Ovatko eläkkeet nuorille jo menetetty peli? Näin poliittiset nuorisojärjestöt korjaisivat epäreiluksi koettua järjestelmää

Yle kysyi poliittisten nuorisojärjestöjen mielipiteitä eläkejärjestelmän uudistamisesta. Järjestöt haluavat uudistuksia, jotka palauttaisivat nuorten luottamuksen eläkkeisiin.

Peppi Seppälä (Vihreät Nuoret), Pinja Perholehto (Demarinuoret) ja Hanna Markkanen (Keskustanuoret) nostaisivat yhtenä vaihtoehtona esiin keskustelun eläkkeiden omaisuudensuojasta. Kuva: Kia Katjos, Jenni Lang, Pekka Tynell / Yle

Poliittiset nuorisojärjestöt ovat huolissaan siitä, että nuoret menettävät uskonsa eläkejärjestelmään ja siihen, että se ylipäätään kestää heidän eläkeikäänsä asti. Osa järjestöistä haluaisi puhua myös työeläkkeiden leikkaamisesta osana rahoitusongelman korjaamista.

Suomen eläkejärjestelmän rahoitus on eräänlainen ikuisuuskysymys. Perusongelma on, että ikäluokat pienenevät, ja maksettavia eläkkeitä on enemmän kuin maksajia.

Syyskuussa tanskalaisprofessorin arvio jälleen varoitteli, ettei järjestelmän rahoitus ole pitkällä tähtäimellä kestävä. Tarvitaan joko työeläkemaksujen korotuksia tai eläke-etuuksien heikentämistä.

Viime viikolla rahoitus herätti jälleen kiivasta keskustelua, kun SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen ehdotti pienten työeläkkeiden korottamista eläkerahastojen tuotoista ja työeläkeindeksin muutoksella. Avausta kritisoitiin siitä, että se nostaisi eläkemenoja entisestään nuorten kustannuksella.

Yle kysyi kahdeksan poliittisen nuorisojärjestön puheenjohtajilta, miten eläkejärjestelmää pitäisi heidän mielestään korjata.

“Kipeistä asioista ei uskalleta keskustella”

Nuorisojärjestöt toivovat, että keskusteluun nousisi aidosti muitakin vaihtoehtoja kuin eläkemaksujen nostaminen.

Vihreiden, keskustan ja sdp:n nuorisojärjestöt nostavat esiin niin sanotun indeksijarrun, jollainen on käytössä Ruotsissa.

Siinä eläkkeitä leikataan automaattisesti, jos rahoitusnäkymät ovat huonot. Indeksijarru voi heikentää työeläkkeiden korotuksia tai myös suoraan pienentää eläkkeitä. Kun Suomessa joustavat eläkemaksut, Ruotsissa joustavat eläkkeet.

Demarinuorten puheenjohtajan Pinja Perholehdon mukaan Suomessa ei uskalleta puhua kipeämmistä toimista, kuten jarrumekanismista tai eläkkeiden omaisuudensuojasta, joka käytännössä estää maksussa olevien eläkkeiden leikkaamisen.

– Pitäisi avoimemmin miettiä eri vaihtoehtoja sen sijaan, että ainoa ratkaisu olisi aina eläkemaksujen korottaminen pitkällä aikavälillä. Myös tällaisista rakenteellisista ja sitovista kehittämisvaihtoehdoista on puhuttava, jos halutaan uudistaa aidosti, Perholehto sanoo.

Vihreiden nuorten puheenjohtajan Peppi Seppälän mukaan omaisuudensuoja täytyy ottaa uudelleen tarkasteluun.

– Se on tehty aikana, jolloin ei ole huomattu näitä järjestelmän valuvikoja eikä väestönkehitystä. Siksi sitä pitäisi nyt tarkastella uudelleen, hän sanoo.

– Indeksijarru, isojen eläkkeiden kovempi verotus ja omaisuudensuojan uudelleentarkastelu, listaa myös Keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen mahdollisia vaihtoehtoja.

Myös Kokoomusnuoret ja KD-nuoret olisivat valmiita tarkastelemaan maksussa olevien eläkkeiden leikkauksia osana järjestelmän uudistamista.

– Siinä missä myös opintotukea tai kotihoidontukea syynätään, pitää voida selvittää puuttumista myös maksussa oleviin eläkkeisiin, sanoo KD-nuorten puheenjohtaja Annika Lyytikäinen.

Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehdon mukaan tärkeintä on, että katsottaisiin isoa kuvaa ja monia vaihtoehtoja. Demarinuoret pitää tärkeänä esimerkiksi työllisyysasteen nostamista, ennenaikaisen eläköitymisen vähentämistä ja eläkerahastojen hyviä sijoituksia. Kuva: Jenni Lang
Vihreiden Nuorten puheenjohtajan Peppi Seppälä mukaan eläkejärjestelmän sisällä voitaisiin verottaa kovemmin rikkaampien eläkkeitä, mutta kohdistaa korotuksia takuu- ja kansaneläkkeisin. Kuva: Kia Katjos

Isompi osuus eläkkeistä rahastoon

PS-nuoriso korjaisi rahoitusongelmaa ensisijaisesti rahastoimalla nykyistä suuremman osan työeläkemaksuista.

Tällä hetkellä valtaosa työeläkkeistä maksetaan suoraan eläkemaksuista ja pienempi osa eläkerahastojen tuotoista. Esimerkiksi viime vuoden (siirryt toiseen palveluun) eläkemenoista noin 19 miljardia euroa rahoitettiin eläkemaksuilla, 6 miljardia rahastoilla ja 4 miljardia valtionosuuksilla.

Koko järjestelmän tasolla noin 17 prosenttia rahastoidaan. Eläkerahastoilla on lakisääteisiä sääntöjä siinä, kuinka suurta riskiä ne saavat sijoituksillaan ottaa.

– Rahastoihin pitäisi laittaa huomattavasti enemmän rahaa, jotta ne tuottaisivat enemmän, ja korkoa korolle -ilmiön kautta saataisiin paikattua nykyistä ongelmaa, sanoo PS-nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom.

Ehdotuksen toteuttaminen vaatisi lisää varoja, sillä nykyiset eläkkeetkin on maksettava. Bergbom ehdottaa, että esimerkiksi valtio voisi tehdä kertaluonteisen sijoituksen eläkerahastoihin sijoitusyhtiö Solidiumin kautta.

KD-nuorten mielestä eläkevaroja pitäisi niin ikään rahastoida nykyistä enemmän, ja lisäksi ihmisellä itsellään pitäisi olla päätösvaltaa siinä, miten eläkkeitä rahastoidaan, sanoo Annika Lyytikäinen.

Esimerkiksi Ruotsissa palkansaajat voivat itse rahastoida pienen osan työeläkemaksuistaan ja näin vaikuttaa eläkekertymäänsä.

– Osa hyvää eläkeratkaisua on meidän mielestämme myös se, että yhä useammalla on myös omia säästöjä jemmassa eläkepäiviä varten, Lyytikäinen lisää.

Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom sanoo, että työeläkemaksujen korotukset tekisivät palkkaamisesta entistäkin kalliimpaa ja heikentäisivät niin Suomen kilpailukykyä. Kuva: Petteri Sopanen / Yle
KD-nuorten puheenjohtaja Annika Lyytikäinen sanoo, että edes kaikki vanhemmat poliitikot tai asiantuntijat eivät hahmota, kuinka tärkeä nuorten näkökulma eläkkeisiin on. Kuva: Salmi Malmberg

Säästöjä kannattavat myös kokoomusnuoret

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Matias Pajula sanoo, että “purkkaratkaisut” eivät riitä, vaan koko järjestelmä pitäisi perustavanlaatuisesti muuttaa.

– Reilu suunta olisi se, että jokainen ikäluokka maksaisi omat eläkkeensä. Tämä jatkuva systeemi, jossa nykyiset työssäkäyvät maksavat nykyisten eläkkeet, pitäisi purkaa. Se ei yksinkertaisesti ole kestävä, Pajula sanoo.

Lyhyen aikavälin ratkaisuna Pajula ehdottaa, että eläkeikää nostettaisiin ja että eläkekorotukset sidottaisiin pelkästään kuluttajahintojen nousuun.

Se on eri suunta kuin mihin esimerkiksi SDP:n Kiljusen ehdotus eläkkeitä veisi. Tällä hetkellä korotuksissa tarkastellaan 20-prosenttisesti palkkakehitystä ja 80-prosenttisesti kuluttajahintoja – Kiljunen puolestaan haluaisi nostaa palkkakehityksen painoarvoa nykyisestä.

– Ostovoima ei saa laskea, mutta miksi palkankorotukset kuuluisivat heille, jotka ovat eläkkeellä? Varsinkin tilanteessa, jossa rahat eivät muutenkaan riitä, Pajula kysyy.

Kokoomusnuoret haluaisi muuttaa järjestelmää suuntaan, jossa painotettaisiin enemmän yksilön omia säästöjä. - Se on selvää, ettei tästä systeemistä kovin monta euroa ulos tule, sanoo puheenjohtaja Matias Pajula. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Eläkkeet ovat osa sosiaalipolitiikkaa

PS-nuorisolta, Vasemmistonuorilta tai RKP-nuorilta eläkkeiden omaisuudensuojaan puuttuminen ei saa kannatusta.

