Ohisalo kiistää, että Suomi olisi irtautumassa eurooppalaisesta maahanmuuttolinjasta – perussuomalaiset esitti epäluottamusta

Välikysymys kyseenalaisti erityisesti suunnitelmat perheenyhdistämisen ehtojen helpottamisesta. Hallituksen esitys on kuitenkin vielä kesken ja annetaan eduskunnalle myöhemmin syksyllä.

Välikysymys maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta
Välikysymys maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kiistää perussuomalaisten ja nyt-liikkeen arvostelun siitä, että hallitus olisi irtautumassa länsieurooppalaisesta maahanmuuttolinjasta.

Eduskunnassa näiden puolueiden välikysymykseen vastannut Ohisalo sanoi, että Suomi on hakenut EU:ssa ratkaisuja rakentavasti.

–On selvää, että esimerkiksi tämänhetkinen tilanne Valko-Venäjän vastaisilla rajoilla ja Afganistanin tulevaisuuden epävarmuus haastavat EU:ta ja jäsenmaita monin tavoin. Ratkaisuja etsitään samalla huolehtien, että turvapaikanhaku on EU:ssa jatkossakin mahdollista kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti, Ohisalo sanoi.

Hallitus vastasi välikysymykseen tilanteessa, jossa sen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta ei ole vielä valmis. Hallituksella ei ole vielä yhteistä linjaa siitä, miten perheenyhdistämisen ehtoja helpotetaan tai mikä on ensi vuoden pakolaiskiintiö.

Ohisalo muistutti, että hallitus on sitoutunut selvittämään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia.

Kansainvälistä suojelua saavilta alaikäisiltä hallitus on poistamassa toimeentuloedellytyksen. Muidenkin kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajien tulorajojen kohtuullisuutta arvioidaan.

Muutokset eivät tarkoita Ohisalon mukaan sitä, että kansallinen turvallisuus ohitettaisiin kuten perussuomalaisten riveistä on epäilty.

"Olisi selvä vetovoimatekijä"

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esitti istunnossa hallitukselle epäluottamusta, koska puolueen mukaan hallitus lisää humanitaarisen maahanmuuton houkuttelevuutta.

–Humanitaarisen maahanmuuton vauhdittaminen ja houkuttelu on vastuutonta ja epäoikeudenmukaista maamme omia kansalaisia ja veronmaksajia kohtaan.

Purran mukaan Suomen perheenyhdistämisen ehdot olisivat Länsi-Euroopan liberaaleimmat, jos laki toteutuisi sisäministeriön lakiluonnoksen mukaisesti.

–Se on aivan selvä vetovoimatekijä. Silloin Suomi erottuu paitsi naapurivaltioistaan myös muutoin Euroopan unionin jäsenmaista.

Perussuomalaiset lopettaisi Purran mukaan humanitaarisen maahanmuuton.

Epäluottamusta hallitukselle esitettiin myös kokoomuksesta ja kristillisdemokraateista, vaikka puolueet eivät olleetkaan mukana välikysymyksessä.

Kokoomuksen mielestä hallitus on epäonnistunut turvapaikkajärjestelmän tiukentamisessa ja kohdentamisessa kaikkein hädänalaisimpiin.

–Haluamme auttaa hädänalaisimpia, voimavarojen rajoissa, kansanedustaja Heikki Vestman sanoi ryhmäpuheessa.

Kristillisdemoraatit esitti sekin hallitukselle epäluottamusta, mutta muun muassa siksi, että hallitus on epäonnistunut työperäisen maahanmuuton edistämisessä.

Saarikko: Kustannukset tippuneet

Maahanmuuton talousvaikutuksia eritelleen valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan suorat kustannukset tulevat turvapaikkaprosessista, kotouttamiskuluista ja sosiaaliturvaetuuksista.

Vuonna 2016 nämä suorat kustannukset olivat Saarikon mukaan noin 825 miljoonaa ja ensi vuoden budjettiehdotuksessa 323 miljoonaa euroa.

–Melkoinen pudotus siis maahanmuuton kustannuksissa tämän vaalikauden aikana.

Saarikon mukaan ei pidä kierrellä sitä, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ihmetteli, miksi perussuomalaisten johdolla on jätetty välikysymys juuri nyt. Hän epäili, ettei puolue osaa laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.

–Perussuomalaiset tekee välikysymyksen taloudesta ja maahanmuutosta tilanteessa, jossa Suomessa talous kasvaa, työllisyys nousee ja maahantulijoita on historiallisesti vähän, niin työperäisiä kuin humanitaarisinkin perustein tulevia.

"Vaatimuksena liian suuret kuukausitulot"

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalon mukaan nykyinen lainsäädäntö perheenyhdistämisestä on epäinhimillinen ja epärealistinen.

–Ei ole ainoastaan inhimillistä vaan myöskin ihmisoikeusvelvoitteiden mukaista korjata lainsäädännön puutteita. Kyse on yksilön kannalta yhdestä elämän merkityksellisimmästä asiasta, oikeudesta perhe-elämään, jota välikysymyksen tekijät nyt vastustavat, Honkasalo sanoi.

Perheenyhdistäminen on Suomessa hänen mukaansa tällä hetkellä erittäin haastavaa.

RKP:n Anders Norrback esitteli tuloja, joita perheensä Suomeen haluavilta edellytetään. Maahanmuuttoviraston nykyiset tuloehdot ovat hänen mielestään kohtuuttomia.

–Neljän hengen perheen osalta yhden täältä oleskeluluvan saaneen henkilön tulisi maahanmuuttoviraston vaatimuksen mukaan tienata 2600 euroa kuukaudessa nettona. Korostan, että tässä on kyse nettopalkasta, Norrback sanoi.

Lähtökohtana pitää RKP:n mukaan olla, että aikuinen perheenkokoaja pystyy elättämään perheensä, mutta tulorajoja on kohtuullistettava.

Lue myös: