Sairaalat täyttyvät, mutta koronatilanne on "liian hyvä" rajoituksille – ylilääkäri pelkää tilanteen kroonistuvan

Päävastuu koronatoimista on nyt paikallisilla viranomaisilla, ei hallituksella. Ravintolarajoituksilla arvioidaan olevan kaikkein suurin merkitys epidemian torjumisessa, mutta juuri ne ovat hallituksen päätösvallassa.

On todennäköistä, että pääkaupunkiseudun ravintoloihin tulee muutaman viikon päästä huomattavasti tiukempia aukiolorajoituksia. Koronapassilla ne voi välttää. Yöelämää Helsingissä ravintola Pataässässä 15. lokakuuta, kun koronapassi oli juuri otettu käyttöön. Kuva: Silja Viitala / Yle

Koronaepidemia kuormittaa sairaanhoitopiirejä tällä hetkellä hyvin eri tavoin eri puolilla maata.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) jouduttiin viime viikolla siirtämään kymmenen sydänleikkausta – ennätysmäärä – koska tehohoito on koronan hoidon takia liian kuormittunut.

Tämän viikon sydänleikkauksia on peruttu jo etukäteen, kertoo HUSin vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä.

Sydänleikkaus on potilaalle raskas toimenpide, joka voi edellyttää tehohoitoa myös leikkauksen jälkeen.

– Sydänleikkauksia on siirretty etukäteen neljä kappaletta niin, että potilaita ei suoraan edes yritetä kutsua leikkaukseen vallitsevan tilanteen takia. Leikkausten siirtäminen tehohoidon vetovaikeuden vuoksi on nyt arkea, Petäjä sanoo.

Ravintoloiden lisärajoituksilla koronapassista kaikki irti

Sairaanhoitopiirit ja paikalliset viranomaiset, kuten aluehallintovirastot ovat nyt paljon vartijoina.

Hallituksen hybridistrategian mukaan vastuu epidemian kurissa pitämisestä ja sairaaloiden kantokyvyn turvaamisesta on niillä. Toisaalta viranomaisten on huolehdittava myös siitä, ettei ihmisten vapauksia tai elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä rajoiteta ilman välttämätöntä syytä.

Juuri nyt ei koronaepidemian kokonaistilanne ole pääkaupunkiseudulla niin huono, että uusia rajoituksia olisi syytä ottaa vielä käyttöön.

– Kokoontumisia ja tilojen käyttöä koskevia rajoituksia ei ole välttämättömiksi arvioitu, eikä siis valmisteilla. Tilannetta seurataan täällä valppaasti alueellisten koronakoordinaatioryhmien kanssa, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtaja Merja Ekqvist.

Parin viikon päästä tilanne voi jo olla toinen, arvioi HUSin Jari Petäjä. Petäjä on niin sanotun alueellisen koronanyrkin eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin koronakoordinaatioryhmän puheenjohtaja.

– On hyvin todennäköistä että kahden, kolmen viikon sisällä joudumme toteamaan joitain uusia rajoituksia välttämättömiksi, Petäjä sanoo.

Todennäköisesti rajoitukset olisivat uusia ja mahdollisesti usean tunnin tiukennuksia ravintoloiden aukioloon. Ne voisi kuitenkin välttää koronapassilla. Tällä hetkellä nekin ravintolat, jotka eivät koronapassia kysy, saavat olla isossa osassa Suomea vapaasti auki – leviämisvaiheen alueillakin aamuyhteen.

– Suurin vaikuttavuus tullaan saamaan ravintolatoiminnan rajoituksista, kun ne yhdistetään koronapassiin, Petäjä sanoo.

Rajoitusten kipurajana HUS-alueella pidetään sitä, että tehohoitopaikoista 15 ja sairaalapaikoista 50 on koronapotilaiden käytössä. Rajaa on viime päivinä hätyytelty, mutta vielä se ei ole ylittynyt.

Pietilä: Alueilla ehkä edessä tulikaste

Myös Varsinais-Suomessa sairaanhoito kuormittui viime viikolla koronapotilaiden takia.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto määräsi lokakuussa tartuntojen taltuttamiseksi pakollisia terveystarkastuksia telakoille Turussa ja Raumalla, joissa tartuntaryppäitä on ollut.

Viime viikkojen sairaalakuormituksen piikki onkin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mukaan taittumassa, vähintään hetkellisesti.

Näköpiirissä ei ole tällä viikolla uusia rajoituksia, mutta tilanne voi muuttua nopeasti jo ensi viikolla.

– Alueilla voi olla edessä varsinainen tulikaste koko kotimaassa, mikäli koronatilanne oikeasti vaikeutuu, Pietilä pohtii yleisellä tasolla mahdollista tilannetta, jossa aikaisemmin turvauduttiin valtakunnallisiin, hallitukseen määräämiin rajoituksiin.

Myös Pietilä näkee koronapassin laajan käytön parhaana ratkaisuna epidemian kitkemiseen. Samalla se kannustaisi ihmisiä ottamaan rokotuksen, kun koronapassin tarjoama hyöty kasvaa.

– Näin me pystyisimme kaikkein parhaiten suojelemaan kaikkein hauraimmassa asemassa olevia sekä puuttumaan terveydenhuollon ylikuormitukseen, mutta niin että yhteiskuntaa voidaan pitää auki.

"Tässä on tietty paradoksi"

Paikallisten rajoitusten esteenä, ja koronatilanteen pahentajana voikin ristiriitaisesti olla se, että epidemia ei ole tietyllä alueella ”riittävän” paha, jotta passia voitaisiin hyödyntää.

Esimerkiksi ravintolarajoitusten kiristykset ovat mahdollisia vain, mikäli ne katsotaan välttämättömiksi.

Rokotusten ottaminen on esimerkiksi suojellut tehokkaasti koronakuolemilta, jotka puolestaan olisivat yksi rajoitusten käyttöönoton mittareista.

– Jotta koronapassia voidaan täysipainoisesti käyttää, pitäisi ensin ottaa rajoitukset käyttöön, mutta sen tämänhetkinen lainsäädäntö nimenomaan oikeasuhtaisuuden ja oikean suuntaamisen näkökulmasta estää. Toisaalta ymmärrän hyvin, että ei pidä tehdä rajoitustoimia tehdä jotka eivät johda tavoitteeseen mitä tavoitellaan, Pietilä sanoo.

– Tässä on tietty paradoksi.

Vakavan ja siedettävän tautitilanteen välissä sinnittelevä alue voikin joutua limboon, jossa tarjolla olevia työkaluja ei pääse käyttämään.

Pietilä arvelee, että sairaalakuormitus tulee pysymään korkeana.

– Pelkään, että tästä on tulossa krooninen, pitkäaikainen ongelma. Katse pitäisi kohdistaa siihen, miten tätä pitkään jatkuvaa tilannetta voidaan kestää.