Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä kaatui, valiokunta julisti pelastavansa Suomen metsät – Luonnonsuojeluliitto: "Plussan puolelle jäätiin"

Ympäristöjärjestöjen alulle panema aloite pyrki kieltämään avohakkuut valtion mailla. Maa- ja metsätalousvaliokunta päätti yksimielisesti hylätä aloitteen, mutta samalla se vaatii metsän jatkuvan kasvatuksen lisäämistä.

Vuonna 2019 runsaat 15% valtion maiden metsähakkuista oli avohakkuita. Valiokunta lisäisi jatkuvaa kasvatusta valtion metsissä. Kuva: Maria Wasström / Yle

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta piti tiedotustilaisuuden avohakkuut kieltämään pyrkivän kansalaisaloitteen kohtalosta tänään. Tiedotustilaisuus käynnistyi puheenjohtaja Anne Kalmarin (kesk.) avaussanoin.

– Minulla on tänään iloinen päivä: tämä valiokunta pelasti ensin Suomen vedet, ja nyt pelastamme Suomen metsät.

Kiitettyään aloitteen vireille panneita ympäristöjärjestöjä Kalmari totesi, että valiokunnan mietinnön pohjalta kansalaisaloite hylätään yksimielisesti.

– Teidän kaikki tavoitteenne ovat hyviä ja kannatettavia, mutta valiokunta hylkäsi yksimielisesti tämän kansalaisaloitteen.

Aloitteen hylkäämisen perusteena metsien etu

Valiokunta perustelee päätöksen olevan Suomen metsien ja niiden monimuotoisuuden parhaaksi. Anne Kalmarin mukaan tilanne on selkeä.

–Meillä on tieteelliset näytöt siitä, että nämä tavoitteet eivät toteutuisi avohakkuiden kieltämisellä.

Kalmarin mukaan esimerkiksi tiaiset ja kuukkelit viihtyvät jatkuvan kasvatuksen metsässä ja toisaalta esimerkiksi metso, puolukka ja liito-orava jaksollisen kasvatuksen metsässä.

Lisäksi Kalmarin mukaan nykyisillä kasvatusmenetelmillä sidotaan enemmän hiiltä, koska metsän kasvu on parempaa verrattuna tilanteeseen, jossa avohakkuita ei tehtäisi lainkaan.

– Kun kasvu on parempaa, on hiilensidonta parempaa.

Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja: "Plussan puolelle jäätiin"

Aloitteen takana ovat ympäristöjärjestöt Suomen Luonnonsuojeluliitto, Greenpeace, Luonto-Liitto, Birdlife Suomi sekä Natur och Miljö. Ne tavoittelivat avohakkuukieltoa valtion metsiin ja kampanjoivat sen puolesta.

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä arvioi valiokunnan päätöksen kokonaisuudessaan myönteiseksi.

– Tässä on velvoitettu maa- ja metsätalousministeriötä selvittämään jatkuvan kasvatuksen hakkuiden lisäämistä, ja on velvoitettu hakkuumäärien ja tulostavoitteiden pitkäjänteiseen suunnitteluun.

Hölttä pitää myönteisenä saavutuksena myös aloitteen herättämää keskustelua.

– On keskusteltu paljon siitä, miten metsiä pitäisi hoitaa ja mitä haittoja avohakkuista on. Henkilökohtaisesti näen, että tässä on jääty plussan puolelle, vaikka kansalaisaloite on aina iso ponnistus, hän sanoo.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puhetta johtava Anne Kalmari toivoo kansalaisaloitteen hylkäämiseen päätyneen mietinnön rauhoittavan metsäkeskustelua.

– Tällä mietinnöllä haluamme lopettaa äärevöityneen, vastakkainasettelukeskustelun.

Suomen Luonnonsuojeluliiton pj Harri Hölttä katsoo, että valiokunta löysi kansalaisaloitteesta olennaisimmat asiat, kuten sen, että jatkuvan kasvatuksen lisääminen suometsissä tuo selkeän hyödyn ilmastolle ja vesistölle. Kuva: Jouni immonen / Yle

Valiokunta: jatkuvaa kasvatusta lisättävä

Luontojärjestöt tavoittelivat avohakkuukiellon kautta luonnon monimuotoisuuden lisäämistä ja hiilivarantojen vahvistamista. Lisäksi järjestöt pyrkivät avohakkuukiellon myötä metsäluonnon ja -talouden ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, vesistöjen tilan parantamiseen sekä hyviin edellytyksiin metsien matkailu- ja virkistyskäytölle.

Valiokunnan mielestä tavoitteet ovat oikeita, mutta keinot niitä kohti vääriä.

– Tiedeyhteisöön ja käytännön kokemukseen nojaten voimme sanoa, että monipuolinen metsänkäyttö on valtion metsille parasta, ja sitä menetelmää tulee jatkaa, puheenjohtaja Kalmari totesi tiedotustilaisuudessa.

Tällä hetkellä valtion metsien yleisin hakkuumuoto on harvennushakkuu. Valiokunnan mietinnön mukaan esimerkiksi toissa vuonna 64% hakkuista tehtiin harvennuksin. Avohakkuita puolestaan oli valtion metsien hakkuista runsaat 15%.

Myös valiokunta näkee kuitenkin tarvetta muutokselle ja katsoo, että jatkuvaa kasvatusta pitää lisätä valtion metsissä.

Lausumanaan valiokunta esittää eduskunnalle, että maa- ja metsätalousministeriö selvittäisi jatkuvan kasvatuksen lisäämisen mahdollisuuksia sekä antaisi siitä selvityksen ensi vuoden loppuun mennessä.

Lisäksi valiokunta puuttuisi Metsähallituksen toiminnan ehtoihin. Valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä, että Metsähallitukselta jatkossa edellytetään sellaisia tuottoja ja tuloutuksia, ettei valtion metsien kokonaiskestävä käyttö vaarantuisi.

Kalmari: "Ei katutyömaa Helsingissäkään näytä kauniilta"

Monelle avohakkuissa on kyse tunneasiasta ja estetiikasta. Avohakkuiden vaikutuksista puhuttaessa puhutaan myös siitä, miltä metsä näyttää. Valiokunnan mietinnössä todetaankin, että jatkuvan kasvatuksen kohteena oleva metsä vastaa paremmin kansalaisten käsityksiä kauniista metsästä.

– On kiistatonta, että monelle avohakkuualue näyttää vuoden, kaksikin vuotta, rumalta silmään. Itse olen ajatellut, että ei katutyömaa Helsingissäkään näytä kauniilta, mutta ajattelen, että se on muutaman vuoden jälkeen sitten taas toisen näköinen, Kalmari sanoo.

Kalmarin mukaan on syytä tunnistaa, mitkä alueet ovat kovassa virkistyskäytössä, ja miettiä, voidaanko avohakkuut niillä välttää.

–Siellä missä virkistyskäyttö on suurta, kannattaa miettiä, olisiko jatkuva kasvatus mahdollista.

Niille, joita avohakkuut huolestuttavat tuttujen marjamaiden menettämisen pelon vuoksi, Kalmarilla oli viesti.

– Laajennetaan sitä reviiriä ja kävellään, sieltä löytyy uusia alueita.

Avohakkuu Savukosken Ruuvaojalla vuonna 2020. Kuva: Antti Mikkola / Yle