Kiina pyrkii estämään yksityisen uutistoiminnan kokonaan – tutkija: "Halutaan ainakin puheiden tasolla paluuta kommunismin arvoihin"

Kiinan tiukkaan valvottujen journalistien joukkoon on mahtunut myös joitakin tutkivia toimittajia. Kommunistipuolue haluaa nyt koko yksityisen uutiskentän hallintaansa.

Kiinassa yksityisten yhtiöiden somekakavat ovat tärkeitä tiedonvälittäjiä. Nyt ne halutaan samanlaiseen kontrolliin kuin valtion media. Kuva: Sheldon Cooper / AOP

Kiinan johto kiristää nyt otettaan maan media-alasta. Hallinnolla on käynnissä kampanja, jonka myötä se rajoittaa yksityisten yritysten toimintaa eri aloilla.

Suunnitelman mukaan käytännössä kaikki ei-valtiollinen uutisraportointi kiellettäisiin.

Kyse saattaa olla merkittävästä käänteestä Kiinan mediapolitiikassa, arvioi Kiinan poliittiseen historiaan ja internet-tutkimukseen perehtynyt professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta.

– Pohjimmiltaan on kyse kontrollin lisäämisestä ja sananvapauden rajoittamisesta. En usko, että valtio on niinkään kiinnostunut median rahoista, Paltemaa sanoo.

Aiemmin tässä kuussa julkistetun suunnitelman (siirryt toiseen palveluun) mukaan yksityisellä rahalla ei saisi perustaa uutisorganisaatioita. Yksityinen media ei saisi hankkia uutisia, eikä jakaa niitä. Tämä koskisi myös sosiaalista mediaa.

Kiina perustelee päätöstä valeuutisten torjunnalla.

Kyseessä näyttäisi olevan yksi osa kommunistipuolueen lanseeraamaa “yhteisen vaurauden” kampanjaa, arvioi Kiina-tutkija Matti Puranen maanpuolustuskorkeakoulusta.

Koululaisten ei-valtiollista iltaopetusta on viime aikoina rajoitettu. Esimerkiksi yksityiset tanssi- ja soittotunnit ovat kuitenkin yhä sallittuja. Kuva: AOP

Hänen mukaansa tämä näkyy siten, että Kiina on alkanut kurittaa internet-jättejä ja kitkeä pröystäilevää elämäntapaa, johon yksityinen media saattaa ihmisiä innostaa.

Toisaalta Puranen ihmettelee tarvetta vähentää yksityisen median resursseja, sillä vaikka Kiinassa ei ole varsinaista ennakkosensuuria, viestimet kyllä tuntevat niille asetetut rajat.

– Rajoja ei juurikaan rikota, koska tiedetään hyvin mitä siitä seuraisi, Puranen arvioi.

Median rahoitus vapautettiin 90-luvun alun uudistuksissa

Kiinassa on jo pitkään puututtu median toimintaan ruohonjuuritasoa myöten.

Maassa on valtava propagandakoneisto, joka jatkuvasti syöttää toimittajille ja kustantajille ohjeita, aina juttujen fonttikokoa myöten.

Kontrollia kuitenkin vaikeuttaa se, että mediakenttä on valtava ja toimittajia on paljon, arvioi Paltemaa. Yksittäisten juttujen kohdalla on ollut vaikea tietää ennen julkaisua, mikä täsmälleen on kiellettyä ja mikä ei.

Lauri Paltemaa on perehtynyt ei-valtiollisen median historiaan Kiinassa.

Ennen 1990-lukua Kiinan media oli valtio-omisteista. Osana talousuudistuksia median rahoitus kuitenkin vapautettiin, vaikka poliittinen kontrolli säilyi. Valtion omistukseen jäivät valtiollinen tv ja Kansan Päivälehti, lähes kaikki muu vapautettiin.

Syntyi paljon aktiivisuutta, sensaatiojuttujakin, mutta myös aitoa tutkivaa journalismia. On tehty merkittäviä paljastuksia esimerkiksi korruptiosta, Paltemaa sanoo.

– Korona on hyvä esimerkki yksityisestä tiedonvälityksestä. Tieto, että Wuhanin viranomaiset pimittivät tietoa viruksesta, tuli sosiaalisesta mediasta. Uutinen ehti levitä ennen kuin sensuuri iski, hän muistuttaa.

Suhteellisen itsenäinen Caixin joutui jo mustalle listalle

Uudesta median ohjauksesta on jo merkkejä. Muutama päivä sitten kriittistä talousjournalismia harjoittanut mediayhtiö Caixin poistettiin sellaisten yhtiöiden listalta, joiden sisältöä saa julkaista uudelleen toisissa verkkouutisissa.

Kaavaillut rajoitukset koskisivat myös ainakin suuria yksityisrahoitteisia teknologiayhtiöitä, jotka tuottavat suosittuihin verkkopalveluihinsa uutisia, talousjuttuja, viihdettä ja kommentteja.

Eläkkeellä oleva journalismin professori Zhang Jiang kertoo talouslehti Wall Street Journalille, (siirryt toiseen palveluun) että esimerkiksi Sina Corp. ja Tencent Holding ovat saaneet toimia ilman samanlaista tiukkaa valvontaa, mikä on kohdistunut perinteiseen printtimediaan sekä tv- ja radiotoimintaan.

Sinan suosituimpiin palveluihin kuuluu Twitteriä muistuttava Weibo, jolla on satoja miljoonia käyttäjiä. Tencent taas omistaa WeChatin, joka vastaa länsimaissa käytettyä WhatsAppia.

Facebook että Twitter, samoin kuin Googlen palvelut ja monet länsimaiset mediat ovat Kiinassa kiellettyjä.

Yksityisrahoitteisilta alustoilta kiellettäisiin myös live-tapahtumien suoratoisto. Kiellettyjä olisivat esimerkiksi urheilu-striimit, ja aiheet “jotka liittyvät politiikkaan, julkiseen mielipiteeseen ja arvoihin”.

Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri ja maan presidentti Xi Jinping nostaa aktiivisesti itseään historian suurmiesten joukkoon. Kuva: AOP

Ehdotetun säännöstön vaikutukset ulkomailla toimivaan mediaan ovat vielä epäselviä. On kuitenkin arvioitu, että vaikutukset saattaisivat ulottua esimerkiksi verkkokauppayhtiö Alibaban omistamaan Hongkongissa toimivaan South China Morning Post -lehteen.

Mediayhtiö Bloomberg kertoi maaliskuussa, (siirryt toiseen palveluun) että Alibabaa olisi painostettu myymään ulkomailla olevat mediaomistuksensa kiinalaisille valtiollisille toimijoille.

Xi valmistautuu asettumaan “pysyväksi pääsihteeriksi”

Professori Lauri Paltemaa arvioi, että valtion ohjauksen lisäämisessä on kyse Kiinan presidentin Xi Jinpingin jo lähes kymmenen vuotta ajamasta “uuden ajan sosialismista”, joka vasta nyt alkaa saada konkreettista muotoa.

Xi valmistautuu kaikilla rintamilla ensi vuoden puoluekokoukseen, jossa hänen valintansa kolmannelle kaudelle todennäköisesti vahvistetaan.

– Xi käytännössä nimittää itsensä pysyväksi pääsihteeriksi. Tämä on tosi iso juttu, sillä 40 vuoteen Kiinan johtajat eivät ole ylittäneet kahden toimikauden rajaa.

Myös tutkija Matti Puranen katsoo, että kontrollin lisäämisen syynä on Kiinan halu palauttaa uskoa puolueen julistamiin arvoihin.

– Xi ja muu Kiinan johto näyttävät olevan kauhuissaan siitä, että amerikkalaisen elämäntavan pimeät puolet ovat päässeet luikertelemaan Kiinaan. Tuloerothan ovat Kiinassa jo suuremmat kuin Yhdysvalloissa. Halutaan ainakin puheiden tasolla paluuta kommunismin arvoihin, Puranen sanoo.

Kiinan taloussuunnitteluviraston (siirryt toiseen palveluun) laatiman ehdotuksen median kontrollista odotetaan tulevan voimaan marras–joulukuussa, kun kommunistisen puolueen korkein elin on sen hyväksynyt, kertoo kansainvälinen Committee to Protect Journalists -järjestö (CPJ (siirryt toiseen palveluun)).

CPJ:n Aasia-ohjelman koordinaattori Steven Butler sanoo tiedotteessa, että esitetyt yksityisen rahoituksen rajoitukset uhkaavat muodostua lopulliseksi kuoliniskuksi Kiinan jo ennestään vaikeuksissa olevalle riippumattomalle uutistoiminnalle.

Voit keskustella aiheesta 27.10. klo 23:een saakka.

Lisää aiheesta: