Hämäläiskylä kiinnosti muuttajia, kunnes puheeksi tuli koulu – nyt se on tutkittu: kyläkoulujen lakkauttaminen autioittaa Suomen kylät

Erikoistutkija Olli Lehtosen laaja tutkimus osoittaa kyläkoulujen ja kylien elinvoiman yhteyden. Koulujen lakkauttaminen kiihdyttää maaseudun asukaskatoa selvästi.

Syksyinen koulun piha. Keinut edustalla ja koulu takana.
Lusin koulun keinut odottavat turhaan lapsia Heinolassa. Koulu pantiin säppiin keväällä.

Lusin koulu seisoo komeana hämäläisessä maisemassa Heinolassa. Vain lasten ääni puuttuu. Heinolan kaupunki päätti, etteivät lapset enää tänä syksynä käy koulua Lusissa.

– Pelottaa. On jo näkyvissä merkkejä, että lapsiperheet ovat lähdössä sinne, missä koulu on.

Lusin kyläyhdistyksen varapuheenjohtajan Pekka Ojasen pelko on aiheellinen. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Olli Lehtosen tutkimus kertoo, että kyläläisten kannattaa taistella koulujensa puolesta.

– Tutkimuksessa on selvä näyttö siitä, että kyläkoulun lopettaminen romahduttaa kylän asukasluvun. Ovathan maaseudun kylien asukasluvut useilla alueilla muutenkin laskeneet, mutta koulun lopettaminen kiihdyttää asukaskatoa selvästi.

Lehtosen tutkimuksen tulos on jo arkipäivää Kärkölän kirkonkylällä Päijät-Hämeessä. Koulu lakkautettiin vuonna 2015.

– Kyllä se on kylän raitin hiljentänyt. Ei enää kuulu lasten ääniä, sanoo kyläaktiivi Tapani Suokas.

Peruskouluja on ajettu alas kovaa tahtia

Manner-Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan 2130 peruskoulua vuonna 2020. Kymmenessä vuodessa peruskoulujen määrä on vähentynyt lähes neljänneksellä.

Erikoistutkija Olli Lehtosen mukaan erityisesti kyläkoulujen kohtalo vaikuttaa pelottavalta. Mikäli asenteet eivät muutu, kyläkoulujen tulevaisuus on synkkä. Lehtonen toivoo valtion tulevan apuun.

Kyläaktiivit pitävät kuntapäättäjien toimia lyhytnäköisinä. Kyläkoulujen lopettamisella haetaan säästöjä, mutta samalla näivetetään koko kuntaa.

Kunnat myyvät lakkautetut koulut usein yksityisille ostajille. Näin tapahti myös Jokioisten Vaulammin koululle Kanta-Hämeessä. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Esimerkiksi sekä Kärkölässä että Lusissa kunta on kaavoittanut tontteja kyliin ja toivonut niihin lisää asukkaita. Samalla kuitenkin kylistä on lopetettu kyläkoulut.

Heinolassa kyselyt Lusiin kaavoitetuista tonteista osoitettiin Pekka Ojaselle.

– Puheluita tuli paljon. Sitten kysyttiin, onko kylällä koulua. Siihenpä ne puhelut sitten päättyivät.

Kyläkouluverkoston harveneminen pidentää lasten koulumatkoja

Lapset ovat kouluverkon karsimisen kärsijöitä. Olli Lehtosen tutkimus selvitti, että yli 20 kilometrin päässä koulusta asuvien lasten lukumäärä tuplaantui vuodesta 2011 vuoteen 2018.

Lehtonen sanoo, että kyläkouluasioissa olisi otettava huomioon myös lasten oikeudet. Pitkät koulumatkat ja läksyjen teko päälle pidentävät koululaisen päivät kohtuuttomiksi.

Jokioisten kunta Kanta-Hämeessä on lakkauttanut kaikki kyläkoulunsa. Vaulammin kylätoimikunnan puheenjohtaja Minna Lax kertoo, että koulumatkojen lisäksi koulun lakkauttaminen estää lapsilta myös yhteisen iltapäivätoiminnan. Koulukyyti ei odota.

Kun kunnat yleensä vielä myyvät kyläkoulunsa yksityisille, menettävät kyläläiset yhteisen kokoontumispaikkansa.

– Koulutiloissa pystyi harrastamaan ja koulun pihalla oli talvella jääkenttä, jossa koululaiset ja vanhemmatkin kokoontuivat, harmittelee Minna Lax.

Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een saakka.