Raiskattujen tukikeskukseen hakeutui kesällä jopa kolme uutta uhria joka päivä – psykologi on huolissaan pian alkavasta pikkujoulukaudesta

Seksuaaliväkivallan uhreille tarkoitetun tukikeskuksen kävijämäärä nousi jälleen viime vuodesta. Pelkästään heinäkuussa apua haki 80 henkilöä, joista valtaosa alle 30-vuotiaita naisia.

Psykologi Pertti Hakkaraisen mukaan seksuaaliväkivallan tekijä on lähes aina uhrin tuntema henkilö. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Seksuaaliväkivallan uhreille tarkoitetun tukikeskuksen kävijämäärä on noussut uuteen kyseenalaiseen ennätykseensä.

HUSin Naistenklinikan Seri-tukikeskuksesta apua haki pelkästään heinäkuussa 80 raiskauksen uhria eli 2–3 kävijää joka päivä.

– Se on aika paljon yhdelle yksittäiselle kuukaudelle ja melkoinen kuormitus tälle keskukselle. Siitä selvitään, mutta ei selvittäisi, jos sellaisia määriä olisi joka kuukausi, sanoo psykologi Pertti Hakkarainen.

Yle uutisoi viime vuoden marraskuussa Seri-tukikeskuksen tilanteesta. Jo tuolloin psykologi Hakkarainen piti kesäkuussa 2020 apua hakeneiden 60 raiskauksen uhrin määrää järkyttävänä.

Nyt myös talven aikana on odotettavissa, että Seri-tukikeskuksen ovi tulee käymään tiuhaan.

– Näyttää olevan kaksi asiaa, jotka [vuoden aikana] nostavat kävijämääriä: yksi on lämmin sää, ja toinen on juhliminen sekä alkoholinkäyttö eli odotamme kasvavia kävijämääriä pikkujoulukauden alkaessa.

HUSin Naistenklinikan Seri-tukikeskus on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö yli 16-vuotiaille, sukupuolesta riippumatta. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Sinällään Hakkarainen on tyytyväinen, että ovi käy.

Mitä useampi hakeutuu avun piiriin, sitä vähemmän syntyy kroonista traumatisoitumista. Se puolestaan usein aiheuttaa masennusta, ahdistusta ja lisääntynyttä pelkoa.

– Jos kasvanut kävijämäärä kertoo madaltuneesta kynnyksestä tulla hoitoon, on se hyvä asia.

Jono saatiin kuriin kokoamalla pienryhmiä

Suurinta vastuuta seksuaaliväkivaltaa kokeneiden henkilöiden jatkohoidosta kantavat yhä edelleen kolmannen sektorin toimijat, kuten Raiskauskriisikeskus Tukinainen sekä Loisto Settlementti -yhdistyksen Tyttöjen Talo.

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyön asiantuntijat auttavat 13–28-vuotiaita tyttöjä ja nuoria naisia.

Lisääntynyt avuntarve pakotti Tyttöjen Talon viime syksynä tiukan paikan eteen, kun yhtään uutta asiakasta ei enää kyetty ottamaan.

Tuolloin ensihätään kokeiltu pienryhmätoiminta on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, sanoo Tyttöjen ja Poikien Taloissa seksuaaliväkivaltatyöstä vastaava ohjaaja Tommi P. Pesonen.

Pienryhmien ansiosta lappua ei ole tarvinnut laittaa luukulle tänä vuonna, vaikka uusia asiakkaita on tullut Tyttöjen Taloon toista sataa.

– Olemme äärirajoilla koko ajan. Pystymme juuri ja juuri ottamaan vastaan meille hakeutuvat ihmiset, Pesonen lisää.

Tommi P. Pesonen vastaanottaa seksuaalisen väkivallan uhreja Poikien Talossa. Tyttöjen Talossa puolestaan pitkät jonot on saatu kuriin pienryhmätoiminnalla. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Ammatillisesti ohjatun pienryhmätapaamisen aikana nuoret naiset saavat tietoa siitä, miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa ihmiseen, ja miten oireita voi sietää ja lievittää.

– Ryhmästä on saatu todella hyvää palautetta. Vaikka tapaamisia on ainoastaan viisi, ihmiset ovat saaneet paljon uutta tietoa ja vertaisuuden tunteen, etteivät he ole yksin.

Joka kuukausi aloittaa pari uutta ryhmää, joten enimmillään jatkohoitoa joutuu odottamaan kuukauden verran.

Kääntöpuolena on se, ettei Tyttöjen Talo voi tarjota enää yhtä pitkäkestoista apua kuin aiemmin.

Alkuvaiheessa hoidettu trauma vähentää inhimillistä kärsimystä

Seri-tukikeskukseen saapuvista liki 80 prosenttia on alle 30-vuotiaita nuoria naisia. Apua haetaan tyypillisesti 1–3 päivän kuluessa tapahtuneesta.

Psykologi Pertti Hakkaraisen mukaan seksuaaliväkivallan tekijä on lähes aina uhrin tuntema henkilö. Kolmasosa tekijöistä on uhrille niin sanottuja saman illan tuttuja.

Jopa 40 prosentilla uhreista on aiempaa kokemusta seksuaaliväkivallasta.

Tyttöjen ja Poikien Talon Tommi P. Pesonen pitää tilannetta huolestuttavana.

– Kun ihmisellä on useampi seksuaaliväkivallan kokemus pitkältä ajalta, on hän hyvin traumatisoitunut. Nämä ihmiset tuntuvat edelleen olevan väliinputoajia, eivät saa riittävästi apua.

Psykologi Hakkaraisen mukaan yksi ratkaisu tilanteeseen voisi olla traumaosaamisen lisääminen perusterveydenhuollossa.

Esimerkiksi terveysasemille tulisi lisätä henkilöstöä, jolla on traumaosaamista.

– Ymmärrettäisiin, että jos traumaattinen kriisi hoidetaan alkuvaiheessa, niin se ehkäisee pidempiä mielenterveyden ongelmia, psyykkisiä vaikeuksia ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Se on kannattava sijoitus.

Lue myös: