Kiina pyrkii myös elokuvan suurvallaksi – isänmaallinen sotaelokuva pesee lipputuloissa uudet Bondit ja Marvelit mennen tullen

Korean sotaan sijoittuva elokuva The Battle at Lake Changjin on tienannut tuottajilleen yli 633 miljoonaa dollaria kahdessa viikossa. Leffa on tähän mennessä Kiinan elokuvateollisuuden suuri taloudellinen voitto.

The Battle at Lake Changjin -elokuva näkyy kiinalaisessa katukuvassa. Kuva: 2021 VCG / Getty images

Koronan kurittaman elokuvateollisuuden kassakoneet laulavat Kiinassa, kertoo BBC. (siirryt toiseen palveluun) Syyskuun lopulla ensi-iltansa saaneen sotaelokuvan katsojamäärät nousivat jo muutamassa viikossa niin korkeiksi, että elokuva ohitti kassavirrallaan sekä uuden Bondin No Time to Die että Marvelin Shang-Chi-leffan.

Kiinalaiselokuva on tienannut yli 633 miljoonaa dollaria, kun taas uusin Marvel-elokuva on kilisyttänyt kassaa 402 miljoonan dollarin verran.

The Battle at Lake Changjin -elokuva sijoittuu 1950-luvulla käytyyn Korean sotaan ja taisteluun, jossa kiinalaissotilaat kukistivat amerikkalaisjoukot vastoin kaikkia odotuksia. Kiinalaisilla oli vastapuolta heikompi aseistus, ja sääolot olivat hyytävät.

Washington Post -lehti kuvaa (siirryt toiseen palveluun), kuinka elokuvan amerikkalaissotilaat herkuttelevat grillikanalla, kun taas kiinalaiset vapaaehtoiset järsivät jäätyneitä perunoita.

Siivoojat desinfioivat elokuvateatteria koronaviruksen torjumiseksi Pohjois-Kiinan Zunhuassa kesällä 2020. Kuva: /All Over Press

Elokuva paikkaa kiinalaisen elokuvateollisuuden valtavia koronatappioita. BBC:n mukaan leffa on myös osoitus siitä, että kiinalaiset elokuvantekijät ovat löytäneet reseptin, jolla keitetään koko kansaan uppoava propagandaelokuva.

Elokuvan katsominen on miltei kansalaisvelvollisuus

Kiinassa on BBC:n mukaan meneillään kansallismielisten elokuvien buumi. Nyt ensi-iltaan tullut sotaelokuva on osa kansaa villinneiden propagandaelokuvien jatkumoa. Selitystä ilmiölle on etsitty muun muassa Kiinan ja Yhdysvaltojen kiristyneistä suhteista.

– Elokuvaa jopa markkinoidaan tällä valtapolitiikalla, ei ehkä aivan suoraan, mutta niin, että se käy kyllä ilmi, sanoo BBC:n haastattelema politiikantutkija Stanley Rosen Etelä-Kalifornian yliopistosta.

Elokuvan ensi-ilta osui menestyksen kannalta oivaan kohtaan. Kiinan kansallispäivää vietettiin lokakuun ensimmäisenä päivänä. Siitä alkoi kiinalaisten syksyn lomakausi. Myös Kiinan kommunistisen puolueen 100-vuotisjuhlallisuudet ovat nostattaneet kansallishenkeä ja sitä myöten lisänneet kiinnostusta isänmaallishenkistä elokuvaa kohtaan.

Tsui Hark on yksi The Battle at Lake Changjin -elokuvan ohjaajista. Hän aloitti elokuvauransa 1970-luvun lopulla uuden aallon Honkong-elokuvien parissa. Kuva: AOP

Moni kiinalainen tuntuu kokevan, että Changjin-järven taistelusta kertovan elokuvan katsominen on kansalaisvelvollisuus. Stanley Rosen kertoo BBC:lle, että Kiinan kommunistisen puolueen jäsenille on järjestetty yhteisiä katselutilaisuuksia. Jo siitä kertyy kymmeniä miljoonia katsojia, sillä 95 miljoonalla Kiinan kansalaisella on puolueen jäsenkirja.

Viihteen ja politiikan liitto on totta myös Kiinan ulkopuolella

Populaarikulttuurin ja politiikan liitto vaikuttaa olevan Kiinassa tiivis, muistuttavat Turun yliopiston tutkijat Jukka Aukia ja Marko Phil Vieraskynä-kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun).

Korean sotaan liittyviä elokuvia on tekeillä useita. Sotaelokuvien odotetaan muistuttavan paikallista yleisöä Kiinan ansioista fasismin ja ulkovaltojen aggression torjunnassa.

Toisaalta tutkijat muistuttavat, etteivät Hollywoodin sota- ja toimintaelokuvat ole nekään vapaita valtasuhdeasetelmista. Elokuvien “hyvikset ja pahikset” ovat tarkoin mietittyjä ja usein osoittelevia.

Myös Hollywoodin elokuvantekijät ovat käsitelleet Korean sotaa. Kuva on Denis Sandersin ohjaamasta elokuvasta War Hunt vuodelta 1962. Kuva: Courtesy Everett Collection/All Over Press

Fakta ja fiktio tuntuvat menevän iloisesti sekaisin myös länsimaisten katsojien silmissä. Aukia ja Phil mainitsevat esimerkkinä brittisarja The Crownin. Katsojat ovat usein mieltäneet sarjan tapahtumat suoraksi historiankirjoitukseksi Britannian hovista, vaikka sarjan tekijät ovat ottaneet taiteellisia vapauksia.

Pelkkiä ylistäviä arvioita kiinalaismediassa

The Battle at Lake Changjin -elokuvan budjetin on kerrottu olleen 200 miljoonaa dollaria eli noin 170 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi kaikkien aikojen kalleimman Bond-leffan No Time to Die tekeminen maksoi runsaat 220 miljoonaa euroa.

Menestyselokuvaa tekemään palkattiin peräti kolme ohjaajaa. Yksi heistä vastasi joukkokohtauksista ja räjähdyksistä, toinen erikoistehosteista ja taistelutekniikoista ja kolmas keskittyi tunteellisiin kohtauksiin roolihahmojen välillä. Kaikki kolme ohjaajaa, Tsui Hark, Chen Kaige ja Dante Lam, ovat kansainvälisestikin tunnettuja ja arvostettuja tekijöitä.

Ohjaaja Dante Lam vastaa The Battle at Lake Changjin -elokuvan toimintakohtauksista. Kuva: STELLA Pictures / ddp

Changjin-järven taistelu onkin saanut Kiinassa ainoastaan ylistäviä arvosteluja. Tosin kielteisen arvostelun julkaisijaa tai kriittistä kommentoijaa saattaa odottaa karu kohtalo. Washington Postin mukaan (siirryt toiseen palveluun) somevaikuttajia on pidätetty. He ovat muun muassa arvostelleet elokuvan antamaa kuvaa kiinalaisista sotilaista. Kommenttien on katsottu loukkaavan kansallisten marttyyrien mainetta ja kunniaa.

Kiina haluaa yhä Hollywood-elokuvia teattereihin

The Battle at Lake Changjin -elokuva on saanut kerätä katsojamassaa kiinalaisissa elokuvateattereissa lähestulkoon yksin. Muita suuria paikallisia tuotantoja ei pyöritetä valkokankailla tällä hetkellä, eivätkä länsimaiset hittileffat ole vielä saaneet ensi-iltaansa Kiinassa. Tuore Bond-elokuva tulee kiinalaisteattereihin vasta lokakuun lopulla.

Kiina sääntelee maassa näytettävien länsimaisten elokuvien määrää. Vuosittain maassa näytetään kaikkiaan vain 34 ulkomaista elokuvaa.

Dante Lamin ohjaama Operation Red Sea oli tuottoisin aasialainen elokuva vuonna 2019. Kuva: /All Over Press

Silti valtavat markkinat houkuttavat länsimaisia toimijoita. Viime vuonna julkaistun raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) halu Kiinan markkinoille on niin kova, että elokuvantekijät ovat jopa sensuroineet omia teoksiaan miellyttääkseen Kiinan vaatimuksia.

Vaikka Kiina näyttääkin tähtäävän ykköseksi maailman elokuvamarkkinoilla, sen tuotantokoneisto ja Hollywood tarvitsevat toisiaan.

– Kiina tarvitsee Hollywoodin kassamagneetteja saadakseen suurten kaupunkien Imax ja 3D -salit täyteen ja pitääkseen lipunmyynnin pyörimässä. Mutta, kun kiinalaiselokuvien budjetit kohoavat, Hollywoodin merkitys maassa pienenee, tutkija Stanley Rosen sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 21.10. klo 23:een asti.

Juttua korjattu 20.10. ko 19.28: Jutussa luki, että Marvelin elokuva olisi tienannut 402 dollaria. Oikea summa on 402 miljoonaa dollaria.