Itä-Ukrainassa Venäjän puolesta taistelleet suomalaiset kehuskelevat kokemuksillaan – muualla Euroopassa vierastaistelijoita on tuomittu rikoksista

Arviolta noin parikymmentä suomalaista on käynyt Itä-Ukrainassa taistelemassa. Suomalaisviranomaiset eivät ole tutkineet heidän toimintaansa alueella.

Petri Viljakainen taistelee Donbassissa Ukrainan hallituksen joukkoja vastaan. Kesäkuussa hän kertoi, että patruunoita ja aseita riittää. Kuva: Kuvakaappaus Johan Bäckmanin YouTube-kanavalta

Petri Viljakainen kirjoitti sosiaalisessa mediassa haluavansa kotiin. Oli maaliskuu 2020, ja koronavirus sulki valtioiden rajoja ympäri maailmaa. Postauksessaan Viljakainen kertoi passinsa vanhentuneen ja pyysi Facebook-seuraajiltaan rahaa.

Viljakainen oli tuolloin oman kertomansa mukaan taistellut Itä-Ukrainan Donetskissa ja Luhanskissa viisi vuotta. Lähes yhtä kauan kuin Venäjän tunnuksettomat joukot olivat käyneet alueella julistamatonta sotaa Ukrainaa vastaan (siirryt toiseen palveluun).

Petri Viljakainen on yksi noin kahdestakymmenestä Donbassin suomalaisesta vierastaistelijasta. Hän on myös kaikkein kovaäänisin; Viljakainen on monta kertaa kertonut julkisuudessa (siirryt toiseen palveluun) osallistuvansa sotatoimiin Ukrainan hallituksen joukkoja vastaan. Siis Venäjän johtamien joukkojen rinnalla.

Suomen ulkoministeriö on varoittanut (siirryt toiseen palveluun) pian Ukrainan sodan alusta asti suomalaisia matkustamasta alueelle. Konsulipalveluita ei ole saatavilla, teitä on poikki ja varsinkin kontaktilinjan läheisyydessä on vaarallista.

Tielle on aseteltu esteitä Kominternovossa eteläisessä Donbassissa. Kuva: Valentin Sprinchak / AOP

Donbassiin matkustaminen ei ole Suomen laissa kiellettyä edes silloin, kun matkustaa osallistuakseen taisteluihin. Halutessaan Viljakainen ja muut suomalaiset vierastaistelijat saavat vapaasti myös palata Suomeen taistelukoulutettuna ja -kokeneena.

Muutamassa muussa Euroopan maassa vierastaistelijoiden tekoja Ukrainassa on tutkittu ja heille on langetettu koviakin tuomioita.

Yle Uutiset tutustui Itä-Ukrainassa toimineiden suomalaisten tuottamaan materiaaliin. Siihen on syytä suhtautua kriittisesti.

Putin-fani otti kuolleelta ukrainalaiselta "metsästysmuiston"

Ensimmäisessä Donbassissa antamassaan YouTube-haastattelussa Petri Viljakainen katsoo suoraan kameraan. Hän on sonnustautunut vihreään maastopukuun, rintataskun yllä roikkuu kaksi ei-suomalaista mitalia.

Videota kuvaava (siirryt toiseen palveluun)Johan Bäckman kysyy Viljakaiselta:

– Jos amerikkalainen sotilas tulee rintamalla vastaan Donbassissa, mitä teet?

Viljakainen empii hetken, karistaa kurkkuaan ja vastaa hymyillen:

– Ammun kohti.

Sitten hän naureskelee ja lisää: "riippuu tilanteesta".

Video on julkaistu 17. heinäkuuta 2015 Johan Bäckmanin YouTube-kanavalla.

Petri Viljakainen on myös kirjoittanut kirjasen Donbassin-kokemuksistaan. Siinä hän kertoo alkaneensa harkita sotaan lähtöä jäätyään Suomessa työttömäksi vuonna 2014. Työttömänä hän yritti "keksiä tolkun tekemistä", mutta sellaista ei löytynyt.

Joulukuussa 2014 Viljakainen löysi Johan Bäckmanin. Tämä oli siihen aikaan markkinoinut sosiaalisessa mediassa mahdollisuutta lähteä "puolustamaan Donbassia" eli taistelemaan Venäjän puolelle konfliktia, ukrainalaisia vastaan.

– Bäckman ilahtui lähtösuunnitelmistani ja lupasi auttaa järjestelyissä, Viljakainen kirjoittaa.

Kevään 2015 ajan Viljakainen alkoi valmistautua "kuolemaan asian puolesta". Hän jätti jäähyväisiä ja myi omaisuuttaan sekä haki viisumin Venäjälle.

Koko Ukrainan valtio on Viljakaisen mielestä "länsimielisen, vallan kaapanneen ja fasistisen juntan hallussa". Tuota "Kiovan natsijunttaa" rahoittavat hänen mukaansa Yhdysvallat ja Euroopan unioni, joita vastaan Viljakainen kertoo taistelevansa.

Venäjän presidentti Vladimir Putinia hän pitää lupauksena paremmasta.

– Ja kun kuuntelee miehen puhetta, minäkin uskon siihen. Venäläinen maailma tarvitsee vahvan johtajan, hän kirjoittaa.

Viljakainen matkusti niin sanottuun Donetskin kansantasavaltaan Venäjän kautta heinäkuussa 2015. Jo seuraavana päivänä saapumisestaan hän kuvasi paikallisessa kahvilassa Johan Bäckmanin kanssa amerikkalaisen sotilaan ampumisella fantasioivan videon.

Donetskissa Viljakainen kirjoittaa olleensa yhteydessä alueella asuneeseen suomalaiseen Janus Putkoseen, johon hän oli luonut yhteyden jo ennen matkaansa.

Viljakaisesta tuli nopeasti YouTuben Donbass-videoiden suomalainen vakiokasvo yhdessä Johan Bäckmanin ja Janus Putkosen kanssa. Videoissa toistuvat samat teemat: suomalaiset alueella taistelevat ja oleilevat henkilöt esitetään sotasankareina, jotka puolustavat siviilejä.

Sen sijaan Ukrainan joukot esitetään hyökkääjinä ja sotarikollisina, vaikka kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan hyökkäyksiä tekevät nimenomaan Venäjän johtamat joukot, ja niitä epäillään sotarikoksista (siirryt toiseen palveluun).

Syyskuussa 2015 Viljakainen kertoi Putkosen juontamalla videolla olleensa Donbassissa "rintamahommissa" ja kannattavansa "röyhkeää hyökkäystä" ukrainalaisia vastaan. Sekä Viljakainen että salanimellä esiintynyt toinen suomalainen "Ivan" kertoivat käyttäneensä tehtävissään aseita, kuten konekivääriä.

Viljakainen kertoi omistavansa myös kaatuneelta ukrainalaiselta "trofeeksi" eli metsästysmuistoksi ottamansa pistimen. Hänen mukaansa "kansanarmeijalla" ei ollut käytössä panssarintorjuntaohjuksia ja raskaita aseita. Tosiasiassa "kansanarmeija", eli Venäjän johtamat joukot ovat olleet raskaasti aseistautuneita konfliktin alusta asti.

Puoli vuotta myöhemmin tehdyssä YouTube-videossa Viljakainen kertoi (siirryt toiseen palveluun) haastattelija-Putkoselle olevansa puolustustehtävissä ja saaneensa koulutusta. Tehtäviään hän kuvasi mielekkäiksi sekä taisteluun motivoiviksi.

Viljakainen puhui ihailevasti venäläisistä komentajistaan ja taistelutovereistaan. Putkonen puolestaan kutsui Viljakaista "suomalaiseksi sotilassankariksi".

Janus Putkonen haastatteli Petri Viljakaista YouTubessa vuonna 2016. He keskustelivat Viljakaisen uusista tehtävistä Prizrak-prikaatissa. Kuva: Kuvakaappaus Janus Putkosen YouTube-kanavalta.

Seuraavassa YouTube-haastattelussa maaliskuussa 2016 (siirryt toiseen palveluun) Viljakaisella on sotilaspuvussa uusi hihamerkki. Merkissä on Venäjän sotilastiedustelun lepakko ja teksti, joka tarkoittaa suomeksi Novorossian sotilastiedustelua.

Keskustelussa kerrotaan Viljakaisen olevan erikoismies Prizrak- eli Haamu-prikaatissa ja tekevän tiedustelutehtäviä.

– Täällä ollaan Luhanskin kansanarmeijan puolella ja torjutaan natsien hyökkäystä, Viljakainen sanoo.

Pari kuukautta myöhemmin Johan Bäckmanin kanavalla julkaistussa videossa näkyy (siirryt toiseen palveluun), kun Prizrakin yksi komentaja ojentaa Viljakaiselle urheusmitalin metsätiellä.

Alun innostuksen jälkeen Viljakaisen YouTube-esiintymiset loppuivat kokonaan. Hän jatkoi raportointia muilla sosiaalisen median alustoilla, kirjoitti taistelukokemuksistaan kertovan kirjasen ja antoi haastatteluja suomalaisiin lehtiin (siirryt toiseen palveluun).

Viimeisin havainto Viljakaisesta on kesäkuun alusta 2021, kun Johan Bäckman kyseli tältä kuulumisia suorassa verkkovideolähetyksessä (siirryt toiseen palveluun). Hän sanoi olevansa yhä Itä-Ukrainassa.

– Kaikilla on automaattiaseet ja patruunoita riittää, Viljakainen kertoi.

Emme tavoittaneet Petri Viljakaista kommentoimaan.

Tutkija: Kansainvälisellä taistelumatkailulla monia motiiveja

Esimerkki Venäjän toimista Itä-Ukrainassa on MH17-matkustajakoneen alasampuminen BUK-ohjuksella, joka tuotiin varuskunnasta Venäjän Kurskista. Kolme venäläistä ja yksi ukrainalainen on syytettynä rikoksesta kansainvälisessä oikeudenkäynnissä. (siirryt toiseen palveluun)

Itä-Ukrainassa on sodan alusta asti ollut Venäjän armeijan sopimustaistelijoita (siirryt toiseen palveluun), mutta myös Venäjän armeijan varsinaisia yksiköitä (siirryt toiseen palveluun). Ukrainan viranomaisten mukaan suurin osa päällystöstä on Venäjän armeijasta.

Venäjän sotilaiden lisäksi sotaan on osallistunut niin sanottuja vapaaehtoisia vierastaistelijoita.

Puolalainen tutkija Kacper Rekawek on tutkinut Donbassin vierastaistelijoita. Suurin osa ulkomaisista taistelijoista on venäläisiä, mutta joukossa on myös länsimaiden kansalaisia.

Rekawekin selvityksistä ulkomaisten vierastaistelijoiden sotamatkailulle paljastuu erilaisia motiiveja. Osa lähtee, koska kannattaa äärilaidan politiikkaa tai Venäjän poliittisia tavoitteita. Jotkut kiertävät sotatantereita ja ovat jatkaneet Ukrainasta Syyriaan, Irakiin tai Somaliaan sotimaan.

– Länsimaisilla vierastaistelijoilla on oma salainen yhteisönsä. Tässä yhteisössä matkustellaan ja etsitään uusia konflikteja, joihin osallistua, Rekawek kertoo. Hän työskentelee Oslon Centre for Research on Extremism -tutkimuslaitoksessa.

"Lauri Karhu" kertoo ylenneensä palkkaa saavaksi kersantiksi

Toinen näkyvä suomalaistaistelija esiintyy salanimellä Lauri Karhu. Myös hän on kirjoittanut kirjan taisteluistaan Donbassissa. Kirjassa "Karhu" kertoo palvelleensa vuosina 2015-2017 vapaaehtoisena Donbassin kansanmiliisin taistelujoukoissa.

Karhu oli omien sanojensa mukaan toiminut kouluttajana sotilaallisissa tehtävissä jo ennen tuloaan Donbassiin sekä osaavansa venäjää. Hän kirjoittaa kokeneensa itsensä "anti-fasistiksi", eikä hänellä ollut omantunnon tuskia taisteluihin osallistumisesta. Donbassiin hän kertoi vieneensä Suomen armeijan jalkineet.

Paikan päältä hän sai omat varusteet, kuten rynnäkkökiväärin. Joillekin tehtäville hän sai kertasingon ja muutaman käsikranaatin.

Alussa Karhu palveli kirjansa mukaan kansainvälisessä taisteluosastossa, eli samassa kuin Viljakainen. Hänen mukaansa kesällä 2015 kenellekään vapaaehtoiselle ei maksettu palkkaa, mutta myöhemmin asia muuttui. Karhu myös väittää tunteneensa Donetskin apulaispuolustusministerin palvelukseen astuessaan.

Talvella 2016 Karhu kertoo liittyneensä kansainväliseen tiedustelujoukkueeseen, joka oli osa vakituista armeijaa. Vaihdon myötä hänellä alkoi juosta säännöllinen palkka, ja hänestä tuli "virallinen sopimussotilas".

Kerran hän kertoo suunnitelleensa väijytystä ukrainalaisia vastaan. Tarkoituksena oli "marssia vihollisen asemiin ja tehdä kylmäverinen tappo, katsoa vihollissotilaita tähtäimen läpi ja avata tuli". Karuimmaksi hän kuvaa komennusta eteentyönnetyssä taisteluasemassa, jossa moni oli Karhun mukaan kaatunut.

Lauri Karhu kertoo, että myöhemmin hänet ylennettiin kersantiksi. Hänen alaisuudessaan oli yhdeksän miestä, ja hänelle maksettiin korkeampaa palkkaa kuin rivimiehille. Välit prikaatin esikuntaan olivat hyvät.

Karhu kertoo kirjassaan, että tiesululla partioidessaan hän esitti venäjänkielistä erehdyttääkseen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tarkkailijoita luulemaan, ettei alueella ole kansainvälisiä taistelijoita.

Lopulta hän sairastui ja vetäytyi taisteluista. Hän sai Luhanskin puolustaja -kunniamitalin. Sotimisen lopetettuaan Karhu kirjoitti asuneensa sota-alueella.

Ei ole tiedossa, missä tämä mahdollisesti hyvin koulutettu ja kokenut palkkasotilas tällä hetkellä on. Yle Uutiset on pyrkinyt arvioimaan "Karhun" esiinnostamien asioiden uskottavuutta muista lähteistä. Materiaaliin on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti, sillä hänen oikea henkilöllisyytensä ei ole Yle Uutisten tiedossa.

"Informaatiosotaa" käyvä Janus Putkonen sai briiffin Moskovasta

Loviisalainen Janus Putkonen saapui Donbassiin Moskovasta Etelä-Venäjän Rostovin kautta maaliskuussa 2015. Hän julkaisi YouTubessa videon saapumisestaan osana kansainvälistä saattuetta.

– Hyvin mielenkiintoinen briiffaus tuli Moskovassa, Putkonen kertoi videolla (siirryt toiseen palveluun).

Tarkempaa tietoa briiffauksen sisällöstä tai tekijästä hän ei erittele.

Putkonen on kertonut useaan otteeseen julkisesti käyvänsä "informaatiosotaa" (siirryt toiseen palveluun) Venäjän puolesta. Lisäksi hän on kertonut polttaneensa suomalaisen sotilaspassinsa.

Putkosen videosta ilmeni, että hänellä oli sotatoimialueelle saapuessaan paikallisten sotilaskomentajien suojelema asema. Putkosen seurueen esiliinana toimi Donetskin kansantasavallan aluejoukkojen turvayksikkö.

Hän videoi, kun paikalliset sotilaat antoivat seurueelle turvallisuuskoulutusta "tarkka-ampujien ja kranaattitulen varalta".

– Asiat hoituvat hyvin, mikään ei ole vaarallista eikä uhattua, Putkonen kuvaili.

Aluksi hän työskenteli DOni News -nimisen viestintäprojektin johtajana. Niin sanottu uutistoimisto DOni News oli perustettu vuonna 2014, ja sen tehtävä oli levittää Venäjän johtamia kapinallisia puoltavaa sotapropagandaa.

Janus Putkosen (vas.) YouTube-videon esittelykuvassa esiintyvät myös Ari Laitanen ja Petri Viljakainen vuonna 2015. Oikealla kasvonsa peittänyt suomalainen esiintyy salanimellä "Igor" ja "Ivan". Hänen vasemmalla puolellaan on yhdysvaltalainen Russell Bentley. Kuva: Kuvakaappaus Janus Putkosen YouTube-kanavalta.

Sen jälkeen Putkonen, entinen kesäteatteriohjaaja, on tehnyt Donbassista kymmeniä videoita YouTubeen. Osassa hän esiintyy yksin, osassa hän keskustelee Viljakaisen, Bäckmanin, muiden suomalaisten tai paikallisten sotilaiden kanssa.

Putkosen videoilla syyllisiä ihmisten kärsimykseen sodassa ovat länsimaat, kansainväliset järjestöt, Punainen Risti ja puolueettomat tarkkailijat.

Putkonen pyrki myös vaikeuttamaan perinteisten tiedotusvälineiden uutisointia. Vuonna 2015 niin kutsuttu Donetskin kansatasavalta esti monien kansainvälisten journalistien kuten Ylen toimittajan Antti Kurosen ja Iltalehden toimittajan Nina Leinosen (siirryt toiseen palveluun) pääsyn raportoimaan Donbassiin. Putkonen sanoi Iltalehdelle, että hänen edustamansa taho on "ainoa, joka kertoo totuuden alueelta".

Tutkija Kacper Rekawek tuntee Putkosen toimintaa. Hän kertoo että Putkonen, kuten samaan aikaan muutkin alueelle saapuneet kansainväliset sotapropagandistit, olivat erikoisessa asemassa.

– Putkosen kaltainen kaveri oli ikään kuin määrätty töihin Donetskiin. Mutta hän ei ollut paikallinen, eikä hänellä ollut yhteyksiä paikallisiin, vaan Moskovaan, Rekawek sanoo.

Putkosen saapuessa Donetskiin vallassa oli "pääministeri" Aleksandr Zahartšenko, entinen Donetskin sotilaskomentaja. Alueella valtaa pitävät vain Kremlin hyväksymät nukkehallinnot. (siirryt toiseen palveluun)

Zahartšenko oli rakentanut ympärilleen henkilökohtaista turvallisuuskaartiaan, jota kutsuttiin 15. prikaatiksi. Rekawekin mukaan kaikki ulkomaalaiset oli Zahartšenkon aikana tarkoitus liittää tähän yksityiseen yksikköön.

– Vaikka Zahartšenko ei ollut itsenäinen Moskovasta, hänellä oli kuitenkin oma näkemyksensä siitä, miten niin kutsuttua Donetskin kansantasavaltaa tulisi johtaa, Rekawek sanoo.

Kansainväliset miehet toimivat ainakin jossain määrin Zahartšenkon hyväksymänä ja nauttivat tämän luottamusta. Heillä oli myös toimintavapauksia, niin myös Putkosella.

Janus Putkonen ja Zahartšenko tunsivat toisensa henkilökohtaisesti. Johan Bäckman latasi vuonna 2016 YouTube-kanavalleen klipin (siirryt toiseen palveluun), jossa Putkonen on hyväntuulisen Zahartšenkon toimistossa ja vastaanottaa tältä käsiaseen.

Janus Putkosella oli tuttavalliset välit Donetskissa hallinneeseen Aleksandr Zahartshenkoon. Vuonna 2016 Putkonen sai Zahartshenkolta aseen. Kuva: Kuvakaappaus Johan Bäckmanin Youtube-kanavalta, kuvankäsittely: Samuli Huttunen / Yle

Myöhemmin Zahartšenkon kuoltua pommi-iskussa vuonna 2018 ja vallan vaihduttua Putkosen asema muuttui, Rekawek sanoo. DONi News ei ole enää toiminnassa, ja Putkonen muutti syrjemmäksi Luhanskiin.

Janus Putkonen asuu tiettävästi edelleen Luhanskissa. Hän nimittää itseään verkkosivusto UMV-lehden päätoimittajaksi. UMV-sivustolla levitetään myös koronasalaliittoteorioita ja rokotevastaisuutta.

Yle Uutiset ei saanut tietoonsa Putkosen yhteystietoja. Johan Bäckman kertoi Yle Uutisille välittäneensä haastattelupyynnön Putkoselle ja kertoi, ettei tämä halua kommentoida. Ari Laitanen ei halunnut vastata Ylen kysymyksiin artikkelin julkaisun jälkeen.

Johan Bäckman perusti Donetskin "edustuston" ja alkoi markkinoida alueelle matkustamista

Johan Bäckman kertoo edelleen auttavansa suomalaisia, jotka ovat lähteneet Itä-Ukrainaan taistelemaan. Hän ei koe olevansa vastuussa värväämistään henkilöistä. Kuva: Kuvakaappaus Janus Putkosen YouTube-tililtä.

Johan Bäckman on suomalaistaistelijoiden kannalta tärkeä keskushenkilö. Hän on järjestellyt näiden toimintaa ja matkustellut Suomesta Donbassiin tapaamaan heitä. Hän kustansi sekä Petri Viljakaisen että Lauri Karhun sotateokset.

Bäckman on toiminut Moskovassa sijaitsevan Venäjän strategisen tutkimuksen instituutin (RISS) edustajana. Instituutissa työskentelee Venäjän tiedustelupalveluiden upseereita, jotka on nimittänyt presidentti Vladimir Putin. Bäckmanin t (siirryt toiseen palveluun)oiminnasta on mainintoja RISS:in verkkosivuilla. (siirryt toiseen palveluun)

Bäckman aktivoitui sodassa vuonna 2014. Hän kehotti sosiaalisessa mediassa ihmisiä (siirryt toiseen palveluun) lähtemään puolustamaan Donbassia.

Johan Bäckman mainosti blogissaan mahdollisuutta matkustaa Itä-Ukrainaan armeijaan vuonna 2015. Kuvassa esiintyy Petri Viljakainen. Kuva: Kuvakaappaus Johan Bäckmanin blogista, kuvankäsittely: Samuli Huttunen / Yle

Kesällä 2014 Bäckman ilmoitti, että Suomeen on perustettu "Donetskin kansantasavallan edustusto" ja kertoi kansantasavallan korkeimman neuvoston nimittäneen hänet edustajan tehtävään. Edustusto pyrki esiintymään Suomessa diplomaattisena lähetystönä, vaikka niin sanottua Donetskin kansantasavaltaa eli Venäjän johtamien joukkojen Ukrainasta valtaamaa aluetta ei ole tunnustettu valtioksi. Bäckmanin "edustusto" kirvoitti kriittistä uutisointia Suomessa (siirryt toiseen palveluun).

Syyskuussa 2015 julkaistun venäläisen verkkolehden Svobodnaja Pressan haastattelusta (siirryt toiseen palveluun) ilmenee, että Bäckmanin "edustustolla" olikin erityinen tehtävä: auttaa suomalaisia Donbassiin-lähtijöitä.

Artikkelin kirjoittanut toimittaja kysyi Bäckmanilta: "Johan, onko totta, että edustustonne Helsingissä muodostaa ja lähettää joukkueittain vapaaehtoisia Donetskin kansantasavaltaan?"

Bäckman kertoi, että "yli tusina vapaaehtoista oli jo syyskuuhun 2015 mennessä lähetetty niiden ihmisten joukosta, jotka olivat olleet yhteydessä DPR:n edustustoon saadakseen neuvoja ja apua".

– Nämä ovat ihmisiä, jotka vihaavat natsismia ja ovat huolissaan viime vuosien maailmanpolitiikan tapahtumista, Bäckman sanoi lehdelle.

Artikkelissa oli haastateltu myös Bäckmanin silloista yhteistyökumppania, porilaista sosiaalidemokraattien kunnallispoliitikkoa, joka jutun mukaan toimi "edustustossa" sihteerinä ja auttoi lähtijöitä käytännön matkajärjestelyissä.

Hän kertoi lehdelle, että edustustoon soittavat ihmiset olivat kiinnostuneita siitä, miten Donetskiin pääsee.

– Ihmiset tekevät lähtöpäätöksensä itsenäisesti, mutta heille kerrotaan tietoja alueen tilanteesta ja varoitetaan mahdollisista vaikeuksista, nainen kertoi.

Johan Bäckman kertoi YouTubessa toukokuussa 2016 (siirryt toiseen palveluun) järjestäneensä suomalaisten vapaaehtoisten lähettämistä Donbassiin. Halukkaita oli ollut kymmeniä ja useita oli lähtenyt, myös venäläisiä.

Janus Putkonen haastatteli Johan Bäckmania Donbassissa vuonna 2016. Bäckman kertoi videolla järjestäneensä suomalaisten lähettämistä alueelle. Kuva: Kuvakaappaus Janus Putkosen Youtube-kanavalta, kuvankäsittely: Samuli Huttunen / Yle

– Suomen lain mukaan siinä ei ole mitään laitonta ja ihmisiä voi värvätä, Bäckman sanoi videolla.

Bäckman on tehnyt useiden Donbassiin matkustaneiden suomalaisten kanssa haastatteluja YouTubeen, joissa nämä kehottavat muitakin lähtemään.

Tutkija Rekawek pitää Donbassissa toimivien suomalaisten toimintaa verrattain ammattimaisena. Hänen mukaansa myös muissa Euroopan maissa on yritetty perustaa Donetskin "diplomaattiedustustoja", mutta suomalainen operaatio näyttää menestyneimmältä.

– Siinä ihmisiä vierailee Suomesta Donetskissa ja paikan päällä on henkilö, joka ottaa heidät vastaan. Lisäksi Suomessa on ihmisiä, jotka ovat verkostoituneita suomalaisiin Donbassissa. Muunkinmaalaiset yrittivät tällaista, mutta eivät aina onnistuneet. Ja joissain tapauksissa nämä "edustustot" ja "konsulaatit" toimivat vain verkossa, Rekawek sanoo.

Suomalaisten toimia alueella ei ole tutkittu

Arviot Donbassissa taistelleiden suomalaisten määrästä vaihtelevat. Joidenkin turvallisuusviranomaisten arvioiden mukaan heitä olisi yhteensä noin parikymmentä. Suojelupoliisin viestinnästä kerrotaan, että Itä-Ukrainassa on taistellut "suhteellisen pieni joukko" suomalaisia.

Pyysimme haastattelua useilta turvallisuusasioihin kytkeytyvältä viranomaiselta. Yksikään taho ei halunnut kommentoida omalla nimellään, mutta kertoi taustatietoja. Suojelupoliisin viestinnän mukaan suomalaisten vierastaistelijoiden asiaa ei voi kommentoida, syynä "jo ihan heidän yksityisyytensä".

Suojelupoliisista kerrotaan, että Suomen lain mukaan ulkomaisiin sotiin osallistuminen ei ole sinänsä rangaistavaa, mutta sotarikoksiin osallistuminen on.

Venäjän johtamat joukot ovat kansainvälisten tarkkailijoiden ja riippumattomien tutkijoiden mukaan harjoittaneet Donbassissa (siirryt toiseen palveluun) sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Venäjän epäillyistä sotarikoksista Ukrainaa vastaan on käynnissä tutkintoja kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä (siirryt toiseen palveluun).

Suomalaisille viranomaisille tehty soittokierros jättää vaikutelman, ettei kukaan tutki, onko suomalaisia vierastaistelijoita mahdollisesti osallistunut sotarikoksiin tai mahdollisiin muihin rikoksiin Donbassissa.

Turvallisuusbloggaaja Marko Enqvist on seurannut tarkasti suomalaisten taistelijoiden toimintaa heti Ukrainan sodan alusta asti ja raportoinut näiden tekemisistä blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Hän teki tutkintapyynnön Johan Bäckmanin ja Janus Putkosen toiminnasta Ukrainassa jo vuonna 2016. Valtakunnansyyttäjänvirasto päätti, että koska väitetyt rikokset tapahtuvat Ukrainassa, tutkintavastuu asiassa olisi Ukrainan viranomaisilla, jotka voivat tarvittaessa pyytää virka-apua Suomesta.

Ylen tietojen mukaan kukaan ei tutkinut asiaa.

Enqvist pitää ongelmallisena, ettei vierastaistelijoiden mahdollisia rikoksia tutkita Suomessa.

– Suomessa käytävässä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ei nouse esiin vierastaistelijoiden muodostama turvallisuusuhka ja verkostoituminen ääriryhmiin, hän sanoo.

Rekawek on havainnut, että kansainväliset vierastaistelijat usein pulpahtavat kotimaissaan esiin erikoisissa yhteyksissä. Esimerkiksi järjestelmänvastaisissa mielenosoituksissa, kuten keltaliiviprotesteissa Ranskassa, vallankaappausyrityksessä Montenegrossa ja muissa vastaavissa operaatioissa.

Enqvist muistuttaa, että Venäjän värväämiä vierastaistelijoita on liittynyt myös venäläisten palkka-armeijoiden, kuten PMC Wagnerin riveihin.

Muualla Euroopassa langetettu raskaita tuomioita

Venäjän sota Ukrainaa vastaan on ajanut itäukrainalaisia pakoon kodeistaan. Taisteluiden raunioittama asuintalo Donetskissa kuvattuna lokakuussa 2021. Kuva: Valentin Sprinchak / AOP

Venäjän johtamien joukkojen riveihin on sodan aikana matkustanut vierastaistelijoita muistakin Euroopan maista, kuten Liettuasta, Tshekistä, Britanniasta ja Serbiasta.

Tshekissä kovan tuomion sai mies, joka oli alun perin rekrytoitu mukaan Ukrainan-vastaiseen taisteluun Facebook-ryhmästä. Hän oli matkustanut Donbassiin Venäjän rajan yli ja liittynyt Venäjän johtamaan "laittomaan aseelliseen ryhmään", kertoo Kharkiv Human Rights Protection Group.

Donbassissa mies oli saanut sotilaallista koulutusta ja osallistunut panssariyksikön mukana Ukrainan-vastaisiin sotatoimiin 2015–2016.

Hänet tuomittiin joulukuussa 2020 korkeimmassa oikeudessa kolmeksi vuodeksi vankeuteen (siirryt toiseen palveluun), ja todistusaineiston joukossa esiteltiin hänen Putinille uskollisia Facebook-kirjoituksiaan. Aiemmin Tshekissä on tuomittu ainakin yksi Donbassin-taistelija kahden vuoden ehdolliseen vankeuteen järjestäytyneeseen rikollisryhmään kuulumisesta.

Tuomioita on langetettu Venäjän puolesta sotineille vierastaistelijoille myös ainakin Liettuassa, Latviassa, Saksassa ja Britanniassa. Joissain maissa syytteitä on ajettu myös epäiltyinä terrorismirikoksina, mutta terrorismisyytteet ovat menestyneet heikommin kuin syytteet laittomaan rikollisryhmään kuulumisesta.

Britanniassa tuomittiin vuonna 2017 terrorismilainsäädännön puitteissa (siirryt toiseen palveluun) mies, joka väitti kuljettaneensa Donbassissa ambulanssia. Oikeuden mukaan hän auttoi muita "tekemään terroritekoja kuulumalla Ukrainan hallituksen vastaiseen aseelliseen ryhmään ja palvelemalla sotilaana ryhmässä". Mies sai viiden vuoden ja neljän kuukauden vankeustuomion.

Rekawek kertoo, että Tshekissä oli syyskuuhun 2021 mennessä langetettu 15-20 vuoden vankeustuomiot kolmelle tshekkimiehelle, joiden oikeus katsoi osallistuneen Venäjän johtamissa joukoissa "terrorististen tekojen valmisteluun" Ukrainaa vastaan.

Suuressa osassa Euroopan maita lainsäädäntö on samantyyppinen kuin Suomessa, Rekawek sanoo. Se tarkoittaa, että taistelumatkailu itsessään ei välttämättä ylitä tutkintakynnystä, vaan matkalla tehdyt teot.

Baltian maissa taisteluihin lähtö ilman kohdemaan puolustusministeriön lupaa on kiellettyä.

Oikeusministeri Henriksson: Vierastaistelijat saattavat syyllistyä lukuisiin rikoksiin

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo Yle Uutisille, että vierastaistelijat saattavat toiminnassaan syyllistyä lukuisiin Suomessa rangaistaviin rikoksiin.

– Sellaisia rikoksia ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten lisäksi esimerkiksi sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan, Henriksson sanoo sähköpostihaastattelussa.

Myös valtiollisiin asioihin vaikuttavan, sotilaallisesti järjestäytyneen yhteenliittymän toimintaan osallistuminen on rangaistavaa laittomana sotilaallisena toimintana.

Niin on myös osallistuminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jollaiseksi katsotaan vähintään kolmen henkilön muodostama, tietyn ajan koossa pysyvä rakenteeltaan jäsentynyt yhteenliittymä, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen vakavia rikoksia.

Vaikka taisteluihin matkustaminen ei sinällään ole rangaistavaa, kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti rangaistavaa on matkustaminen ulkomaille terrorismirikoksen tekemiseksi.

– Ulkomaille taistelemaan lähtemiseen ei ole kiinnitetty kansallisella tasolla yleisesti huomiota samalla tavalla kuin erääseen sen erityisosaan eli terroristiseen vierastaisteluun, Henriksson sanoo.

Vierastaistelijat sotarikostutkinnassa – mediatiedon mukaan suomalaisia mukana

Lokakuussa 2021 Ilta-Sanomat uutisoi, että Ukrainan valtakunnansyyttäjänvirasto tutkisi sotarikoksista neljää Suomen kansalaista (siirryt toiseen palveluun). Uutinen perustui yhdysvaltalaisen uutissivuston Buzzfeedin tietoihin.

Yle Uutiset pyysi Ukrainan valtakunnansyyttäjänvirastolta lisätietoja, kuten epäiltyjen sotarikosten ajankohtaa ja tarkempaa kuvausta rikoksista. Toistaiseksi tietoja ei ole saatu.

Myöskään Suomen oikeusministeriöllä, ulkoministeriöllä tai valtakunnansyyttäjänvirastolla ei ollut tuoreeltaan asiasta lisätietoa tai ne eivät kommentoineet asiaa.

Taisteluissa tuhoutunut koulurakennus Horlivkassa Donetskissa kuvattuna marraskuussa 2021. Kuva: Valentin Sprinchak / AOP

Johan Bäckman kiistää vastuun värväämiensä suomalaisten kohtalosta ja toiminnasta

Yle Uutiset tiedusteli Johan Bäckmanilta tämän värväämistoiminnasta sekä siitä, millaisessa vastuussa hän kokee olevansa Itä-Ukrainaan värväämiensä suomalaisten turvallisuudesta.

Bäckman kertoo edelleen auttavansa värväämiään suomalaisia, mutta kiistää vastaavansa heistä. Hän toteaa, ettei hänellä ole tietoa siitä, että kukaan heistä olisi syyllistynyt rikoksiin, haavoittanut tai surmannut muita ihmisiä. Hän sanoo ettei itse osallistu taistelutoimiin.

Bäckmanin tietojen mukaan kaikki hänen värväämänsä henkilöt ovat myös itse edelleen elossa. Hänen mukaansa yksi olisi haavoittunut taisteluissa, mutta muiden osalta Bäckman toteaa, ettei hänellä ole tietoa asiasta.

Kysyimme Bäckmanilta myös, aiheuttavatko hänen mielestään Donbassista kotiin sotilaskoulutettuna ja taistelukokeneena palaavat ihmiset turvallisuusuhkaa Suomessa.

Bäckman ilmoitti, että palaajat pitää rinnastaa nykyisiin sotaveteraaneihin ja heille tulee myöntää sotaveteraanien etuisuudet. Hänen mukaansa Suomen kansalaisten osallistuminen taisteluihin Itä-Ukrainassa on "hyvää harjoitusta Nato-vastaiseen kamppailuun". Osa on hänen mukaansa ollut Itä-Ukrainassa vuosia, osa on tullut heti takaisin Suomeen, ja jotkut ovat lähteneet takaisin.

Johan Bäckman sanoo, ettei tiedä, paljonko suomalaisia alueella kaikkiaan on, mutta arvioi heitä olevan muutamia kymmeniä. Hänen mukaansa kaikki eivät ole menneet hänen avullaan alueelle.

Tiedustelimme myös, miksi hän värvää suomalaisia alueelle, jonne ulkoministeriö varoittaa matkustamasta ja jossa konsulipalvelut eivät toimi. Bäckmanin mukaan alueella periaatteessa toimii konsulipalvelut, koska hän itse pyörittää Suomessa rekisteröityä yhdistystä, joka hänen mukaansa hoitaa konsulipalveluiden piiriin kuuluvia asioita.

Lähteet: Marko Enqvistin haastattelut, YouTube, "Lauri Karhun" ja Petri Viljakaisen julkaisut, Janus Putkosen ja Petri Viljakaisen sosiaalisen median tilit, Johan Bäckmanin blogi ja sometilit.

Artikkelia täydennetty 26.11. kello 16.45 lisäämällä tieto siitä, ettei kuvatekstissä mainittu Ari Laitanen halunnut kommentoida jutun julkaisun jälkeen.