Tutkimus: Myös influenssa voi aiheuttaa pitkän koronan kaltaisia pitkittyneitä oireita

Infektiotautien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sanoo, että on saatu uutta tietoa siitä, että influenssakin voisi aiheuttaa pitkittyneitä oireita. Hän pitää löydöstä mielenkiintoisena

HUSin infektiotautien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen on seurannut mielenkiinnolla uusia tutkimustuloksia siitä, että influenssakin voisi aiheuttaa pitkittyneitä oireita. Kuva: Katriina Laine / Yle

Myös kausi-influenssan sairastaneet voivat kärsiä taudin pitkistä oireista, ilmenee brittiläisestä tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).

Oxfordin yliopiston tutkimus analysoi satojen tuhansien ihmisten terveystietoja. Heistä reilu sata tuhatta sairasti influenssaa ja toiset reilu sata tuhatta sairasti koronaviruksen aiheuttamaa tautia. Molempien ryhmässä taudin oireet olivat olleet melko vakavia. Tiedot olivat peräisin etupäässä Yhdysvalloista.

Molemmissa ryhmissä ihmiset olivat hakeneet apua oireisiinsa kolmesta kuuteen kuukautta sairastumisensa jälkeen. Oireita olivat esimerkiksi epänormaalit hengitysoireet, väsymys ja päänsäryt.

Koronan sairastaneiden ryhmässä pitkiä oireita oli enemmän. 42 prosentilla tutkituista oireita oli vähintään yksi, mutta influenssan sairastaneiden ryhmässäkin 30 prosenttia kertoi kärsivänsä ainakin yhdestä oireesta.

– Vuosia influenssan kanssa työskennelleenä tämän tyyppisiä tutkimuksissa raportoituja pitkäaikaisia oireita en ole ennen koronaviruspandemiaa nähnyt raportoidun laaja-aleisesti influenssaan liitettynä. Eli tämä on mielenkiintoista uutta tietoa, sanoo HUSin infektiotautien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

Ruotsalainen muistuttaa, että kansainvälisessä vertailututkimuksessa koronapotilaiden ja influenssapotilaiden pitkittyneistä oireista mukana oli sekä lievemmin että vakavammin sairastuneita potilaita.

Eeva Ruotsalainen muistuttaa, että uusi tutkimustieto mahdollisesti pitkittyvästä influenssasta tukee entistä enemmän myös perusterveen väestön rokotuksia influenssaa vastaan. Kuva: Katriina Laine / Yle

Joka tapauksessa lisää tutkimusta tarvittaisiin pitkittyneistä oireista myös influenssan osalta.

– Nyt olisi tärkeää tehdä jatkossa vastaavanlaista vertailevaa tutkimusta, koska se tuo meille uutta tietoa influenssasta ja tukee entistä enemmän myös perusterveen väestön rokottamista influenssaa vastaan, Ruotsalainen sanoo.

Influenssa voi aiheuttaa sydäninfarktin

Se tiedetään jo nyt, mitä influenssa aiheuttaa akuutisti. Vakava influenssa voi tuoda komplikaationa muun muassa pneumokokkibakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta sekä sydänlihastulehdusta.

Ruotsalainen muistuttaa myös, että viime vuosina on saatu vahvasti lisätietoa siitä, että influenssa lisää merkittävästi akuutin sydäninfarktin ja aivoinfarktin riskiä viikon, parin kuluttua sairastetusta infektiosta.

– Se jopa kuusinkertaistaa akuutin sydäninfarktin riskin, ja erityisesti yli 65-vuotiailla influenssa lisää aivoinfarktin riskiä 3–5- kertaisesti kahden viikon aikana influenssan sairastamisen jälkeen.

Myös se on tiedossa, että erilaiset infektiot voivat laukaista esimerkiksi kroonisen väsymysoireyhtymän kaltaista oirekuvaa. Esimerkiksi siitä kärsiviä on hakeutunut jatkotutkimuksiin. Nämä oireet ovat voineet olla pitkäkestoisia, samantyyppisiä kuin koronan jälkeiset pitkittyneet oireet.

– Tarkennusta tutkimusten perusteella on hyvä saada myös siitä, miten pitkään influenssaan liitetyt pitkittyneet oireet kestävät, Ruotsalainen pohtii.

Tutkimuksessa ei selvitetty sitä, kuinka pitkään oireet ovat jatkuneet influenssan jälkeen. Myöskään oireiden vakavuutta ei ollut dokumentoitu.

– Influenssan pitkäaikaiset oireet on luultavasti ylenkatsottu aiemmin, sanoi tutkimukseen osallistunut lääkäri Max Taquet BBC:lle. (siirryt toiseen palveluun)

Juttua täsmennetty 27.11. klo 9.50 Eeva Ruotsalaisen sitaattien osalta.

Korjattu 27.11. klo 17.15: Eeva Ruotsalaisen titteli ylilääkäristä apulaisylilääkäriksi.

Oletko sinä havainnut influenssan jälkioireita? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 28.11.2021 kello 23 saakka.

Lue myös: