Kasvokkain -näyttely kertoo hoitotyön ammattilaisista koskettavasti – Meeri Koutaniemi: Ilman heitä yhteiskunta romahtaa

Kemin historialliseen museoon tuotu näyttely nostaa esille hoitotyön merkityksen liikuttavilla tarinoilla.

Hoitoalan ammattilaiset Jonna Pakisjärvi, Miia Alasaarela ja Sari Soini aikovat perehtyä näyttelyyn kaikessa rauhassa, sillä jo ensimmäiset kuvat ja tekstit liikuttivat kyyneliin. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Ammattijärjestö Tehyn ja palkitun valokuvaajan Meeri Koutaniemen yhteistyönä syntynyt näyttely on saanut nimekseen "Kasvokkain – tarinoita ihmisen ja työn arvosta". Se nostaa esille hoitotyön ja varhaiskasvatuksen tekijöitä ja perää heidän työnsä arvostamista.

Näyttelyssä esittäytyy 16 hoitoalan tai varhaiskasvatuksen ammattilaista erilaisista työympäristöistä ja -tehtävistä. Kukin heistä on mukana teksteillään ja omalla olemuksellaan, jonka Meeri Koutaniemi on vanginnut valokuvaan.

Koutaniemi pitää tärkeänä tuoda näkyviin arjen sankareita, jotka pitävät työllään yhteiskuntaa pystyssä, mutta eivät saa siitä riittävää korvausta.

Silmät avaava kokemus

– Olen kiitollinen siitä, että sain olla tässä mukana. Tämä on ollut opettava matka siihen todellisuuteen, millä kontolla hoitotyö Suomessa tällä hetkellä on.

Koutaniemi nostaa esille palkkaepätasa-arvon, joka näkyy hänen mukaansa räikeästi hoitotyössä. Hänen mielestään asiaintilan ymmärtämiseksi pitää kuulla hoitajilta ja varhaiskasvatuksen tekijöiltä itseltään.

– Jos puhumme vain tilastoista, se ei kosketa meitä. Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka ovat kanssamme syntymästä kuolemaan saakka. Ilman heitä yhteiskunta romahtaa.

Ammattitaito ja vuorovaikutus korostuvat

Kasvokkain-näyttelyssä hoitajat kertovat puhuttelevien valokuvien ohessa koskettavilla teksteillään esimerkkejä työstään ja tuovat näin esille ammattitaidon ja inhimillisen vuorovaikutuksen tärkeyden potilaille, asiakkaille, heidän omaisilleen ja koko yhteiskunnalle.

Kemissä näyttelyyn tutustuneet merilappilaiset hoitoalan ammattilaiset ja ammattiosastonsa puheenjohtajat Sari Soini, Miia Alasaarela ja Jonna Pakisjärvi iloitsevat saatuaan näyttelyn Meri-Lappiin. He toivovat näyttelyn herättävän katsojat pohtimaan hoitoalan ammattilaisten merkitystä.

– Hoitajat ovat mukana ihmisten isoissa, tärkeissä hetkissä, jopa ainutkertaisissa tapahtumissa. Se on myös meille hoitajille tärkeää ja sen vuoksi tykkäämme työstämme. Sen näyttely tuo hyvin esille, Soini kiittelee.

Ihmisen työtä ihmiselle

Soini, Alasaarela ja Pakisjärvi toivovat kuvien ja tekstien muistuttavan, että hoitotyötä tekee ihminen ihmiselle.

He kuitenkin huomauttavat, että työn edellytykset eivät ole parhaat mahdolliset.

– Työolot, resurssit, arvostus, palkkaus, ne pitäisi ensimmäisenä saada kuntoon, luettelee Sari Soini.

Hoitoalan alhainen palkkataso on yksi alaa rasittava ongelma.

– Arvostuksen toivoisi näkyvän myös rahallisesti, Jonna Pakisjärvi sanoo.

Päivätyötä tekevän hoitajan bruttopalkka voi jäädä alle 2 500 euroon.

– Kyllä palkan yli 3 000 euroa pitäisi olla, niin sillä pärjäisi ja ehkä jäisi hiukan säästöönkin, Jonna Pakisjärvi sanoo.

Kuten muillakin aloilla, hankalista työajoista maksettavat vuorolisät tietysti nostavat vuorotyötä tekevien ansioita. Miia Alasaarela muistuttaa kuitenkin, että hoitohenkilöstöä on töissä joka päivä ja joka yö, eikä esimerkiksi joulunpyhistä saa suurempaa korvausta kuin mistä tahansa sunnuntai- tai pyhäpäivästä.

Työtä on paljon, hoitajia liian vähän

Resurssien vähyys ja sen aiheuttama aikapula työssä on iso ongelma. Sari Soini sanoo, että joka puolella Suomea on hoitajapula.

Esimerkiksi kotihoidossa ikäihmisen hoidon laskennallinen aika voi olla varttitunti tai puoli tuntia, mutta todellisuudessa aikaa saattaakin olla vain viisi minuuttia.

– Ei siinä pysty antamaan kaikkea tarvittavaa hoitoa eikä sitä sosiaalista kontaktia, joka on asiakkaalle ehkä päivän ainoa, Soini murehtii.

Resurssipula näkyy myös muualla, myös Soinin omalla erikoisalalla psykiatriassa.

– Asiakasmäärät nousevat ja esimerkiksi nuorten pahoinvointi lisääntyy, mutta aikoja ei pystytä antamaan aiempaan tapaan.

Meeri Koutaniemi kertoo näyttelyn rakentamisen opettaneen hänelle paljon hoitotyön todellisuudesta. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Myös Miia Alasaarela on huolissaan henkilöstön vähyydestä ja työn paljoudesta.

– Eettinen kuorma on jokaisella jo raskas. Resursseja pitäisi saada lisää, että työlle olisi riittävästi aikaa ja työnsä saisi tehdä niin hyvin kuin osaa, hän sanoo.

Arvostus ja tärkeys ei näy palkassa

Näyttelyn tekstit huomauttavat myös, että hoitoalaa tai hoitajaa ei tule pitää kulueränä, sillä se paljolti mahdollistaa yhteiskunnan toiminnan ja tuotannon pyörimisen.

Eräässä näyttelyn tekstissä hoitaja toteaakin: "Minä kuntoutan ihmisiä takaisin arkeen, takaisin oman perheen luo, takaisin osaksi yhteiskuntaa ja takaisin työelämään."

Jonna Pakisjärvi muistuttaa samasta asiasta.

– Yhteiskunta ei pyöri ilman hoitotyötä, ei sitä teollisuuden ns. tuottavaa työtäkään pystytä tekemään, jos ei sairaan- ja terveydenhoito pelaa.

Nenäliinoja tarjolla silmien kuivaamiseen

Kasvokkain -näyttely on ollut ensimmäisenä esillä Helsingissä, mutta nyt sen kiertävä versio kulkee eri puolilla maata. Tällä viikolla valokuvat ja tekstit ripustettiin Kemin historialliseen museoon. Näyttely on Kemissä joulukuun alkupäiviin asti.

Vs. museonjohtaja Tanja Kavasvuo pani merkille näyttelyä ripustaessaan, että niin kuvat kuin tekstit ovat hyvin puhuttelevia ja koskettavia.

– Tarinoihin ei pysty tutustumaan liikuttumatta. Laitamme kyllä aulaan nenäliinapaketin, jotta kävijät voivat kuivata silmänsä, Kavasvuo lupaa.

Jutussa haastattelut hoitoalan ammattilaiset toimivat erilaisissa tehtävissä Meri-Lapin alueella ja kukin on ammattiosastonsa puheenjohtaja.

Sari Soini on psykoterapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja ja hän työskentelee tällä hetkellä Torniossa aikuispsykiatrian poliklinikalla.

Miia Alasaarela on työssä Mehiläinen Länsi-Pohjassa vuodeosastolla ja auttaa muun muassa syöpäsairaita ja munuaispotilaita.

Kotisairaanhoitaja Jonna Pakisjärvi tekee työtä Keminmaan kotihoidossa sekä muistihoitajana. Hänen asiakaskuntaansa kuuluu niin pieniä lapsia kuin saattohoidossa olevia vanhuksia.

Aiheesta lisää aamu-tv:n haastattelussa Yle Areenassa. Meeri Koutaniemi ja Tehyn puheenjohtaja Milla Rytkönen olivat haastateltavana alkukesällä, kun ensimmäinen näyttely avautui.

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.