Kaksi jälkimmäistä katsovat, että eläkejärjestelmän kestävyyttä parannetaan parhaiten työllisyys- ja sosiaalipolitiikan keinoin. Työllisyyskeinot nousevat esiin muidenkin nuorisojärjestöjen puheissa.

Rahoituksen kestävyyttä ratkotaan sillä, että saadaan järjestelmään lisää maksajia, sanoo RKP-nuorten puheenjohtaja Frida Sigfrids.

Se tarkoittaa hänen mukaansa työllisyyden parantamista, työperäisen maahanmuuton lisäämistä sekä sellaista perhepolitiikkaa, joka tukee halukkaiden mahdollisuuksia lastenhankintaan.

– Olennaista on myös panostaa työelämän joustavuuteen ja työhyvinvointiin, jotta ihmiset pysyvät työllistettyinä ja haluavat tehdä töitä, koska sieltä ne varat kertyvät, Sigfrids sanoo.

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikh muistuttaa, että eläkekeskustelu ja työvoimapoliittinen keskustelu kietoutuvat yhteen.

– Ensisijainen keino tulevaisuuden työeläkkeiden tason ylläpitämiseen olisi panostaa riittäviin palkkoihin ja työolosuhteisiin, Sheikh sanoo.

Pitkällä tähtäimellä Vasemmistonuoret ajaa perustuloa, jonka päälle työeläke voisi kertyä. Myös Vihreät nuoret ovat sen kannalla.

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Liban Sheikhin mukaan eläkkeiden oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa voidaan lisätä vahvistamalla eläkkeiden verotuksen progressiota. Kuva: Antti Yrjönen
RKP-nuorten puheenjohtaja Frida Sigfrids haluaisi, että seuraavassa eläkeuudistuksessa nuoret otettaisiin mukaan neuvottelupöytiin ja sitä kautta sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus huomioitaisiin. Kuva: Minna Hellström

Nuorten usko eläkejärjestelmään koetuksella

SDP:n viime viikon avausta monen nuorisojärjestön puheenjohtaja kuvaa ääntenkalasteluksi ja eläkepopulismiksi.

– Siinä myydään tosi halvalla meidän sukupolven eläkevarat ja Suomen kilpailukykyä lupaamalla eläkeläisille satasia tai kymppejä, sanoo KD-nuorten Lyytikäinen.

Nuorisojärjestöt korostavat, että vanhuusköyhyyteen pitää puuttua. Työeläkkeiden nosto ei kuitenkaan ole oikea tie, koska työeläkkeiden varassa olevat eläkeläiset eivät edusta kaikista köyhimpiä eläkeläisiä.

– Esimerkiksi terveyskeskusmaksujen poistamisen ja riittävän asumistuen kautta voitaisiin nostaa pienituloisimpien elintasoa, sanoo Vihreiden nuorten Peppi Seppälä.

Nuorisojärjestöillä on iso huoli siitä, että nuoret menettävät luottamuksensa koko eläkejärjestelmään. Moni katsoo eläkkeitä jo nyt “menetettynä pelinä” tai suhtautuu siihen täysin välinpitämättömästi, puheenjohtajat arvioivat.

Harva innostuu keskustelusta, jossa on itse paitsiossa, sanoo Demarinuorten Pinja Perholehto.

– Huolettaa, haluavatko nuoret enää olla rakentamassa yhteiskuntaa, jos ei ajatella, että oma panos kantaa hedelmää sitten myöhemmin, Perholehto sanoo.

Keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkasen mukaan nuortenkin kannattaisi kiinnostua eläkkeistä, sillä kysymys on tulevaisuuden toimeentulosta. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Keskeistä olisi nuorisojärjestöjen mukaan ottaa nuorten näkökulma vahvemmin esiin eläkekeskustelussa ja neuvottelupöydissä. Nyt keskustelussa kuuluu lähinnä eläkeläisten ääni, sanoo PS-nuorison Miko Bergbom.

– Äänestäjät painottuvat vanhempaan ikäryhmään ja heidän asioitaan ajetaan voimakkaammin eduskunnassa, mikä avauksissa usein näkyykin. Ollaan enemmän huolissaan vappusatasista kuin siitä, tulevatko nuoret koskaan saamaan eläkettä, Bergbom sanoo.

Useampi nuorisojärjestön puheenjohtaja vertaa eläkkeitä huoleen ilmastonmuutoksesta. Kumpikin on vaikeasti hahmotettava asia, joka konkretisoituu vasta pidemmällä aikavälillä, mutta johon täytyisi puuttua nyt.

– Oli kyse sitten valtion velasta, mielenterveyspalveluista tai ilmastokriisistä, pitää kantaa huolta myös siitä, mikä tänne jää, sanoo Kokoomusnuorten Matias Pajula.

Juttua varten on haastateltu myös Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajaa Mikko Kauttoa.

Lue myös: