Parlamentti äänesti maatalouden jättiuudistuksesta, luvassa suuri muutos ruuantuotantoon – Nousevatko hinnat, miten käy tuotantomäärien?

EU-parlamentti hyväksyi lobbaajien ristitulessa Pellolta pöytään -strategian, jolla valmistaudutaan ilmastonsuojeluun ja vihreään siirtymään maataloudessa. Edessä on vuosien vääntö jäsenmaiden ja EU-instituutioiden kesken.

Ranskan viinisato jää tänä vuonna historiallisen pieneksi kevään pakkasten vuoksi. Ilmaston lämpeneminen tuntuu Chablis'n pelloilla, joilla viini kukkii yhä aikaisemmin, mutta on siten alttiimpi kevään kylmille jaksoille. Kuva: Christophe Petit Tesson / EPA

Harva asia on yhtä kiihkeä lobbauksen ja politikoinnin kohde kuin EU:n maatalous. Sille on luonnollinen selitys: maatalous on niitä harvoja politiikan lajeja, joka on kaikkien EU-maiden yhteistä.

Päätökset tehdään Brysselissä ja Strasbourgissa jäsenmaiden, parlamentin ja komission kesken. Suuri osa maanviljelijöiden saamista tuista rahoitetaan EU:n budjetista.

Nyt on käsillä yksi avainhetkiä EU:n maatalouspolitiikan historiassa, sillä ilmasto- ja ympäristötoimet aiotaan tuoda myös tiloille. Keskiviikkona parlamentti äänesti selvin luvuin Pellolta pöytään -strategian puolesta, jolla tavoitellaan tehokasta siirtymää kestävään ruuantuotantoon.

Strategia on yksi osa EU:n suurta Vihreää siirtymää eli Green Dealiä. Tavoitteena on ilmastonsuojelu maataloudessa, luonnon lajikadon pysäyttäminen, ruokaturvan varmistaminen ja viljelijöiden elinkeinon turvaaminen.

– On selvä, että ruokaturva, huoltovarmuus tai ilmasto- ja ympäristövaatimukset eivät toteudu, jos viljelijän tulot ovat miinuksella, keskustan EU-parlamentaarikko Elsi Katainen sanoi täysistunnossa Strasbourgissa. Keskusta kuuluu parlamentissa Uudistuva Eurooppa- eli Renew-ryhmään.

Keskiviikkoisen äänestystuloksen perusteella Pellolta pöytään -suunnitelma sai 452 ääntä puolesta, 170 vastaan ja 76 tyhjää.

Tilojen päästöt eivät vielä ole vähentyneet

Ongelma on se, että vaikka maatalouden ilmastotoimiin ohjattiin jo viime seitsenvuotisella budjettikaudella sata miljardia euroa, tilojen päästöt eivät siitä huolimatta ole vähentyneet lainkaan vuodesta 2010, EU:n tilintarkastustuomioistuin kertoo (siirryt toiseen palveluun).

Alla olevasta grafiikasta näet, miten maatalousbudjetin rahoja on eri aikoina ohjattu. Määrärahojen koko euromääräisesti on kasvanut, kun maatalousvaltaisia Itä-Euroopan maita on liittynyt unioniin. Samalla suhde yhteenlaskettuun bruttokansantuotteeseen on pienentynyt.

EU-komission esittämä kunnianhimoinen Pellolta pöytään (Farm to Fork) -strategia haluaa kääntää maanosan kokonaan uudenlaiseen maatalousmalliin.

Siinä torjunta-aineiden käyttö puolitettaisiin vuoteen 2030 mennessä, lannoitteita käytettäisiin viidennes nykyistä vähemmän ja vähintään neljännes viljelymaasta olisi luomua. EU-maiden pinta-alasta puolet on maatalousmaata.

Hinnat voivat nousta, sadot pienentyä

Esitys on saanut EU:n viljelijäjärjestöt takajaloilleen. Ne väittävät, että EU:n lähestymistapa vähentää satoja ja nostaa elintarvikkeiden hintoja. Esimerkiksi naudanlihan hinta voisi nousta (siirryt toiseen palveluun) 58 prosenttia. Ruokaa jouduttaisiin tuomaan aiempaa enemmän EU:n ulkopuolelta.

Myös Yhdysvallat on vastahankaan. Siellä maatalousministeriö laski (siirryt toiseen palveluun), että maailmanlaajuinen ruuantuotanto voisi vähentyä 11 prosenttia. Yhdysvallat vastustaa ilmastokestävyyteen pyrkimistä tuottavuuden kustannuksella, ja uhkana voi jossain vaiheessa olla jopa jonkinasteinen kauppasota (siirryt toiseen palveluun).

Samalla poliittista tilannetta vaikeuttaa, että energian hintakriisi vaikuttaa nyt myös lannoitteiden hintoihin.

Ne hipovat jo kaikkien aikojen ennätyksiä. Jollain aikavälillä hinnannousu siirtyy ruuan hintoihin. Kun lannoitteiden käyttö vähenee kalliiden hintojen takia, laskevat myös ruuan tuotantomäärät.

"Kovaa vaikuttamista"

Osa mepeistä on syyttänyt maanviljelijöiden EU-edunvalvontajärjestöä Copa-Cogecaa aggressiivisesta lobbaamisesta ja väärien tietojen levittämisestä prosessin aikana.

– On skandaali, miten maatalouslobby on yrittänyt muuttaa esitystä. Niinpä toivon, että mepit näyttävät äänestyksessä olevansa riippumattomia ja tulevaisuuteen katsovia, koska tarvitsemme muutoksen, itävaltalainen vihreiden meppi ja parlamentin maatalousvaliokunnan jäsen Sarah Wiener sanoi täysistunnossa.

Copa-Cogecaa johtaa suomalainen Pekka Pesonen. Hänen mielestään meppien reaktiot "aivan normaaliin edunvalvontatyöhön" olivat kohtuuttomia.

– Kaikilla on oikeus puhua oman asiansa puolesta, näin on myös europpalaisilla viljelijöillä, pääsihteeri Pesonen sanoo.

Pesonen kertoo Copa-Cogecan pettyneen parlamentin äänestyksen lopputulokseen, koska perheviljelmämalli on uudistuksen seurauksena uhattuna – vaikka "yhteiskunta on vaatinut mallia säilytettäväksi". Tulevaisuudessa tiloilla tarvitaan isoja investointeja.

– Parlamentin jäsenet eivät välttämättä ymmärtäneet sitä, minkälainen merkittävä vaikutus tällä omaehtoisella raportilla tulee olemaan eurooppalaisen viljelijän talouteen ja elinkeinoon ja tulevaan selviytymiseen, Pesonen sanoo.

– Ruuan hinta todennäköisesti nousee, kun tuotantokustannukset nousevat, ja siitä tulee hyvin vaikea kysymys todennäköisesti myös poliittisesti, Pesonen arvioi.

Parlamentti äänesti monista lisäehdotuksista, jotka menevät komission esitystä pidemmälle.

Se haluaa painottaa muun muassa kuluttajien vastuuta ja panostaa nykyistä terveellisempiä ruokavalioita. Esimerkiksi sokerin syöntiä pitäisi parlamentin mielestä vähentää.

Maanviljelijöiden pettymykseksi parlamentti äänesti muun muassa päätöslauselmasta, jonka mukaan eurooppalaisten kulutustottumuksia on ohjattava terveellisempään suuntaan, pois esimerkiksi lihan ja sokerin kulutuksesta. Kuva: AOP

Mitä seuraavaksi?

Vaikka meppien äänestystulos ei sido komission ja jäsenmaiden käsiä, se kertoo, että uudistukselle on poliittista tilausta eurooppalaisissa puolueissa. Mietintö siis ohjaa tulevaa lainsäädäntöä.

EU-komissio tekee tulevina vuosina lähes 30 esitystä uusiksi elintarviketuotannon ilmasto- ja kestävyyslaieksi. Niistä kaikista päättävät myöhemmin jäsenmaat ja parlamentti.

Aiheesta lisää: