Hyvinvointialue korvaa jatkossa Kymsoten, mutta mikä muuttuu? 15 kysymystä ja vastausta

Uusien hyvinvointialueiden valmistelu on käynnissä eri puolilla Suomea. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa. Selvitimme, mitä muutoksia hyvinvointialue tuo Kymenlaaksoon.

Palvelut säilyvät ennallaan, vaikka sote-palveluiden järjestämisestä vastaa tulevaisuudessa Kymsoten sijasta Kymenlaakson hyvinvointialue. Kuvituskuva. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kymenlaaksossa valmistellaan parhaillaan uutta hyvinvointialuetta.

Muutos liittyy valtakunnalliseen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen, jossa palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.

Näkyvin asia tässä vaiheessa ovat pian edessä olevat aluevaalit, jossa valitaan päättäjät uutta hyvinvointialuetta varten.

Aluevaalit ovat tammikuussa 2022. Uusi aluevaltuusto aloittaa toimintansa ensi vuoden maaliskuussa.

Kymenlaakson hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023. Kokosimme vastaukset siihen, mikä muuttuu Kymenlaaksossa sen jälkeen.

1. Mitä Kymsotelle tapahtuu?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote lakkaa olemasta. Kymsoten toiminta siirtyy Kymenlaakson hyvinvointialueelle. Myös Kymenlaakson pelastuslaitoksen toiminta siirtyy Kymenlaakson hyvinvointialueelle.

2. Miten henkilöstölle käy?

Kymsoten ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen henkilöstö siirtyvät hyvinvointialueelle. Lisäksi koulukuraattorit ja -psykologit siirtyvät kunnilta hyvinvointialueelle. Vuoden 2023 alusta lähtien Kymenlaakson hyvinvointialueen organisaatiossa työskentelee noin 7 000 ihmistä.

3. Miten muutos näkyy asiakkaalle?

Palveluntuottajan nimi vaihtuu Kymsotesta Kymenlaakson hyvinvointialueeksi. Ainakaan alkuvaiheessa muutos ei juuri muuten näy asiakkaalle.

4. Miten vanhuspalvelut muuttuvat?

Hyvinvointialueen käynnistyminen ei muuta palveluita asiakkaan näkökulmasta. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen palveluista.

Kymsote vastaa jo nykyisin esimerkiksi vanhusten asumispalveluista Kymenlaaksossa. Kuvituskuva. Kuva: Antro Valo / Yle

5. Miten käy Kymsoten yhtymävaltuustolle ja päätöksenteolle?

Kymsoten yhtymävaltuusto jatkaa vuoden 2022 loppuun asti. Tammikuun aluevaaleissa valitut hyvinvointialueen päättäjät aloittavat maaliskuussa 2022. Aluevaltuusto korvaa Kymsoten yhtymävaltuuston vuoden 2023 alussa, jolloin hyvinvointialue aloittaa toimintansa.

Kymsoten yhtymävaltuusto ei voi päättää uutta hyvinvointialuetta koskevista asioista.

6. Mitä uusi aluevaltuusto tekee ensimmäisen vuotensa aikana?

Vuoden 2022 aikana päättäjät valmistelevat uutta hyvinvointialuetta siten, että se voi käynnistyä 1.1.2023. Hyvinvointialueen päättäjät valitsevat esimerkiksi johtajan hyvinvointialueelle. Lisäksi he päättävät johtamisrakenteesta, seuraavan vuoden talousarviosta sekä palveluverkkoa koskevista ratkaisuista.

7. Miten käy maakuntavaltuustojen ja maakuntaliittojen?

Maakuntavaltuusto, -hallitus ja maakuntaliitto säilyvät toistaiseksi ennallaan.

Tulevina vuosina tilanne voi olla toinen, jos maakuntien ja hyvinvointialueiden toiminnat yhdistetään.

8. Kuka omistaa jatkossa sairaalat, terveyskeskukset, sote-kiinteistöt ja paloasemat?

Kaikki kiinteistöt pysyvät nykyisillä omistajillaan. Nykyiset vuokrasopimukset jatkuvat entisellään. Paloasemista ei ole vielä päätetty.

Kymsote-Kiinteistöt omistaa jatkossakin sairaalarakennukset. Pohjois-Kymen sairaalan toiminnot siirtyvät Kuusankoskelta uuteen Ratamo-sairaalakeskukseen sitten kun uusi sairaala valmistuu. Kuva: Antro Valo / Yle

9. Mistä rahat tulevat? Onko sitä käytössä enemmän vai vähemmän kuin nyt?

Jatkossa valtio rahoittaa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut täysimääräisesti. Vastaava rahoitusvelvoite poistuu kunnilta.

Kymenlaakson sote-palvelujen rahoitus pienenee. Viimeisimpien laskelmien mukaan Kymenlaakso on saamassa valtiolta noin 689 miljoonaa euroa. Tämä on yli 9 miljoonaa euroa vähemmän nykyisiin kuluihin nähden. Rahoitus tarkentuu myöhemmin.

Rahoitus määräytyy alkuun kuntien talousarvioiden perusteella.

– Perinteisesti kunnat ovat alibudjetoineet sote-kulunsa. Siksi laskelmat eivät ole luotettavia sen suhteen, mitä rahoitustaso tulee olemaan, sanoo Kymsoten talousjohtaja Helena Perämäki.

10. Kuka muutosta valmistelee nyt?

Väliaikainen valmistelutoimielin, johon on valittu edustajat kaikista Kymenlaakson kunnista. Mukana ovat myös edustajat Kymsotesta sekä Kymenlaakson pelastuslaitokselta.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja on Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen. Muutosjohtaja Lauri Lehto on ainoa viranhaltija valmistelutyössä. Hän toimii väliaikaisen valmistelutoimielimen esittelijänä.

11. Miten palvelu paranee?

Ensivaiheessa mikään ei muutu.

Kymsote on jo aiemmin päättänyt isoista sosiaali- ja terveyspalveluja koskevista muutoksista. Kotkaan ja Kouvolaan on esimerkiksi tulossa laajan palvelun sote-keskukset.

12. Kuinka iso muutos on Kymsotessa verrattuna muihin kuntiin?

Kymenlaaksossa on jo perustettu vapaaehtoinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote vuonna 2019. Siksi muutos ei ole yhtä iso kuin sellaisissa kunnissa, jotka järjestävät kuntalaisten sote-palvelut vielä itse.

13. Miksi muutos tehdään?

– Muutos tehdään sen takia, että Suomessa julkiset sote-palvelut ovat jossain määrin rapautuneet. Meillä on paljon korjattavia asioita, sanoo Kymenlaakson hyvinvointialuetta valmisteleva muutosjohtaja Lauri Lehto.

Julkiset varat eivät riitä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen, koska väestö ikääntyy ja keskittyy kasvukeskuksiin. Esimerkiksi Kymenlaaksosta muuttaa pois vuosittain tuhansia veronmaksajia. Tulijoita ei ole yhtä paljon.

14. Miten kuntien asema muuttuu sote-uudistuksessa Kymenlaaksossa?

Nykyisen sote-kuntayhtymän poliittiset päättäjät on valittu kuntien valtuustoista. Uuteen hyvinvointialueeseen päättäjät valitaan erikseen omissa vaaleissaan tammikuussa 2022.

Kunnat eivät jatkossa rahoita sote-palveluita, vaan rahoittaja on valtio. Osa kuntaveroista menee jatkossa valtion kassaan.

Hyvinvointialueen päättäjät valitaan aluevaaleissa tammikuussa 2022. Kuvituskuva. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

15. Mitä alueellisia tai paikallisia kipupisteitä Kymenlaaksossa on?

– Ilman muuta se, että meillä on koko Suomeen verrattuna varsin raihnainen väestö, joka tarvitsee paljon palveluita. Meillä korostuvat erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmat. Väestömme myös ikääntyy, sanoo muutosjohtaja Lauri Lehto.

Tulevan hyvinvointialueen rahoitus on sidottu pitkälti väestömäärään. Siksi jokainen alueelta pois muuttava ihminen vie mennessään valtavan määrän euroja.

– Tämä aiheuttaa ison sopeuttamishaasteen. Meidän pitää joka vuosi tarkastella uudelleen toimintatapojamme ja palveluverkkoa, Lauri Lehto sanoo.

Kymenlaakso on kaksinapainen maakunta, jossa väestö on keskittynyt kahteen alueeseen: Pohjois-Kymenlaaksoon ja Etelä-Kymenlaaksoon. Ympärivuorokautinen päivystys sijaitsee Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa ja Pohjois-Kymen sairaalassa (jatkossa Ratamo-sairaalakeskuksessa) Kouvolassa.

– Kahden päivystystoimipisteen ylläpitäminen suhteellisen lähellä toisiaan ei ole mikään halpa ratkaisu, Lauri Lehto sanoo.

Lauri Lehdon mielestä Kymenlaaksossa valtava epäkohta on se, että alueelta puuttuu laajan päivystyksen sairaala. Kymsote kirjelmöi asiasta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle viime keväänä.

Kymenlaaksossa on yksi kunta, joka on ulkoistanut kaikki terveyspalvelunsa: Pyhtää. Kunnan sopimus Terveystalon kanssa päättyy vuonna 2024.

– Lähtökohtaisesti kaikki sopimukset siirtyvät sellaisenaan hyvinvointialueelle, elleivät hyvinvointialueen valtuusto ja hallitus halua välitöntä muutosta. Mitä sopimukselle tehdään, se jää tulevien päättäjien asiaksi, muutosjohtaja Lauri Lehto sanoo.

Päättäjien tulee ratkaista, miten sote-palvelut saadaan järjestettyä tulevaisuudessa, kun rahoitus pienenee ja väestö ikääntyy. Muutosjohtaja Lauri Lehdon mukaan tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi liikkuvia palveluita ja etävideovastaanottoja pienimmissä kunnissa.

– Tarvitsemme oikeasti uusia fiksuja tapoja tuottaa palvelut kustannustehokkaasti, koska rahoitus tulee olemaan entistä tiukempi tästä eteenpäin. Tässä tarvitaan päättäjiltä suurta viisautta.

Juttua varten on haastateltu Kymenlaakson hyvinvointialueen muutosjohtajan Lauri Lehdon ja Kymsoten talousjohtajan Helena Perämäen lisäksi Kymsote-Kiinteistöjen toimitusjohtajaa Jyrki Gerlanderia sekä Kymenlaakson maakuntajohtajaa Jaakko Mikkolaa.