VR:n toimitusjohtaja visioi junamatkailun tulevaisuutta: Luotijunalla Moskovaan, Suomen lentoja rautateille ja matkustajamäärä tuplataan

VR:n toimitusjohtaja Lauri Sipponen ehdottaa lento-juna-yhteisvuoroja, jolloin junilla voitaisiin korvata lyhyitä syöttölentoja Helsinki-Vantaalle. Juniin tulisi myös lennonnumero.

VR:n toimitusjohtaja Lauri Sipponen ehdottaa, että junilla voitaisiin korvata osa kotimaan sisäistä lyhyistä lennoista Helsinki-Vantaalle.
VR:n toimitusjohtaja Lauri Sipponen ehdottaa, että junilla voitaisiin korvata osa kotimaan sisäistä lyhyistä lennoista Helsinki-Vantaalle.

VR Groupin toimitusjohtaja Lauri Sipponen istahtaa Tampereelta Helsinkiin lähtevän Intercity-junan kabinettiin. Elokuussa toimitusjohtajana aloittanut Sipponen on kiertänyt ahkerasti eri puolella Suomea, ja paluumatkalla Pasilassa sijaitsevalle pääkonttorille ehtii hetken hengähtää.

– Juna on loistava paikka tehdä töitä. Olemme investoineet junien sisäisiin verkkoihin ja kuuluvuuteen miljoonia euroja, ja nyt itsekin näitä käyttävänä voin sanoa, että ne toimivat hyvin, sanoo toimitusjohtaja Lauri Sipponen.

Sipposen kunnianhimoisena tavoitteena on saada koronapandemian takia etätöihin jääneet matkustajat takaisin juniin ja kaksinkertaistaa kaukoliikenteessä matkustajamäärä muutamassa vuodessa.

VR on investoinut junien sisäisiin langattomiin verkkoihin ja kuuluvuuteen 4,5 miljoonaa euroa. Samalla myös Ekstra-luokka on uusittu. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Junista on tarkoitus tehdä niin houkutteleva vaihtoehto, että moni jättää oman auton kotiin.

– Tavoitteena on, että kymmenen prosenttia Suomen sisäisistä matkoista voitaisiin tehdä junilla. Tällä hetkellä junien osuus on vajaat kuusi prosenttia.

Tavoitteen toteutuminen tarkoittaisi vuosittain jopa 16-18 miljoonaa junamatkaa. Vuonna 2020 VR:n kaukoliikenteen matkustajamäärä romahti koronan takia kahdeksaan miljoonaa.

– Se edellyttää junien palvelutason parantamista. Palveluita on parannettava asemilla, junamatkan aikana ja junamatkan jälkeen. Se tarkoittaa matkaketjuja, joita kehitämme yhteistyökumppaneiden kanssa, sanoo Lauri Sipponen.

Lentolipulla juniin Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta

Sipposen mukaan juna olisi luonteva yhteistyökumppani lentoyhtiöille, koska Helsinki-Vantaalta pääsee nyt suoraan junaan.

– Näen meillä merkittävän roolin siinä, että hoidamme syöttöliikenteen Helsinki-Vantaalta lähteville lennoille, ja vastaavasti paluumatkalla sen viimeisen osuuden.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Lento&Juna -yhteyden avaaminen tarkoittaisi yöjunien palaamista myös eteläiseen Suomeen. Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta olisi yhteys Helsinki-Vantaalle varhain aamulla niin, että matkustajat ehtisivät Euroopan aamulennoille. Juna olisi vaihtoehto 2-4 tunnin päässä lentoasemasta sijaitsevista kaupungeista.

Vastaavasti Euroopasta palaavat matkustajat ehtisivät junalla kotimatkalle juuri ennen puoltayötä, jolloin nykyiset syöttölennot lähtevät maakuntakentille.

Juna ja lentokone muodostaisivat matkaketjun niin, että lentoja palveleville junille tulisi lennonnumero, ja junamatka kirjoitettaisiin samalle lipulle kuin lentomatka. Matkustajalle tämä tarkoittaisi, että jos juna olisi myöhässä, VR ja lentoyhtiö sopisivat miten matkustajalle korvataan jatkolennon menetys.

– Tutkimme onko liikennettä mahdollista hoitaa markkinaehtoisesti, eli ovatko volyymit riittäviä. Hiljaisimmille reiteille ostoliikenne on vaihtoehto, jolloin valtio, maakunnat ja kunnat voisivat osallistua yhteyden ylläpitämiseen.

Sipposen mukaan yksittäinen lento&juna -vuoro saataisiin kannattavaksi noin sadalla matkustajalla. Ostoliikenteessä tarvittavan julkisen tuen tarve jäisi merkittävästi alhaisemmaksi kuin esimerkiksi Jyväskylän lentoliikenteessä nykyisin

Junan ja lennon yhdistävään matkaketjuun voisi sisältyä laukkujen siirtäminen junasta turvatarkastuksen kautta lennolle. Kuva: Yle/Carolina Husu

Sähköautoja vuokralle juna-asemille

VR Groupin toimitusjohtajan Lauri Sipposen mukaan junamatkustaminen on Suomessa murroksessa. Matkoista halutaan tehdä entistä räätälöidympiä, samaan tapaan kuin lentomatkat ovat nykyisin. Se parantaisi palvelua, ja merkitsisi samalla miljoonien eurojen lisätuloja vuosittain.

– Pystymme pienillä katteilla tekemään lisää liikevaihtoa, ja työllistämään meidän henkilökuntaa. Mutta samalla asiakas kokee suurta tyytyväisyyttä ja hän saa elämyksiä.

Matkustaja voisi tilata esimerkiksi rautatieasemalle apua laukkujen siirtämiseen junaan, tai lisäpalveluita junamatkalle.

Yksi merkittävimmistä lisäpalveluista olisi täyssähköautojen tuntivuokraus juna-asemilla. Tällöin moni työmatkalla oleva vaihtaisi auton junaan, kun rautatieasemalla olisi valmiina päivän ajoihin tarvittava vuokra-auto.

Se toisi takaisin juniin varsinkin koronan takia kotiin jääneitä liikematkustajia. VR ei ole pystynyt palauttamaan läheskään kaikkia työmatkajunia vähäisen kysynnän takia. Sen sijaan vapaa-ajan matkustus on palautunut paljon nopeammin, ja VR on tuomassa lisää vuoroja viikonloppuihin.

– Hybridityöstä voi tulla pysyvä ilmiö, jolloin ihmiset tekevät vaikka puolet työajasta töitä kotona. Emme vielä tiedä mihin matkustus asettuu. Hyvä palvelutaso on yksi junamatkailun kilpailukeino, ja voi luoda uudenlaista matkustamista.

Sipposen mukaan VR on jo käynnistänyt ensimmäisiä projekteja, joissa tullaan yhdistämään takseilla, linja-autoilla ja junilla tehtäviä matkoja yhdeksi matkaketjuksi.

VR Groupin toimitusjohtaja Lauri Sipponen sanoo, että tulevaisuudessa yhtiön tuloksesta yhä merkittävämpi osuus tulee matkaan liittyvien lisäpalveluiden myynnistä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Luotijunalla Moskovaan – Pietarista uusi suomalaisten viikonloppukohde

Helsingin ja Pietarin väliä liikennöivät Allegro-junat ovat seisoneet Ilmalan varikolla käyttämättöminä puolitoista vuotta. Vainikkalan rautatieliikenteen rajanylityspaikka avautuu henkilöliikenteelle lokakuussa. VR:n ja Venäjän rautatieyhtiön OAO RZD:n yhteisyritys Karelian Trains aikoo palauttaa junat liikenteeseen ennen joulua.

Virallista aloituspäivämäärää ei ole julkistettu, mutta venäläinen rautatieliikenteen erikoislehti Gudok kertoo tavoitteena olevan liikenteen käynnistäminen 12. joulukuuta (siirryt toiseen palveluun).

Ennen pandemiaa Allegrossa kulki vuosittain noin puoli miljoonaa matkustajaa. Sipposen mielestä Venäjän-matkailussa on alkamassa koronapandemian jälkeen uusi aikakausi, ja vuotuinen matkustajamäärä voi nousta jopa miljoonaan, kun suomalaiset löytävät Pietarin matkakohteena.

– 1960-luvulla suomalaiset löysivät Tukholman, kun laivaliikenne alkoi sinne. 1990-luvulla löysimme Tallinnan, ja ihmettelen, jos emme 2020-luvulla löydä Pietaria.

Sipponen kehuu Pietarin kulttuuritarjontaa, konsertteja ja monenlaisia urheilutapahtumia, joista monia suomalaisia koskettavimpina KHL:n jääkiekko-ottelut.

– Kunhan aika normalisoituu pandemian jälkeen, niin Pietari ottaa sen miljoonakaupungin roolin, mikä sillä oli jo ennen pandemiaa.

Allegro-junien pitäisi alkaa liikennöidä Helsingin ja Pietarin väliä ennen joulusesonkia. Junien matkustajamäärän VR ennakoi palautuvan koronapandemian jälkeen nopeasti noin puoleen miljoonaan matkustajaan. Kuva: Yle

Samalla Sipponen toivoo uuden nopean junayhteyden toteutuvan lähivuosina Helsingin ja Moskovan välillä.

Moskovan ja Pietarin välille valmistuu vuonna 2026 uusi, noin 680 kilometrin pituinen HSR-rata, jossa liikennöinti on mahdollista huippunopeilla 400 kilometria tunnissa kulkevilla luotijunilla. Samalla kaupunkien välinen matka-aika lyhenee neljästä tunnista noin kahteen ja puoleen tuntiin.

VR ja Venäjän rautatiet neuvottelevat siitä, että juna voisi jatkaa Helsinkiin asti. Suomen puolella nopeudet tosin jäisivät merkittävästi alhaisimmiksi.

– Helsingistä pääsisi Moskovaan puolessa päivässä, noin kuudessa tunnissa. Tämä olisi sekä turismille, että liikematkustamiselle erinomainen asia.

Lue lisää: