Mistä aluevaltuutetut oikein päättävät? Kysyimme sotepomolta 5 kysymystä aluevaaleista

Aluevaltuustot ovat jatkossa keskeisessä asemassa sosiaali- ja terveyspalveluita linjattaessa. Valtuustot päättävät muun muassa hyvinvointialueen valtiolta saaman rahoituksen käytöstä.

Ylä-Savon sote-kuntayhtymän toimitusjohtajan Leila Pekkasen mukaan aluevaltuutetuilla pitää olla kykyä ennakoida ja arvioida tulevaisuutta. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Hyvinvointialueiden aluevaltuustot valitaan ensi tammikuussa. Valtuuston koko riippuu alueen asukasluvusta. Valtuustoihin valitaan 59–89 päättäjää.

Uudet aluevaltuustot aloittavat maaliskuussa 2022. Mutta mistä aluevaltuutetut päättävät?

Kysyimme tähän ja neljään muuhun keskeiseen kysymykseen kommentteja Pohjois-Savon hyvinvointialueen väliaikaisen valmisteluelimen johtoryhmän puheenjohtaja Leila Pekkaselta. Hän työskentelee tällä hetkellä Ylä-Savon sote-kuntayhtymän toimitusjohtajana.

1. Mistä hyvinvointialueiden aluevaltuutetut päättävät?

Uuden aluevaltuuston rooli muotoutuu vuosien saatossa. Tehtävä tulee olemaan hyvin vaativa, koska olemme historiallisen uudistuksen edessä. Tässä haetaan myös poliittisen päätöksenteon roolia.

Kun aluevaltuustot aloittavat maaliskuussa niin on vain 10 kuukautta aikaa varsinaisen toiminnan käynnistymiseen ja sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille.

Valtuutetut päättävät budjetista ja muun muassa siitä, millaiset sotepalvelut tulevissa sotekeskuksissa on.

2. Mikä mahdollisuus yksittäisellä valtuutetulla on vaikuttaa alueensa sosiaali- ja terveyspalveluihin, mikä tässä muuttuu?

Valtuutettujen rooli on erilainen verrattuna esimerkiksi nykyisiin kuntayhtymien päättäjiin. Valtuutetut valitaan suoraan vaalilla. Valtuutetut edustavat hyvinvointialuetta ja silloin heidän täytyy pystyä päättämään asioita koko alueen näkökulmasta.

Aiemmin esimerkiksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustopaikat on jaettu puolueiden vaalituloksen mukaan. Valtuutettu on pitänyt vahvasti oman kuntansa puolia. Nyt on katsottava laajemmin, että sotepalvelut pyörivät hyvin ja apua saa tarvittaessa ympäri maakuntaa.

Alussa on varmasti roolin hakemista, mutta kyllä yksittäisellä valtuutetulla on vaikutusta. Erittäin tärkeää on myöskin osallisuuden lisääminen, joka ei välttämättä tule suoraan valtuutetun roolista vaan miten kuntalaiset ja asiakkaat pystyvät vaikuttamaan päätöksentekoon.

3. Kuinka aluevaltuusto päättää esimerkiksi tulevaisuuden terveyskeskuspalveluista?

Valtuuston yksi tärkeimpiä, vaativampia ja puhuttavampia asioita on varmasti palveluverkosta päättäminen.

Valtuutetut päättävät millaisia tulevaisuuden sotekeskukset ovat ja miten laaja terveyskeskusverkosto on. Valtuutettujen käsissä on se, miten moneen keskukseen hyvinvointialueen rahat jatkossa riittävät.

Sotekeskusverkostosta päättäminen on vaativaa ja tarvitsee valmistelua sekä laajaa keskustelua. Myös talous asettaa haasteita palveluverkolle, sillä esimerkiksi Pohjois-Savossa hyvinvointialueen rahoitus vähenee jatkossa.

Siirtymätasauksen jälkeen vuonna 2027 rahoitusta saadaaan vuodessa noin 10 miljoonaa euroa alkutasoa vähemmän. Rahoitus pienenee siis noin yhdellä prosenttiyksiköllä.

4. Miten hankalia ja vaikeita päätöksiä aluevaltuutettu joutuu tekemään?

Jokaisella valtuutetulla pitää olla kykyä ennakoida ja arvioida tulevaisuutta. Valtuutettu voi edistää muutosta ja uudistusta. Kaikille on varmaan selvää, että nykyisellä rakenteella ja malleilla emme selviä.

Uudistus on väistämätön ja sen takia myös valtuutetuilla on tärkeä rooli olla esimerkin ja suunnannäyttäjä mihin hyvinvointialuetta viedään.

Valtuutetuilla on varmasti iso työ kouluttautua tähän uuteen tehtävään. Valtuutetut saavat perehdytystä ennen kuin aluevaltuusto aloittaa toimintansa.

Valtuutettuja perehdytetään käyttöön tuleviin sähköisiin järjestelmiin ja välineisiin. Luottamushenkilöiden koulutus jatkuu myös toiminnan käynnistymisen jälkeen.

Valtuutetulla pitää olla taloudellista ajattelua, kykyä arvioida koko toimialan tulevaisuutta ja arvioida hyvinvoinnin tekijöitä.

Valtio seuraa hyvinvointialueita pitkin vuotta ja raportointi on hyvin tiheää, tavoitteita seurataan koko ajan. Aluevaltuuston on oltava ajan tasalla ja seurattava, miten toiminta edistyy ja muutokset etenevät.

Aluevaltuustot linjaavat esimerkiksi millaiset sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnissa on jatkossa tarjolla. Videolta selviää, miten isoista summista valtuustot päättävät Itä-Suomessa.

5. Miten aluevaltuusto voi edistää sitä, että omaan kotikuntaan investoidaan uusi terveysasema?

Valtio ohjaa investointeja ja perustelut pitää olla hyvät, jos investointeja aiotaan saada niitä läpi. Investointien käsittely tulee olemaan hyvinvointialueella hieman erilainen kuin tällä hetkellä.

Investointiohjelmat laaditaan alueittain, mutta investointeja on tarkasteltava myös yhteistyöalueen näkökulmasta. Siihen liittyy oleellisesti millainen palveluverkko kullakin hyvinvointialueella on ja minkälaista yhteistyötä tehdään toisten hyvinvointialueiden kanssa.

Investointikyky riippuu siitä, miten annetusta rahapotista pystytään keräämään investointivarausta. Pohjois-Savossa olemme valmiiksi aika velkaantuneita.

Meillä on ollut isoja investointeja ja hyvinvointialueelle siirtyvät sairaanhoitopiirin varat ja velat.

Vuoden 2020 lopussa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirillä oli omaisuutta yhteensä 517 miljoonaa euroa. Siitä omia varoja oli noin 92 miljoonaa ja 425 miljoonaa oli velkoja ja pakollisia varauksia.

Pohjois-Savossa on ollut iso investointikuorma ja sen rahoittaminen vie jo osan hyvinvointialueen rahoituksesta.

Investointikyky ei ole siten meillä kovin iso ja varmasti kaikkia ratkaisuja mietitään hyvin tarkkaan.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö investointeja tehtäisi. Niitä täytyy tehdä ja tilojen pitää olla ajanmukaiset ja palvella toimintaa. Isot investoinnit tarvitsevat hyvin tarkkaa harkintaa jatkossa.

Lue lisää: