäille.

Eläkeläisköyhyyden vähentämisestä erimielisyyttä
Eläkeläisköyhyyden vähentämisestä erimielisyyttä

Suomen eläkejärjestelmä on arvioitu uudemman kerran yhdeksi vertailumaiden parhaista.

SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljusen mukaan eläkejärjestelmässä on kuitenkin paha valuvika, kun vanhimmat eläkeläiset kituuttavat huonolla eläkkeelle. Hän on yhdessä eduskuntaryhmänsä kansanedustajien kanssa hakemassa alle 1 400 euron työeläkkeisiin sadan euron korotusta.

SDP:n kansanedustajia oli aloitteen takana ensiksi enemmistö ryhmästä, mutta osa, kuten varapuheenjohtajat Niina Malm ja Matias Mäkynen, ovat irtisanoutuneet (siirryt toiseen palveluun) siitä muutama päivä aloitteen jättämisen jälkeen.

Korotus on aikaisemmin tullut tunnetuksi vappusatasen nimellä. Kimmo Kiljunen on jättänyt korotuksesta yhdessä puolueen edustajien kanssa kirjallisen kysymyksen (siirryt toiseen palveluun) eduskunnalle. Hän on ollut myös aikaisemmin vaatimassa korotuksia eläkkeisiin.

Kysymyksessä ehdotetaan selvitettäväksi myös niin sanotun taitetun indeksin vaikutuksia eläkeläisten toimeentuloon. Kiljunen on jättänyt myös vaalikauden alussa samasta asiasta lakialoitteen (siirryt toiseen palveluun) yhdeksän muun eri puolueen kansanedustajan kanssa, jossa he vaativat eläkekertymän laskukaavaan muutosta. Työeläkeindeksin muutoksella eläke seuraisi paremmin työssäkäyvien palkkatasoa ja -korotuksia.

Muutoksilla parannettaisiin aloitteiden mukaan etenkin pienituloisten eläkkeitä. Suomalaisen eläkejärjestelmän valuvika Kiljusen mukaan on sen aiheuttama eläkeköyhyys.

– Mitä vanhempia eläkeläiset ovat, sitä köyhempiä he ovat, Kiljunen painottaa Yle aamun haastattelussa.

Eläkeköyhyyden syihin puuttumiseen muitakin keinoja

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kauton mukaan eläkeläisten toimeentulovaikeudet johtuvat pitkälti siitä, että iäkkäimpien eläkeläisten joukossa on paljon pienellä kansaneläkkeellä eläviä. Kysymys ei Kauton mukana ole eläkekertymän laskutavasta eli tavasta laskea työeläkeindeksi, joka vaikuttaa suoraan maksettavan eläkkeen määrään.

– Indeksi ei ole se, joka ajaisi voittopuolisesti eläkeläisiä köyhyyteen. Se (indeksimuutos) on erittäin kallis köyhyystoimi.

Kiljusen mukaan esimerkiksi yli 75-vuotiasta eläkeläisisistä noin 15 prosenttia elää eläkeköyhyydessä ja yli 85-vuotiaista neljännes.

Kauton mukaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa elävät eläkeläiset tiedetään. He ovat yksin vuokralla asuvia ja terveysongelmista kärsiviä.

Heidän tilannettaan voisi Kauton mukaan parantaa esimerkiksi kotiavun tai asumistuen lisäämiselle, mitkä tulisi paljon halvemmaksi, kuin edustaja Kiljusen ajamat muutokset eläkejärjestelmään.

Eläketurvakeskuksen arvioiden mukaan esitykset parantaisivat eläkeläisten taloutta, mutta lisäsivät menoja ja maksuja lähes 2 miljardilla eurolla vuodessa. Muutokset tarkoittaisivat noin prosenttiyksikön korotuksia nykyisten ja tulevien työssäkäyvien eläkemaksuihin.

Kiljusen mukaan korotukset lisäisivät Suomen talouden kysyntää, loisivat uusia työpaikkoja ja uusia eläkkeenmaksajia.

– Nuoret maksavat ja säästävät itse, ja heidän lapsensa hoitavat samalla tavalla kuin työssäkäyvät kautta historian ovat kasvattaneet lapsensa ja antaneet vanhemmilleen turvan, Kiljunen kertoo ajattelustaan.

Kautto muistuttaa, että eläkejärjestelmä perustuu rahojen keräämiseen eläkemaksuilla työssäkäyviltä, ei säästämiseen. Kyselyjen mukaan eläkeläiset kokevat yleisesti, että heidän eläkkeensä takaa ainakin kohtuullisen toimeentulon.

Voit keskustella aiheesta 20.10. klo 23:een saakka.

Lue myös: