Sirkus Finlandia teki koronan vuoksi valtavat tappiot, mutta piti työntekijöistään kiinni – johtaja: "Olemme yhtä sirkusperhettä"

Sirkusala on tehnyt korona-aikana tappiota. Rajoitusten keventyminen on näkynyt myös sirkuskatsomoissa. Väki uskaltautuu jälleen liikkeelle.

– Meillä ei ole koronapassia käytössä, sillä ennakkomyynti tähän Helsingin näytökseen alkoi jo kuukausi sitten, sanoo johtaja Carl Johan Jernström Sirkus Finlandiasta. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Pakkasyön jälkeen aurinko heijastuu sirkustelttaan ja sitä ympäröiviin asuntovaunuihin sekä varastokontteihin Helsingin Kaisaniemessä. Sirkus Finlandian aidatulla alueella on vielä hiljaista.

Sirkusjohtaja Carl Johan Jernström tupakoi portilla. Yksi työntekijöistä tasoittaa haravalla puruja hevosten näytösalueella, toinen tulee suihkukontista pyyhe olkapäillään.

Sirkus Finlandia teki viime vuonna 1,1 miljoonan euron tappiot. Tänä vuonna on tavoite saada kulut ja menot kuitattua.

– Jos pääsemme plus miinus nollaan, silloin olemme jo voiton puolella. Lokakuu näyttää toivoa. Helsinki on näyttänyt, että kannatti tulla, Jernström sanoo.

Hänen mukaansa myös ihmisten käyttäytyminen on muuttunut viime vuodesta aika paljon. Näytöksiin uskalletaan taas tulla.

Sirkus Finlandian sirkustelttaan mahtuu enimmillään 1 200 katsojaa. Korona-aikana katsojia on voitu ottaa areenalle vain noin 500, nyt rajoitusten kevennyttyä maksimissaan 800. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Sirkus Finlandian näytöksissä käy yleensä vuosittain noin 200 000 katsojaa. Viime vuonna kävijöitä oli vain noin reilut 30 000. Tämän vuoden katsojamääriä ei ole vielä laskettu.

Vuosittain sirkus vierailee kauden aikana yleensä yli sadalla paikkakunnalla. Tänä ja viime vuonna paikkakuntia on ollut vain noin 30.

Osassa kiertueen kohteista viivytään vain päivä, osassa ollaan pidempään. Pieni liikkuva kylä siirtyy aina uuteen paikkaan kolmena eri kolonnana.

– Lähes 50 auton letka tukkisi muutoin taajamat ja tiet, Jernström sanoo.

Päähevosten kouluttaja, akrobaatti Ignat Ignatov sirkushevosten talliteltan ja varustekontin lähellä. Hän on ollut Sirkus Finlandian henkilöstöä jo vuosien ajan. Ensimmäisen kerran bulgarialainen Ignatov esiintyi nykyisen johtajan isän kiertueella. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Henkilökunta on tehnyt rästi- ja huoltotöitä

Raaseporilainen sirkusyrittäjä ei ole korona-ajan tuomista tappioista huolimatta lomauttanut henkilöstöä, vaan on teettänyt rästi- ja korjaustöitä, kuten maalaamista ja huoltamista.

– Minun moraali ei antanut periksi. Se olisi ollut iso kriisi, jos olisin niin tehnyt. Olemme yhtä sirkusperhettä, yhteisö.

Joka kaudelle valmistuu uusi näytös. Osa sirkustaiteilijoista on joutunut odottamaan jopa pari vuotta omaa näytöstään.

– Olisi ollut väärin taiteilijoita kohtaan, jos olisin sanonut, ettemme lähdekään liikkeelle. Heidän työnsä ovat siirtyneet, ja olisi taas tullut siirto. Mitä he olisivat ryhtyneet tekemään leipänsä eteen?

Lokakuisena aamuna sirkusteltan katto on kuurassa ja sen ympärillä on hiljaista. Johtaja Jernströmin mukaan sirkuskylä nousee uudelle kentälle nopeimmillaan neljässä ja puolessa tunnissa, kun paikalla on riittävän paljon työvoimaa ja jokainen tietää oman tehtävänsä. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Kahden tunnin näytöksessä on useita 5–7 minuutin kokonaisuuksia.

– Yhden minuutin osuus näytöksessä tarkoittaa noin vuoden mittaista harjoittelua. Vastaavasti viiden minuutin näytös viiden vuoden työtä, Jernström sanoo.

Tällä kaudella mukana on noin 75–80 sirkustaiteilijaa ja työntekijää. Vilkkaimpina vuosina Sirkus Finlandia työllistää jopa sata ihmistä.

– Meitä on kritisoitu siitä, että palkkaamme paljon ulkomaisia taiteilijoita suomalaisten sijaan. Suomi on pieni maa. Haluamme parasta, eikä täällä ole paljon sirkusalan taitajia, Jernström sanoo.

Johtaja Carl Johan Jernström ja päähevosten kouluttaja, akrobaatti Ignat Ignatov neuvottelevat sirkushevosten hoidosta. Pakkasyön jälkeen harjoitukset pidetään vasta myöhemmin iltapäivällä. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Talvitapahtuma sisätiloissa

Tänä vuonna uutta on talvitapahtuma, joka pidetään joulu-tammikuun taitteessa. Vuodenvaihteessa sirkusnäytöksiä ja tivolilaitteita pääsee katsomaan kahden viikon ajan Helsingin Messukeskuksessa.

– Tsigaboomissa on mukana tivoli Sariola ja Messukeskus. Ville Sariola eli tivoli Sariolan nykyinen johtaja ideoi tällaista sisätapahtumaa ja pyysi mukaan. Sariola on ollut Suomen, jopa maailman parhaita tivolintekijöitä, niin heidän kanssaan on hyvä tehdä yhteistyötä.

Myös Jernströmin ja Sariolan vanhemmat ovat olleet ystäviä pitkään. Sirkus ja tivoli ovat kiertueillaan olleet samoilla kentillä aiempina vuosina yhtä aikaa.

– Yhteiskentiltä välittynyt tunnelma on ollut ainutlaatuista.

Sirkus Finlandian sisäänkäynti oli aamulla kiinni. Näytökset ajoittuvat iltaan ja viikonloppuihin. Lokakuun aikana näytöksiä on ollut kerran päivässä, syyslomaviikolla kaksi näytöstä päivässä. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

Kaisaniemen sirkuskentällä valmistaudutaan illan näytökseen vasta iltapäivällä.

Johtaja Jernström katsoo luottavaisena tulevaisuuteen.

– Aina pitää toivoa. Olemme päässeet aina ennenkin eteenpäin. 1990-luvun laman aikaan hakasimme päätämme seinään ja teimme paljon töitä. Mitä enemmän tekee töitä, niin sitä kautta pääsee eteenpäin.

Sirkushevonen Tjibbe söi aamupäivällä kaikessa rauhassa. Harjoitukset ja esiintyminen ovat vasta illalla. Kuva: Antti Lähteenmäki / Yle

20.10.2021 kello 11.30 Täsemennetty lauseita "Vuosittaisella kiertueella on yleensä noin sata erilaista sirkusnäytöstä. Viime ja tänä vuonna näytöksiä on vain noin 30.", sillä sirkusnäytös pysyy kauden aikana samana, mutta paikkakunnat vaihtuvat. Korjattu muoto on: "Vuosittain sirkus vierailee kauden aikana yleensä yli sadalla paikkakunnalla. Tänä ja viime vuonna paikkakuntia on ollut vain noin 30."

Lisää aiheesta: