Kaveripyyntö Facebookissa johti 130 000 euron valerahankeräykseen ja hääsuunnitelmiin – perheenäiti Jonna Janetzko vastahuijaa netin auervaaroja

Huijauksen keinot uusiutuvat sitä mukaa, kun vanhat tulevat tunnetuiksi, sanoo ylilääkäri Hannu Lauerma. Jonna Janetzkon vastahuijausprojektissa on mukana kymmeniä vastahuijareita ja ainakin 50 huijattavaa huijaria.

Jonna Janetzkon vastahuijausprojekti on paisunut puolessa vuodessa mittavaksi operaatioksi, jonka tiimoilta ollaan nyt perustamassa yhdistystä levittämään tietoa huijauksista ja auttamaan huijareiden uhreja. Kuva: Lilian Janetzko, Jonna Janetzkon kotialbumi

Tiesitkö sinä, että enemmistö suomalaisista palvoo Gugeligod-jumalaa ja kuuluu ankkoja kasvattavaan Haistappa...ttu -heimoon? Että suosittuja nimiä heimon keskuudessa ovat Jortikka, Pimpikkä, Persukka, Impi ja Jorma?

Et usko vai?

Tarinat menivät täydestä, kun espoolainen vastahuijari, perheenäiti ja opiskelija Jonna Janetzko alkoi vedättää sosiaalisen median huijareita keväällä 2021. Hän oli saanut Facebookissa oudon kaveripyynnön.

Tuleva kosija kertoi nimekseen Marsh Berry ja sanoi olevansa Yhdistyneiden kansakuntien Jemenissä työskentelevä amerikkalainen sotilas, leski ja 12-vuotiaan lapsen isä.

– Huomasin heti, että kyseessä oli ilmiselvä huijari. Minulla oli koronan takia tylsää, työt ravintola-alalla olivat vähissä ja aikaa oli paljon. Kaikki lähti vitsistä – halusin hauskuuttaa kavereitani ja aloin jakaa tarinaa omalla Facebook-seinälläni, Jonna muistelee.

Tästä se alkoi, projekti, joka jatkuu edelleen. Kuva: Kuvakaappaus Jonna Janetzkon messengeristä

Viestit vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Ensimmäinen rahapyyntö tuli noin kuukauden kuluttua. Marsh Berry halusi eläkkeelle ja Jonnan luo. Siihen tarvittiin rahaa, aluksi “YK:lle” piti maksaa runsaat 5000 euroa.

Kuvamanipulaation avulla Lontooseen

Jonna ilmoitti “rakkaalleen” Marsh Berrylle matkustavansa henkilökohtaisesti YK:n toimistoon Lontooseen maksamaan rahat miehen eläköitymistä varten.

Tarvittiin todisteita. Tarvittiin joku, joka osaisi tehtailla huijauskuvan Jonnasta Lontoossa huijareille lähetettäväksi. Jonnan ystävä pyysi apua Facebookin Naistenhuone-ryhmästä ja Jonna teki ryhmään ensimmäisen julkaisunsa. Se sai viidessä tunnissa yli tuhat kommenttia.

Jonna sai monta erilaista kuvamanipulaatiota itsestään Lontoossa. Todellisuudessa Jonna oli tietenkin kotona Espoossa.  Kuva: Jonna Janetzkon arkiston kuvamanipulaatio

Nopeasti roihahtanut huijausromanssi johti hääsuunnitelmiin ja tekaistuun rahankeräykseen. Seuraavaksi huijari piti saada uskomaan, että Jonna oli kerännyt hänelle yli 130 000 euroa rahaa.

Marsh Berry toivotti Jonnalle Gugeligodin siunausta.

Viestittelyn tiimellyksessä kävi ilmi, että huijareilla oli hallussaan useita suomalaisia pankkitietoja. Jäljet johtivat Ghanaan ja myöhemmin Nigeriaan. Oli ilmiselvää, että Marsh Berryn nimellä kirjoitti vähintään 2–3 eri henkilöä.

Jonna kiusaa huijareita kirjoittamalla puhekieltä, joskus laulujen sanoja – mitä vaan, jota käännösohjelmat eivät osaa kääntää. Kuva: Kuvakaappaus Jonna Janetzkon messengeristä

– Homma toimii verkostomarkkinointiyrityksen tavoin. Huipulla on “komentaja”, joka tienaa, hankkii tilitiedot, kuitit ja kuvamanipulaatiot. Viestejä kirjoittaa 1–4 henkilöä yhtenä ja samana huijarina, Jonna kuvailee.

Keväällä Janetzko ei vielä tiennyt, että edessä olisi kaikkien aikojen vastahuijausoperaatio. Lokakuussa 2021 se on paisunut projektiksi, jossa on mukana parikymmentä vastahuijaria ja ainakin 50 huijattavaa huijaria. Eikä loppua näy.

Yhdistys huijareiden uhreille

Jonna Janetzko saa paljon yhteydenottoja huijauksen uhreilta ja heidän läheisiltään.

– Moni avautuu siitä valtavasta häpeästä, joka huijatuksi tulemisesta seuraa. Yksi henkilö menetti juuri yli 10 000 euroa. On lähes 100-prosenttisen varmaa, ettei niitä saa takaisin.

Nyt Jonna joukkoineen on päättänyt perustaa yhdistyksen auttaakseen huijatuksi tulleita ja levittääkseen tietoja huijauksista. Scambiting Finland ry:n (siirryt toiseen palveluun) perustamiskokous on jo pidetty.

– Psykologinen puoli kiinnostaa minua – miksi joku lähtee huijariksi? Miksi toiset tulevat huijatuksi – tämä on hauskuutuksen lisäksi oikeasti mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, Jonna mietti.

Kuvamanipulaation avulla Jonna pääsi jopa Englannin kuningattaren kyytiin tekaistulla Lontoon-matkallaan. Kuva: Jonna Janetzkon arkiston kuvamanipulaatio

Jokaista voi huijata

Psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkäri, työelämäprofessori Hannu Lauerma on tehnyt pitkän uran psykiatrina. Hän on myös kirjoittanut kirjan Usko, toivo ja huijaus: Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin.

Lauerma ei halua ottaa kantaa yksittäistapaukseen, mutta hymyn voi kuulla jo äänestä, kun hän vastaa puhelimeen Turusta. Lauerma on tutustunut Jonna Janetzkon tapaukseen pyynnöstämme.

– Tarina on kuvaava ja kutkuttava. Pidän positiivisena, jos se herättää ihmisiä ajattelemaan, hän muotoilee.

Huijaukset muuttavat muotoaan

Hannu Lauerma jos kuka tietää, että jokainen meistä voi tulla huijatuksi. Niin tapahtuu internetin ja sosiaalisen median myötä yhä useammin ja helpommin.

– Huijarit kehittyvät jatkuvasti, ja huijaukset muuttavat muotoaan. Kaikki huijaukset eivät ole kömpelöitä niin sanottuja “nigerialaiskirjeitä” – joukossa on niin taitavia huijauksia, että niihin lankeavat kansainvälisesti kokeneet kehäketutkin, Lauerma sanoo.

Tällaisia ovat esimerkiksi koroiltaan suhteellisen edulliset lainat, joita kaupataan virheettömällä virkakielellä, leimoilla ja sineteillä. Sitten ennakkomaksut ja vakuutukset häipyvät savuna ilmaan.

– Edes finanssialan asiantuntijat eivät pysty tunnistamaan tätä kapallista kirppuja, jotka vaikuttavat internetissä, Lauerma kuvailee ja lisää, että netin suuret volyymit ovat omiaan kasvattamaan huijatuksi tulleiden määrää.

"Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa." Hannu Lauerman lohdutuksen sanat ovat sitaatti Yhdysvaltain presidentin Abraham Lincolnin lausumasta 1800-luvulla. Kuva: Yrjö Hjelt / Yle

Meitä huijataan rakkaudella, rahalla, terveydellä, uskonnoilla, salaliitoilla – on aina huijattu, ja tullaan aina huijaamaan.

– Huijauksen keinot uusiutuvat sitä mukaa, kun vanhat tulevat tunnetuiksi, Lauerma sanoo.

Siinä, missä ennen päällystettiin arvottomia metallinpaloja kullalla ja hopealla tai seteleitä ja shekkejä väärennettiin urakalla, pätevät nyt uudet, internetin lait.

– Suurin osa huijausviesteistä on helppo tunnistaa, jos omaa riittävän yleissivistyksen. Mutta sitten on ansoja, joihin voi langeta kuka tahansa.

Yli 26 000 petosta

Lauerma mainitsee linkit, joiden kautta kalastellaan salasanoja ohjaamalla ihmiset tekaistulle, tutun pankin sivuille. Ja pyramidihuijaukset, joissa pyramidin huipulla oleville ohjataan uusien tulokkaiden liittymismaksut, mutta muut jäävät nuolemaan näppejään.

– Huhut leviävät hyvä veli -verkostossa, ja jopa yhteiskunnan huipulta on saatu ihmisiä mukaan pyramidihuijauksiin. Kun näkee kaverilla uuden auton, harkintakyky sumenee helposti, Lauerma kuvailee.

Mutta milloin viattomalta kuulostava huijaus kasvaa tuomittavaksi petokseksi? Lauerman mukaan huijaus on arkikielinen sana, jonka määritelmä on epämääräinen. Lakikielellä puhutaan petoksesta, joka täyttää tietyt juridiset tuntomerkit.

Tilastot osoittavat, että petokset yleistyvät vuosi vuodelta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa on tänä vuonna tammi–syyskuussa tilastoitu yli 26 000 petosta. Neljä vuotta sitten lukema oli runsaat 17 000.

Lauerman mukaan tilastoihin vaikuttaa sekä se, miten herkästi petoksia ilmoitetaan kuin sekin, miten aktiivisesti niitä tutkitaan. Moni huijaus jää ilmoittamatta viranomaisille, koska uhreja hävettää.

Jokainen meistä huijaa

Useimmat meistä elävät niin sanotussa ylivertaisuusharhassa. Ihmisellä on taipumus pitää itseään pätevämpänä ja ovelampana kuin oikeasti on. On tutkittu esimerkiksi, että enemmistö pitää itseään keskivertaista parempana autonkuljettajana.

– Naurunalaiseksi joutumisen pelko on suuri, eikä moni pysty myöntämään edes itselleen tulleensa huijatuksi, Lauerma sanoo.

Myös Jonna Janetzko törmää usein siihen, että huijareiden uhrit tuntevat syvää häpeää. Kuva: Lilian Janetzko, Jonna Janetzkon kotialbumi

Eivätkä kaikki huijaukset ole haitallisia.

Lauerma antaa esimerkin: näet, kun verinen mies juoksee kadulla ja kääntyy vasemmalle. Hetken päästä perässä juoksee toinen mies verinen puukko kädessään ja kysyy sinulta, mihin suuntaan pakenija meni.

– Pitääkö silloin puhua totta? Ei varmasti pidä!

Lähes jokainen meistä huijaa joskus ja viattomasti: kerromme valkoisia valheita tai jätämme jotakin kertomatta, jottemme loukkaisi muita. Eläimet joilla on hyvä suojaväri jäävät henkiin, ja esimerkiksi sorsa voi esittää siipirikkoa suojellakseen poikuettaan.

– Biologiset rakenteet kilpailevat toistensa kanssa kaikilla mahdollisilla tasoilla soluista suurvaltojen suhteisiin. Huijaaminen kuuluu ihmisen käyttäytymisvalikkoon, Lauerma huomauttaa.

Psykopaattiset piirteet auttavat menestymään

Systemaattiseen huijaukseen ryhtyminen sen sijaan edellyttää tiettyä moraalista puutetta, jota helpottaa psykopaattinen luonne.

– Kymmenellä prosentilla ihmisistä on melkoinen määrä psykopaattisia piirteitä, vaikka he eivät täytä ydinpsykopaatin määritelmää. Silloin pärjää huijarina loistavasti.

Psykopaatti ei tunne omantunnon tuskaa, vaan kokee, että rikos on oikeutettu. Psykopaatti toimii rauhallisesti, sydän lyö normaalisti, eikä hän edes hikoile psyykkisesti stressaavassa ääritilanteessa.

Psykopatia ei näy päällepäin, päinvastoin: henkilö on usein hyvinkin hurmaava ja lämpimän oloinen.

– Psykopatiaan altistavat geenit auttavat joskus myös menestymään yhteiskunnassa. Nämä persoonallisuudet myös lisääntyvät reippaasti. Myös tällaiselle ihmistyypille on käyttöä tässä pahassa maailmassa, Lauerma pohtii.

Psykopaattisista piirteistä voi olla apua esimerkiksi yrityssaneeraajalle, joka pystyy tekemään työtään yöuniaan menettämättä.

– Toisaalta, jos psykopaattisia piirteitä omaava henkilö kasvatetaan sivistyneesti ja oikein, ei piestä, petetä tai turhauteta, hänestä saattaa tulla menestyvä poliitikko, joka puhuu palturia sujuvasti, Lauerma kuvailee.

"Tilaa jo tänään, tuote loppumassa"

Huijareiden käyttämiä avainkeinoja ovat kiire, kehu ja auktoriteettiin vetoaminen. Hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään, kun taivaskanavalla kaupattavan, “terveysvaikutteisen” ja patterikäyttöisen värähtelevän vyön myynti-ilmoituksessa lukee: “Tilaa jo tänään, tuote loppumassa.”

– Kiirehtimisen pitäisi herättää kysymys, miksi? Jos tuote toimisi, miksi lääkärit eivät ottaisi sitä käyttöön? Miksi tuotanto ajettaisiin alas ja tuote olisi loppumassa? Miksei ole aikaa harkita, selvittää taustoja ja keskustella asiasta tuttujen kanssa?

Hannu Lauerma neuvoo, ettei koskaan kannata vastata kiireessä huijareiden huhuiluihin, vaan hakea vertaistukea ystäviltä ja sukulaisilta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, on erittäin todennäköistä, ettei se ole totta, hän muistuttaa.

Tietyissä elämän kriiseissä kuka tahansa tunne-elämältään normaali henkilö voi olla vaarassa langeta huijaukseen. Jos avioliitto rakoilee, lapset lähtevät maailmalle, työ on tylsää tai palkka liian pieni eikä parempia aikoja elämässä ole odotettavissa, toiveajattelu ottaa helposti vallan.

Kun meille tarjotaan sitä, mitä näköpiiristämme puuttuu, on helppoa mennä lankaan.

– Uhrit ovat usein huonosti suojattuja. Avun hakeminen ja nettihuijareiden paljastaminen olisi tärkeä asia, Lauerma sanoo.

Sitten oli aika kääntää uusi sivu. Kuvaan astui Marshall Possible, uusi kosija. Kuva: Jonna Janetzkon arkisto

"Raili on kuollut"

Lokakuussa 2021 Marsh Berry on enää kaukainen muisto Jonna Janetzkolle. Tällä hetkellä kännykkäruudulla keskustelevat uudet sankarit, joiden nimiä emme voi tässä mainita, etteivät meneillään olevat huijaukset paljastuisi.

Paitsi yhden – Jonna on juuri “murhannut” peitehahmonsa, 60-vuotiaan Raili Roivakan, rikkaan suomalaislesken, joka kävi kiihkeää keskustelua Marshall Possibleksi itseään kutsuvan kosijan kanssa vielä hiljattain.

– Raili oli olemassa jo viime keväänä ja sai jopa yhden huijareista avautumaan omilla kasvoillaan, Jonna kertoo.

60-vuotias Raili Roivakka on yksi Jonnan peitehahmoista. Kuva syntyi ohjelmalla, jolla voi vanhentaa kasvonsa. Kuva: Jonna Janetzkon arkiston kuvamanipulaatio

Tämänsyksyinen tarina noudatti tutuksi tullutta kuviota: aluksi keskustelua herra Possiblen kanssa käytiin käännösohjelman kautta suomeksi. Raili, eli oikeasti Jonna itse, kertoi olevansa rikas leskirouva, jonka ei enää koskaan tarvitse tehdä töitä myytyään edesmenneen miehensä yrityksen.

Raili osteli Marshal Possiblen kauhuksi autoja ja taloja sellaista vauhtia, että kosija pyysi jo varhaisessa vaiheessa rahaa YK:n tilille – vain päästäkseen pois ja rakkaan Railin luokse Syyriasta. Tai Afganistanista – paikkakin vaihtui tarinan edetessä.

Sitten tekaistu tarina sai karmivan käänteen: Raili kertoi joutuvansa psykiatriselle osastolle tahdonvastaiseen hoitoon. Hän pyysi rakastettua sotilastaan ottamaan yhteyttä asianajaja Jorma Juotikkaaseen – eikä aikaakaan niin “asianajajalta” saapui suru-uutinen: Raili on menehtynyt sairaalaan.

Railin kuolinviestin oli allekirjoittanut Jorma Juotikas. Todellisuudessa tämäkin viesti on Jonna Janetzkon käsialaa. Kuva: Kuvakaappaus Jonna Janetzkon Whatsappista

– Oikeasti Raili on kuollut vain Possiblen porukalle ja on hengissä muille. Tämän porukan kanssa oli monta eri profiilia. Meni hermo, ja ajattelin, että Raili saa mennä, Jonna naurahtaa.

Ajatuksena oli saada huijarit ansaan vielä perintöhuijaustarinalla. Tilanne elää edelleen.

Jonna Janetzko oli Yle Perjantain vieraana 22.10. Katso jakso Areenasta. Sean Ricksin vieraana nähtiin myös mentalisti Pete Poskiparta.

Miksi joku ryhtyy huijariksi ja miksi yhä useampi tulee huijatuksi? Sean Ricksin vieraina vastahuijari Jonna Janetzko ja “rehellinen huijari”, mentalisti Pete Poskiparta. Perjantai-dokkari: Mestari vai rikollinen?

Hae apua:

Lue lisää: