15 ulkomaalaista nuorta saapui pikkulukioihin Suomeen pelastaakseen ne – ainakin yksi lukioista on toistaiseksi turvassa

Maaseudun pieniä lukioita yritetään pelastaa tuomalla opiskelijoita ulkomailta. Samalla halutaan puuttua kasvavaan työvoimapulaan. Tapasimme kaksi uzbekistanista muuttanutta nuorukaista.

Uzbekistanilaiset nuoret tykästyivät pieneen suomalaislukioon: “Täällä on enemmän vapaa-aikaa”
Uzbekistanilaiset nuoret tykästyivät pieneen suomalaislukioon: “Täällä on enemmän vapaa-aikaa”

Miltä kuulostaisi opiskella puoli vuotta vierasta kieltä ja muuttaa sen jälkeen uuteen maahan opiskelemaan tuolla kielellä?

16- ja 15-vuotiaat Elyorbek Rayimov jaJavohir Zokirov muuttivat kuukausi sitten Suomeen Uzbekistanista. He opiskelevat parhaillaan Etelä-Karjalassa, Rautjärven lukiossa. Opintosuunnitelma on sama kuin paikallisilla nuorilla ja oppitunnit ovat suomeksi.

– Suomen kielen opiskelu on meille helpompaa kuin englannin. Opiskelimme suomea puoli vuotta ja englantia kolme vuotta, mutta osaamme paremmin suomea kuin englantia, Rayimov kertoo.

Nuoret eivät ole päätyneet opiskelemaan pieneen maalaislukioon sattumalta. He ovat osa suunnitelmaa, jolla yritetään pelastaa lakkauttamisuhan alla olevat pienet suomalaislukiot.

Javohir Zokirov (vas.) ja Elyorbek Rayimov opiskelevat suomen kieltä muiden lukio-opintojen ohessa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

15 nuorta

Toisen asteen opiskelijoiden määrän ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa merkittävästi Suomessa. Esimerkiksi Rautjärven lukiossa aloitti viime vuonna kolme uutta opiskelijaa. Historian pienin aloitusmäärä säikäytti kuntapäättäjät.

Lukio halutaan ehdottomasti säilyttää Rautjärvellä, mutta jokaisella luokalla pitäisi olla vähintään kymmenen oppilasta, jotta lukion toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Lukion tulevaisuus on lähivuosina vaakalaudalla, jos lisää opiskelijoita ei saada.

Tänä vuonna tavoite täyttyi nipinnapin, sillä aloittajia oli yhteensä 11. Ilman kahta uzbekkinuorta se ei olisi onnistunut.

Finest Future -konsulttiyritys haluaa pelastaa pienet lukiot tuomalla opiskelijoita ulkomailta.

– Oppilasmäärät ovat puolittuneet vuosien aikana, meillä jää 20 000 opiskelupaikkaa lukioissa vuosittain täyttämättä. On huonoa resurssien käyttöä, kun sinne on kuitenkin varattu seinät ja opettajat. Pyöritämme koulujärjestelmää käytännössä puolella teholla, sanoo Angry Birds -pelin markkinoijanakin tunnettu Peter Vesterbacka.

Samaan aikaan, kun lukioiden opiskelijamäärät vähenevät, Suomea piinaa työvoimapula. Tuomalla ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen halutaan helpottaa samalla myös työntekijäpulaa, sillä opiskelijoiden toivotaan jäävän asumaan Suomeen pysyvästi.

Yrittäjä Peter Vesterbacka vertaa käyttää tyhjäkäynnilä toimivista lukioista puhuessaan vertauksena tehdasta: "Jos minulla on kännykkätehdas ja voin valmistaa samalla hinnalla sata kännykkää, mitä nyt teen vain 50, sehän on aivan loistava diili". Kuva: Annu Passoja / Yle

Vesterbackan mukaan Suomessa myös herättiin siihen, että jos suomalaisiin yliopistoihin halutaan saada kansainvälisiä opiskelijoita, heidät pitää tavoittaa paljon nykyistä aikaisemmin.

– Menetämme paljon potentiaalisia nuoria, koska esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa nuoret muuttavat opiskelemaan ulkomaille jo paljon aikaisemmin kuin vasta korkeakouluiässä, Vesterbacka sanoo.

Yritys toi ensimmäiset lukiolaiset Suomeen tänä vuonna. Yhteensä heitä saatiin Suomeen 15: seitsemän vietnamilaista ja kahdeksan uzbekkia.

Yrityksellä on kuluvan lukuvuoden osalta sopimus seitsemän kunnan kanssa. Etelä-Karjalan lisäksi aasialaisia opiskelijoita otettiin esimerkiksi Rantasalmelle ja Mänttä-Vilppulaan. Sen sijaan esimerkiksi Virolahden kunta perui suunnitelmat ottaa nuoria vastaan.

Ensi vuonnayritys tuo Suomeen noin sata nuorta.

Tukihenkilö auttaa arkisissa asioissa

Lukio-opiskelu on Rautjärvelle muuttaneille uzbekistanilaisnuorilleilmaista, minkä lisäksi he saavat asua kunnan vuokrakaksiossa. Samassa kerrostalossa asuu muitakin lukion opiskelijoita.

Muun elämisen, kuten ruokailut ja harrastukset, he maksavat itse. Vapaa-ajalla Elyorbek Rayimov pelaa shakkia ja Javohir Zokirov käy kuntosalilla. He haluaisivat tehdä töitä saadaakseen lisää taskurahaa. Heidän mukaansa arki on lähtenyt hyvin käyntiin.

Nuorille etsittiin aiemmin isäntäperheitä, mutta niitä ei löytynyt. Sen sijaan tukihenkilönä toimii Simpeleen koulun koulunkäynninohjaaja Mirva Kajova-Pukkinen.

– Vapaa-ajalla autan arjen asioissa. Ensimmäisinä päivinä harjoiteltiin kaupassa käyntiä ja terveysasioiden hoitoa, kuten lääkärissä käyntiä hammassäryn vuoksi, Kajova-Pukkinen selittää.

Mirva Kajova-Pukkinen (keskellä) opastaa Javohir Zokirovia (vas.) ja Elyorbek Rayimovia kaikissa mahdollisissa käytännön pulmissa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Nuoret tykästyivät heti uuteen paikkakuntaan ja lukioon.

– Suomalainen koulutus on erilaista kuin Uzbekistanissa. Täällä on enemmän vapaa-aikaa ja kaikki ovat iloisia, Elyorbek Rayimov pohtii.

Myös Javohir Zokirovin mielestä luokkakaverit ovat mukavia.

– Olen iloinen, että saan opiskella täällä, koska opiskelu on täällä laadukkaampaa kuin Uzbekistanissa.

Suomessa asuminen ei pelota poikia, koska he ovat kuulleet, että Suomi on todella turvallinen maa.

Jatkoa toivotaan

Rautjärven lukion rehtorin Janne Hirvonen on seurannut tyytyväisenä tulokkaiden alkutaivalta.

– Heidät on otettu todella hyvin vastaan. Omat luokkakaverit ovat pitäneet hyvää huolta heistä eikä ole tullut mitään ennalta arvaamatonta vastaan.

Pilottikokeilu on alkanut kunnassa niin hyvin, että Rautjärvellä halutaan jatkaa sitä ensi vuonnakin.

Uzbekkinuorten iloisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus yllätti Rautjärven lukion rehtorin Janne Hirvosen positiivisesti. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Uzbekistanilaisnuorukaisten jatkosuunnitelmat lukion jälkeen ovat jo selvillä. Elyorbek haluaa suomalaiseen yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa tai taloustiedettä.

Javohir taas aikoo suorittaa lukion kahdessa vuodessa, minkä jälkeen hän haaveilee opiskelusta suomalaisessa tai kansainvälisessä yliopistossa, esimerkiksi Isossa-Britanniassa tai Amerikassa.

– Tiedän, että se on vaikeaa, mutta yritän. Haluan opiskelemaan markkinointia tai liiketoimintaa.

Lisää aiheesta: