Yhden pienen toiveen toteuttamalla voit pelastaa ihmishengen – vuoden ensihoitajaksi valittu Anu Venesoja on nähnyt ensihoidon karmeatkin puolet

Potilailta toivotaan "pitkää pinnaa", kun ensihoitajat kyselevät kysymyksiä, joilla koitetaan saada potilaan tilasta enemmän tietoa. Yhä pitempään kotona asuvat ikäihmiset näkyvät myös ensihoitajien työssa.

Anu Venesoja nauttii vapaapäivänään imatralaisesta luonnosta. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Ensihoitajan tavallinen työvuoro alkaa aamulla, jolloin vaihdetaan vuoroja edellisen yövuoron kanssa. Seuraavana on ambulanssin aamutarkastus ja aamupalaveri, jos sille on aikaa. Muussa tapauksessa lähdetään keikalle.

– Jos keikkaa ei ole, opiskelemme omaehtoisesti lisää asioita, kertaamme ohjeita ja niin edelleen. Keikkaa kuitenkin on nykyään aika paljon.

Näin kertoo vuoden 2021 ensihoitajaksi valittu imatralainen Anu Venesoja. Valinta tehtiin Ensihoitopäivill (siirryt toiseen palveluun)ä syyskuussa.

Palkittu Anu Venesoja työskentelee ensihoitajana Imatralla. Kuva: Anu Venesojan kotialbumi

Venesoja toimii ensihoitajana Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Eksotessa ja on tekemässä väitöskirjaa ensihoidon potilasturvallisuudesta.

– Kuukausi sitten saatu tunnustus tuntui aika hienolta, vaikka sain kuulla siitä jo heinäkuussa, paljastaa Venesoja.

Uhkailua ja pahoinpitelyjä

Ensihoitajat kohtaavat työssään paljon yllättäviä tilanteita ja koko ihmiselämän kirjon. Kuitenkin tavallisin on hälytys iäkkään ihmisen luokse.

– Tyypillisin on rintakipupotilas tai yleistilan lasku iäkkäämmällä henkilöllä. Huomaa selvästi, että ihmisiä hoidetaan yhä enemmän kotona, ja meillekin tulee tilanteita, ettei apua soittanut enää pärjää kotona, kertoo Anu Venesoja.

Myös väkivalta on todellisuutta.

– Päihteiden käyttö näkyy negatiivisena käytöksenä. Olemme kohdanneet uhkailua ja vaaratilanteita. On jouduttu ihan pahoinpitelyn uhreiksi. Ikinä ei tiedä mihin ollaan menossa, Venesoja sanoo.

Anu Venesojan tapasi Ville Toijonen.

Kaupungeissa ensihoitajalla on Venesojan mukaan työtä enemmän kuin harvaan asutuilla alueilla. Kaupungeissa työn kuormittavuus voi rasittaa ensihoitajia. Toinen puoli jaksamisessa on henkinen puoli.

– Meillä voi olla vastassa kuollut lapsi tai tosi vakavasti loukkaantunut potilas, joka ei fyysisesti enää edes näytä ihmiseltä. Ne jäävät välillä mieliin.

Kun ihminen joutuu soittamaan ambulanssin ja kohtaamaan ensihoitajat, on Anu Venesojalla yksi pieni, mutta selvä pyyntö.

– Olkaa meille ystävällisiä.

Apua kaipaava ja hänen läheisensä toivoisivat usein nopeata toimintaa ja pikaisia ratkaisuja. Aina niitä ei voida tehdä, mikä voi avun tarvitsijaa hermostuttaa. Kuitenkin yhteistyöllä päästään asiassa eteen päin.

– Varautukaa, että teiltä kysytään paljon asioita. Varautukaa vastaamaan niihin. Ja kysykää, jos joku asia mietityttää, sillä meidän tehtävämme on myös vastata teidän kysymyksiinne.

Olkaa meille ystävällisiä.

ensihoitaja Anu Venesoja

Erilaisilla kysymyksillä ensihoitajat selvittävät potilaan tilaa. Joskus potilasta pyydetään tekemään "temppuja", jotka voivat tuntua typeriltä. Niillä on kuitenkin tärkeä merkitys, kun arvioidaan muun muassa aivoinfarktia.

– Saatetaan pyytää laittamaan silmät kiinni ja laittamaan etusormia vuorotellen nenään, Venesoja antaa esimerkin.

Kiikarissa tohtorintutkinto

Vuonna 1996 lähihoitajan opiskelun aloittanut Anu Venesoja on suorittanut myös ensihoitajan amk-tutkinnon ja ylemmän amk-kurssin ensihoidon kehittämisestä ja johtamisesta.

Tulevaisuudessa Venesoja haluaisi olla edelleen ensihoitotyössä, mutta tehdä isomman osan tutkimus-, kehitys- ja laadunvalvontatyötä.

Anu Venesoja haluaa jatkuvasti kouluttaa itseään. Kuva: Anu Venesojan kotialbumi

Nyt Anu Venesosalla on menossa väitöskirjan teko. Aiheena on potilasturvallisuuskulttuuri ensihoidossa.

– Se on monisyinen ilmiö. Ei vain teknisiä toimenpiteitä, laitteita tai lääkitystä, vaan moni muukin asia vaikuttaa, kuten työntekijän hyvinvointi ja tiimityö kentällä, kertoo Vuoden ensihoitajaksi valittu Anu Venesoja.