Rokottamattomien osuus kasvaa sairaalahoidossa – 77 prosenttia HUSin koronapotilaista ei ole ottanut rokotusta

Yhä useampi koronavirusinfektion takia sairaalahoitoon joutunut on rokottamaton. Kolmas koronarokotekierros on päässyt vauhtiin ja kolmannen koronapistoksen on saanut jo noin 77 000 ihmistä.

HUSin mukaan 77 prosenttia sairaalahoitoon viikon aikana tulleista potilaista ei ole saanut koronarokotetta. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Koronavirusinfektion vuoksi sairaalahoitoon joutuneista yhä useampi on rokottamaton. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietojen mukaan 77 prosenttia sairaalahoitoon viikon aikana tulleista potilaista ei ole saanut koronarokotetta.

Tarkasteluajankohta on 11.–17. lokakuuta eli päättyi sunnuntaina. Tätä edeltäneellä viikon tarkastelujaksolla rokottamattomien osuus oli 67 prosenttia.

Luvuissa ovat potilaat, joilla on laboratoriotestillä varmistettu koronavirustartunta ja jotka ovat eristyshoidossa koronan vuoksi, kertoo HUS.

Kolmas rokotuskierros on vauhdissa

Kolmannen koronarokoteannoksen on saanut tähän mennessä noin 77 000 ihmistä, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

THL suosittelee kolmatta koronarokotetta osalle väestöä, sillä lyhyellä välillä aikanaan annettu rokotussarja ei anna niin hyvää suojaa kuin pidemmän aikavälin sarja.

Käytännössä se tarkoittaa, että he, jotka saivat kaksi ensimmäistä pistosta alle kuuden viikon välein, tarvitsisivat kolmannen pistoksen. Lyhyellä annosvälillä rokotetut saivat rokotteensa pääosin joulukuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana, kertoo THL.

Lyhyellä välillä rokotettiin muun muassa terveydenhuollon ammattilaisia ja hoivakotien iäkkäitä asukkaita.

Kolmannen rokotteen mahdolliset haittavaikutukset ovat samoja kuin aiemmilla kierroksilla.

Laitos ei toistaiseksi suosittele hyvin pienen sydänlihas- tai sydänpussitulehdusriskin vuoksi kolmatta rokoteannosta alle 30-vuotiaille miehille, jotka saivat kaksi ensimmäistä annosta lyhyellä annosvälillä. Rajoitus ei koske voimakkaasti immuunipuutteisia.

THL:n tämänhetkisen linjauksen mukaan myös voimakkaasti immuunipuutteisten tulisi ottaa kolmas koronarokote, sillä heillä kahden rokoteannoksen antama suoja on jäänyt selvästi heikommaksi kuin yleensä.

Tällaisia ihmisiä ovat esimerkiksi he, joille on tehty elinsiirto tai jotka ovat saaneet kantasolusiirron enintään kolme vuotta sitten. Lisäksi vaikea synnynnäinen immuunipuutos voi edellyttää kolmatta koronapistosta. Eräät syöpäpotilaat kuuluvat tähän ryhmään. Sama koskee osaa reumaa ja vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavista.

Vain alle prosentilla lääketieteellinen syy estää rokotuksen

Terveydelliset syyt estävät vain harvoin koronarokotuksen ottamisen. THL arvioi, että alle prosentilla väestöstä on lääketieteellinen syy olla ottamatta rokote.

THL:n mukaan Suomessa on joitain kymmeniä sellaisia ihmisiä, jotka ovat hyvin allergisia jollekin rokotteen ainesosalle, eikä rokottaminen näin ollen ole perusteltua.

Lisäannosta ei toistaiseksi suositella sellaisille ihmisille, jotka ovat saaneet aiemman koronarokotuksen jälkeen sydänlihastulehduksen.

Lisäksi THL suosittelee, että koronarokotetta ei anneta hyvin hauraille ihmisille, jos saattohoidossa on siirrytty vaiheeseen, jossa ei enää tehdä aktiivisia toimenpiteitä tai hoitoja.

Alle 12-vuotiaat eivät toistaiseksi saa rokotetta. EU:n lääkeviranomainen saattaa hyväksyä jo tämän vuoden aikana 5–11-vuotiaille tarkoitettuja rokotteita, sillä meneillään on useita tutkimuksia lapsille tarkoitetuista koronarokotteista. Tällä hetkellä alle 12-vuotiaille rokotetta ei siis anneta, sillä heille tarkoitettuja myyntiluvallisia rokotteita ei EU:ssa ole.