Yhden perheen muutto saarelle tuplasi koululaisten määrän – taksiyrittäjälle se tietää turvatumpaa elämää

Naantaliin kuuluva Velkuanmaan saari on mantereelta katsoen kahden lossin takana. Koululaisia kuljetetaan välissä olevalle Palvan saarelle. Koulukyydit ovat elinehto seudun ainoalle taksiyrittäjälle.

Koulukyydit ovat Naantalin saaristossa taksiyrittäjän elinehto
Koulukyydit ovat Naantalin saaristossa taksiyrittäjän elinehto

Riikka Rindell on joka arkiaamu taksiautonsa kanssa viimeistään seitsemältä Teersalon rannassa. Siitä alkaa matka lossin kyydissä. Lokakuun puolella vesimatka tehdään pilkkopimeässä.

Pakkasyön nostattaman merisavun takaa alkaa hahmottua vastarannan laituri valoineen. Saavutaan Palvaan, josta seuraava lossiyhteys vie Velkuanmaan saarelle. Sieltä noudetaan kuusi koululaista uuteen kyläkouluun Palvan saareen.

Pakkasyö kehitti seuraavaan aamuun merisavua. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Peuroja ja komeita saaristomaisemia

Matkan varrella kohtaa yleensä enemmän peuroja ja kauriita kuin ihmisiä. Sarvipäät vierailevat oraspelloilla ruokailemassa varsinkin aamuhämärissä. Rindell osaa varoa luontokappaleita ja ajaa siksi hyvin rauhallisesti. Lossimatkalla kuskikin saa jäähdyttää autonsa moottoria ja nauttia maisemista.

Palvan uudessa koulussa on erilaisia oppimisluokkia. Päivi Soukka esittelee koululaisille uusia tiloja. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Uusi puukoulu avattiin Palvassa heti syyslomaviikon jälkeen, joten koululaisilla on ollut alkuviikon päivinä paljon jännitettävää ja uuden oppimista. Uusi koulu rakennettiin vanhan satavuotiaan koulun paikalle.

Palvan uuden koulun liikuntasali on iso ja kaunis. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle
Palvan uudesta koulusta löytyy paljon paikallisten mestareiden teoksia. Hanna Aro-Heinilän luomus on valoisalla paikalla. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Rindell kehuu taksikyydissä kulkevia lapsia. Puhelevat mukavia, vaikka nuoriso nykyisin tahtookin keskittyä enemmän kännykkään.

Suurin osa alueen koululaisista tulee kiinteän tieyhteyden varrelta. Kauempana asuvat tulevat bussilla Teersalon rantaan, sieltä lossille ja kävellen koululle.

Velkuanmaan saaren lapset saavat taksikyydin, koska tietä ei ole valaistu, bussiliikennettä ei ole ja matkaa kertyy yli viisi kilometriä.

Elämä palasi saaristoon

Riikka Rindell noutaa Velkuanmaan saaren kuusi lasta yhdellä kertaa. Koulupäivän jälkeen pitää tehdä yleensä kaksi paluureissua, ettei tule lapsille liikaa odottelua.

Parhaimmillaan lossille pitää ajaa päivässä 12 kertaa. Ei siis ihme, että koulukyydityksissä menee koko päivä seitsemästä viiteen.

Palvan ja Velkuanmaan losseille mahtuvat nyt hyvin taksit ja muut ajopelit. Kesällä autoja oli losseilla ruuhkaksi asti. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Jokunen vuosikymmen sitten Velkuanmaan saarella ei ollut ainuttakaan kouluikäistä asukasta. Sitten lapsiperheitä alkoi muuttaa saarelle.

Houkuttimena oli varsinkin uusi Palvan ja Velkuanmaan välinen lossiyhteys, joka käynnistyi 1990-luvun alkupuolella. Se mahdollisti autolla ajon saareen. Sitä ennen piti kulkea yhteysaluksella tai omalla paatilla.

Pari vuotta sitten saarelle muuttaneessa perheessä oli kolme kouluikäistä lasta ja se kyllä lämmitti taksiyrittäjää, sillä Velkuanmaan koululaisten määrä tuplaantui kertaheitolla.

– Ainakin yhdeksäksi vuodeksi riittää kuljetettavaa, Rindell iloitsee.

Hanna Suomalainen ehtii opiskella Palvan uudessa koulussa useita kuukausia. Kevään jälkeen tie vie lukioon. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Hanna vaihtaa saaristonäkymät kaupunkivilinään

Rindellin taksin kyytiin astuu aamukierroksella hiljattain 15 vuotta täyttänyt Hanna Suomalainen. Hän on asunut koko ikänsä Velkuanmaalla.

– Lossilla voi katsella maisemia joka aamu ja Riikka on tosi kiva kuski, Suomalainen kiittelee.

Palvan yhtenäiskoulu alkaa Hannalta olla kohta finaalia vaille valmis. Hänen haaveensa on jatkaa opintoja lukiossa Helsingissä.

– Täällä on hyvä ollut opiskella, hyvillä mielin lähden täältä, sanoo Suomalainen.

Koulu on iso työllistäjä Suomessa

Lain mukaan kunta on velvollinen järjestämään koululaisille kuljetuksen, jos yhdensuuntainen matka kotoa koululle on yli viisi kilometriä, eikä yhteysvälillä ole julkista liikennettä.

Jos koulutie on erityisen vaarallinen, kuljetus pitää järjestää myös lyhyemmälle osuudelle.

Koulukuljetus pitää myös järjestää sujuvaksi, sillä päivittäinen kuljetus saa olla maksimissaan kaksi ja puoli tuntia odotuksineen.

Joka koulupäivä Suomen teillä liikkuu tuhansia takseja ja linja-autoja koululaisia kuljettamassa. Kuljetuksen piirissä on päivittäin noin 100 000 peruskoululaista ja esiopetukseen osallistuvaa lasta.

Velkuanmaan tie on kapea, mutkainen, mäkinen ja kuusten varjostama. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Suvun perinne velvoitti jatkamaan samoilla urilla

Riikka Rindellin suvulla on kyyditettäviä riittänyt. Homma alkoi vossikkakuskina Turussa sata vuotta sitten. Rindell on taksiyrittäjä neljännessä polvessa. Takavuosina on ollut linja-autojakin ajossa, mutta nyt keskitytään koulukyyteihin.

Rindell asuu reilun kymmenen kilometrin päästä Teersalon rannasta, joten työmaa on kohtalaisen lähellä. Koulutaksiyrittäjän elämä on turvattua, kun ajomäärä pysyy kutakuinkin samana joka arkipäivä ja työ tehdään pitkän sopimuksen puitteissa.

Naantalin kaupunki kilpailuttaa sopimuksen aika-ajoin, eli automaattisesti ei pesti jatku. Koulukyydityksen loppuminen olisi Riikka Rindellille kova isku.

– Ei taksia kannata pitää, jos koulukuljetuksia ei olisi. Ei yksittäisillä kyydeillä eläisi, Rindell sanoo.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 21.10. kello 23.

Lue myös: