Särkylääkkeillä voi myrkyttää itsensä, ja nyt nuorten tapaukset vaikuttaisivat lisääntyvän – ammattilaiset vaativat psykiatrialle lisää rahaa

Nuorten parasetamolimyrkytykset ovat herättäneet huolta terveydenhuollon asiantuntijoiden keskuudessa. Myrkytysten kasvun syyn arvellaan olevan sosiaalinen media.

Apteekista esimerkiksi Panadol- tai Paratabs-nimellä löytyvien valmisteiden enimmäisannos aikuiselle on 1 000 milligrammaa kolme kertaa päivässä. Kuva: Mikko Koski / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Viime aikoina sosiaalisessa mediassa on kannettu huolta nuorten parasetamolimyrkytyksistä. Mikä mahtaakaan olla tilanne? Toimittaja Janne Tolonen tiivistää aiheen.

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat huomanneet, että yleisestä särkylääkkeestä, parasetamolista, aiheutuvat myrkytystilat vaikuttavat olevan yleistymässä erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Tilanteeseen on havahtunut muun muassa Sakris Kupila, joka työskentelee aikuisten akuuttipsykiatriassa ja hoitaa yli 18-vuotiaita. Hän valmistuu pian lääkäriksi, ja kertoo huomanneensa kesän aikana huolestuttavan asian: moni potilas oli ottanut yliannostuksen parasetamolia.

Lokakuussa hän näki Twitteristä, että joku muukin oli huomannut asian. Twiitin kirjoitti nuorisolääkäri Miila Halonen-Saari.

Twiitissään hän kysyy, ovatko muut alan ammattilaiset huomanneet parasetamolimyrkytysten kasvaneen, ja kertoo epäilevänsä, että tietoa myrkytyksestä jaetaan sosiaalisessa mediassa.

Vaikka sosiaalisessa mediassa asiasta on kannettu huolta, Kupila ei halua nimetä myrkytyksiä ilmiöksi tai trendiksi. Hänestä se on pikemminkin heijastus nuorten hyvinvoinnista, joka on koronan takia kärsinyt.

– Tässä on kyse ihan vain ihmisten pahoinvoinnista. Se on tiedossa, että nuoret eivät välttämättä saa mielenterveyden ongelmiin tarpeeksi apua.

Helsingin Meilahden tornisairaalan päivystyksen osastonylilääkäri Jani Mononen kertoo näkevänsä työssään parasetamolimyrkytyksiä useita kertoja viikossa.

– Parasetamolimyrkytykset ovat meidän arkea sekä nuorten että jo aikuistenkin osalta. Useampana päivänä viikosta potilaalla epäillään parasetamoli-intoksikaatiota.

Monosenkin mielestä parasetamolimyrkytysten määrä on kasvussa. Hän arvelee, että syy myrkytysten kasvuun on tiedonkulku etenkin verkossa.

– Globaalissa maailmassa tällaisia trendejä voi syntyä. Parasetamolimyrkytykset ovat olleet muualla Euroopassa tavallisempia jo pitkään. Sillä voi olla vaikutusta Suomeen, että ihmiset ovat löytäneet tietoa ja kuulleet tällaisesta asiasta, Mononen toteaa.

Koko Suomen tasolla ilmiö ei vaikuta yleistyneen. Esimerkiksi Oulun nuorisopsykiatrian poliklinikan osastopäällikkö Juha T. Karvonen taas ei ole huomannut työssään myrkytysten yleistymistä. Hän kertoo, että parasetamoli-intoksikaatioita näkyy klinikalla aika ajoin.

– Kaikki eivät kuitenkaan joudu sairaalaan, sillä pienempinä määrinä yliannostuksen oireet voivat mennä ohi.

Karvonen kertoo, että parasetamolin yliannostukseen vaadittava lääkemäärä on yllättävän pieni. Apteekista esimerkiksi Panadol- tai Paratabs-nimellä löytyvien valmisteiden enimmäisannos aikuiselle on 1 000 milligrammaa kolme kertaa päivässä.

Parasetamolin yliannostus aiheuttaa jo alle vuorokauden sisällä maksan toiminnan häiriöitä ja pahimmillaan kuoleman.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan myrkytykset, esimerkiksi parasetamolimyrkytys,ovat 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä toisiksi suurin tapaturmaisten kuolemien syy. Vuosittain sadat alle 25-vuotiaat joutuvat sairaalaan erilaisten myrkytysten takia.

"Näemme vain ne nuoret, jotka päätyvät avun piiriin"

Kupila ja Karvonen ovat yhtä mieltä siitä, että nuorten hyvinvointiin ei ole panostettu tarpeeksi ja asian täytyy muuttua ennemmin tai myöhemmin.

– Me näemme vain ne nuoret, jotka päätyvät avun piiriin. Hirveän usein pahoinvointi jää huomaamatta, koska se ei näy ulospäin, Kupila sanoo.

– Panostusta tarvitaan muutenkin kuin juhlapuheissa. Nykyisillä resursseilla ei pystytä tekemään enempää. Jos sanomme, että olisi hyvä tehdä jotain, meiltä kysytään, mitä haluatte sen eteen lopettaa, Karvonen kertoo.

Tilanne on Karvosen mukaan esimerkiksi Oulussa sietämätön. 22-paikkaisella nuoriso-osastolla jonoa on jo kokonaisen osastollisen verran. Jonotusajat ovat pitkiä, vaikka osastolla on jatkuvasti nuoria yli paikkamitoituksen. Huolena on myös se, miten työntekijät jaksavat jatkuvaa ylikuormitusta.

Kupilan mielestä resursseja pitäisi suunnata ennaltaehkäisevään työhön, eikä esimerkiksi keskusteluun siitä, onko parasetamoli liian helposti saatavilla.

– Pitäisi keskittyä siihen, eikä erilaisten lääkkeiden tai itsetuhoisten keinojen pohdintaan. Tarvitaan lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, Kupila toteaa.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 22. lokakuuta kello 23:een asti.

Lue lisää aiheesta: