Kolme viikkoa sitten tapahtui kumma käänne: nuoret eivät enää halua koronarokotetta – kavereiden paine sai Markus Salorannan, 16, hakemaan piikin

Etelä-Pohjanmaalla kestää vielä kolmesta yhdeksään kuukautta ennen kuin alle 30-vuotiaat eri ikäryhmissä ovat ottaneet ensimmäistäkään koronarokoteannosta 80-prosenttisesti. Se on niin pitkä aika, että on aiheellista kysyä, saavutetaanko riittävää rokotekattavuutta koskaan.

Ilmajokisten Petteri Peltolan, Veeti Parven ja Markus Salorannan syyslomasuunnitelmissa on olla kavereiden kanssa ja ehkä metsästää. Maanantai-iltana ABC:n pihassa näkyi joitain tuttuja. Kuva: Timo Ahonen

– Etkö säkin ollut vähän aluksi niin, että et ota koronarokotetta, mutta kyllä otit kuitenkin lopulta, 15-vuotias Veeti Parvi kysyy kaveriltaan Markus Salorannalta, 16, Ilmajoen ABC:n pihassa.

– No, sinä otit niin minunkin piti ottaa, Saloranta myöntää asian nauraen.

Salorannan päätökseen vaikutti nimenomaan Veeti Parvi. Kaverin kannustuksesta moni muukin eteläpohjalainen on ottanut rokotteen, mutta eivät läheskään kaikki.

Etelä-Pohjanmaalla on monissa ikäryhmissä Suomen huonoin koronarokotekattavuus. Vaikka rokotteita otettiin vielä syyskuussa jonkin verran, ensimmäisten rokotteiden ottamisinto tyssähti syyskuun viimeisellä viikolla. Sen jälkeen otettujen rokotteiden määrä lähti huippulukemista laskuun.

Innokkuus hakea ensimmäistä rokoteannosta laski samaan aikaan syyskuun lopulla myös muualla Suomessa. Valtaosassa Suomea 20–40-vuotiaiden rokotekattavuus nousee nyt alle promillen päivässä, eli rokotekattavuuden kasvu on käytännössä pysähtynyt.

12–19-vuotiailla rokotekattavuus nousee edelleen Lapissa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Muualla kasvu on toistaiseksi hiipunut lähelle nollaa.

Ajankohta sattuu samaan saumaan, jolloin koronarajoituksia ryhdyttiin purkamaan koko maassa.

Ensimmäisen rokotteen ottaneiden perusteella voi arvioida sitä, miten korkealle rokotekattavuus eri alueilla ympäri Suomen ylipäätään nousee. Jos ensimmäisen rokoteannoksen käy ottamassa esimerkiksi vain 60 prosenttia, se jää siihen.

Joissain sairaanhoitopiireissä voi kestää nykyisellä vauhdilla jopa vuoden ennen kuin 80 prosentin tavoiteltu koronarokotekattavuus tulee täyteen ja esimerkiksi 12–15-vuotiaiden ikäryhmä on saanut ensimmäistäkään rokotetta. Näin on esimerkiksi Länsi-Pohjassa ja Pohjois-Karjalassa.

Lähetimme toimittaja Elli Piiraisen mopomiittiin, ammattikorkeakouluun ja nuorisovaltuustolaisten pariin Etelä-Pohjanmaalle kysymään, mikä rokotteissa epäilyttää.

Tilanne kuitenkin muuttuu koko ajan. Lokakuun puolivälissä käyttöön otettu koronapassi on voinut innostaa monia ottamaan rokotuksen nyt, vaikka sitä eivät ole aiemmin ottaneet.

Samalla koronatilanne on heikentynyt valtakunnallisesti päivä päivältä. Sairaalahoidossa olevat potilaat ovat pääasiassa rokottamattomia, ja tartuntojen määrä kasvaa tasaista tahtia.

Terveysviranomaiset toivovat, että ihmiset ottaisivat koronarokotteen. Sen ensimmäisen, ja myös toisen annoksen. Näin ei kuitenkaan kaikkialla tehdä.

Veeti Parvi (vas.) kertoi ottaneensa rokotteen, koska haluaa suojella isovanhempiaan. Myös paikkojen kiinni oleminen koronan takia on harmittanut. Markus Saloranta ja Petteri Peltola (oik.) ovat samaa mieltä. Kuva: Timo Ahonen

Ilmajokisten nuorten rokoteinnokkuus vaihtelee.

– Lähinnä se on ollut niin, että jotkut ovat sanoneet etteivät varmahan ota, Veeti Parvi kertoo.

– Toisaalta kaverien paine on myös aika vahva. Kun ne sanovat, että käyvät ottamassa rokotteen, moni myöntyy ja käy itsekin joukon mukana rokotteella, hän jatkaa.

Ne, jotka eivät ota koronarokotetta ollenkaan osoittavat ehkä mieltään, Parvi pohtii.

Juttutuokion päätteeksi pojat kurvaavat kaverinsa Petteri Peltolan autolla jonnekin. Illan aikana on tarkoitus ajella ympäriinsä ja nähdä kavereita. Ilmajoen ilta on viileä, ja syyslomaviikon maanantai näyttää tavanomaiselta. Aivan kuin koronaa ei olisikaan.

Eteläpohjalainen jääräpäisyys voi olla yksi syy, miksi rokotteita ei haeta

Huonoa rokotusintoa ovat pohtineet myös seinäjokiset nuorisovaltuutetut Louna Yli-Hemminki, 17, ja Pilvi Mantere, 20. Heilläkin on tuttavia, jotka eivät rokotetta ole vielä ottaneet.

– Olen kuullut tosi paljon sitä, että moni aikoo ottaa rokotteen vasta myöhemmin. He haluavat kai tavallaan varmistua siitä, että rokote on turvallinen. Uskaltavat ottaa rokotteen sitten itse, kun he näkevät että muut eivät muuttuneetkaan mutanteiksi, Yli-Hemminki naurahtaa.

– Jotkut ovat hakeneet rokotteen ihan vasta viime viikolla. He halusivat vähän pitää hajurakoa muihin, etteivät ottaneet ihan heti samaan aikaan kuin muut, Mantere jatkaa.

Molemmat kokevat, että rokotekeskustelu on todella mustavalkoista.

Rokotteista ei voi puhua neutraalisti, vaan pitää olla tosi vahvasti puolesta tai vastaan.

Louna Yli-Hemminki

Vastakkainasettelu rokotekeskustelussa on niin iso, että rokotteista ei välttämättä viitsitä puhua ollenkaan, Pilvi Mantere ja Louna Yli-Hemminki kertovat. Kuva: Timo Ahonen

Monilla on myös erilaisia pelkoja rokotteeseen liittyen. Samalla kaikkeen tietoon, mitä rokotteista kuulee, ei voi luottaa, sillä misinformaation määrä on valtavan suuri, ja se huolestuttaa, hän jatkaa.

– Se ahdistaa, sitten se naurattaa ja sitten oikeastaan taas ahdistaa, Mantere summaa.

Sekä Yli-Hemmingillä että Mantereella on myös teoria siitä, miksi Etelä-Pohjanmaan rokotekattavuus ei ole kovin häävi.

– Me ollaan vähän jääräpäisiä ihmisiä täällä Etelä-Pohjanmaalla. Jos joku meitä käskee tekemään jotain, tulee vastareaktio, Mantere nauraa.

Vaikka rokotetta ei ole pakko ottaa, moni voi kokea sen niin, hän pohtii.

– Haluaisin uskoa, että kun kiihkein rokotekeskustelu laantuu, myös he ottaisivat rokotteen, ketkä nyt eivät ole sitä ottaneet. Kun ei ole enää sellaista yleistä painostusta, ja kukaan ei tavallaan pakota ottamaan sitä.

Kaikkialla tilanne ei ole niin huono kuin Etelä-Pohjanmaalla. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa rokotteita on otettu paljon hanakammin, ja siellä 80 prosentin rokotekattavuus tulee alle 40-vuotiailla täyteen kuukauden sisään. Varsinais-Suomen lisäksi monessa muussa eteläisen Suomen sairaanhoitopiirissä korostuu, että alle 20-vuotiaat ovat hakeneet rokotteita aktiivisemmin kuin yli parikymppiset.

“Kyllä muut ottaa, vaikka minä en ottaisi”

Etelä-Pohjanmaan tilastoissa huonoa rokotekattavuutta edustavat peruskouluikäisten lisäksi nuoret aikuiset eli 20–29-vuotiaat. Korona ei välttämättä ole sen ikäisille niin iholla, kuin vanhemmille, toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija Laura Levä, 21, miettii.

– He voivat nähdä asian niin, että rokotteen ottamisella ei ole väliä, koska kyllä muut ottavat. Korona voi tuntua kaukaiselta asialta, jos se ei ole osunut omaan lähipiiriin ja jos on voinut tulla ja mennä miten haluaa koko korona-ajan.

Jos rokotteen ottamista ei pidä tärkeänä omassa elämässään, ei sen ottamiseen myöskään ole paineita. Sitten sitä lykkää koko ajan eteenpäin, samalla tavalla kuin vaikka hammaslääkärikäyntiä, Levä toteaa.

Rokoteinnokkuuteen voi vaikuttaa myös se, että haittavaikutuksista on uutisoitu niin paljon, vaikka suurin osa ei saa rokotteista mitään, Laura Levä pohtii. Kuva: Timo Ahonen

Tilastot ja rokottamattomien määrä yllättävät Levän täysin. Hänenkin kaveripiiristään suurin osa on rokotteen ottanut. Syy voi olla aika inhimillinen, hän pohtii.

– Tai sitten kaikki eivät vain sano omasta rokottamattomuudestaan. Eivät halua kertoa.

Keskustelu on avoinna 22.10. klo 23 asti.